Oodi kansalle

Viime viikolla oli aivan mieletön juttu, johon pääsin osalliseksi. Kulttuuri kukoistaa -blogin Arja oli järjestänyt kirjabloggareille mahdollisuuden päästä työmaakierrokselle Oodiin, Helsingin keskustakirjastoon. Vaikka itse en oikeastaan Helsingin kirjastoissa asioi, on Oodi niin kova sana, että tällaista tilaisuutta ei oikeasti voinut jättää väliin. Niin, ja kyseessä oli siis oikea työmaakierros, koska Oodi on vasta rakenteilla oleva monumentaalinen rakennus.

Työmaakierrosta isännöi YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, joka kertoi rakenteilla olevasta Oodista niin mielenkiintoisia asioita, että ainakin tällaiselle tavalliselle, mistään rakennuksista mitään tietämättömälle täti-ihmiselle Oodin rakennustyömaasta avautui aivan uudenlainen maailma. Kaikkea sitä ihminen oppii, kun vanhaksi elää. Mukana kierroksella oli myös Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara, joka puolestaan valotti bloggareille Oodin erilaisia mahdollisuuksia. Soininvaaran ja Seppäsen mukaan Oodi on ihmisten kohtaamispaikka. Täytyy sanoa, että rakenteilla on sellainen talo, ettei ihan heti toista tule vastaan.

Tältä valmiin Oodin pitäisi näyttää. Oodin edustan puistoalue on rakenteilla, mutta siihen ei näillä näkymin tule kuvassa näkyviä altaita.

Helsingin keskustakirjastosta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, johon osallistui pitkälti yli viisisataa kilpailijaa. Voiton vei suomalainen Arkkitehtitoimisto ALA. Oodista onkin tulossa hyvin mielenkiintoinen rakennus, joka tunnetaan kahdesta kaaresta. Seppänen kertoi, että Oodi on oikeastaan talon ja sillan sekoitus. Mitä muuta Oodi tulee olemaan? Kaarevia laseja, puuverhoilua suomalaisesta kuusesta, valkoista huopakattoa, esiin työntyvää parveketta, kattoikkunoita, monikerroksisia liimattuja lasipilareita, erikoisprintattua lasia, joista jokainen on omanlaisensa, roikkuvaa ja huikean painavaa teräsportaikkoa sekä montaa muuta erikoisuutta. Kuulostaa haastavalta ja sitä se onkin. Työmaalla on joka viikko työnjohdon ja suunnittelijoiden yhteispalaveri, jossa käydään ongelmakohtia läpi. Suunnittelijat saavat ratkaistavakseen, kuinka rakennustyömaan ongelmat poistetaan, ja kuinka rakennusurakka voi jatkua turvallisissa merkeissä.

Tästä se seikkailu lähtee rakenteilla olevan Oodin uumeniin.

Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara ja YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen vetivät kirjabloggareille hienon kierroksen.

Ensimmäisen kerroksen näkymää. Huomaa keltainen naama.

Oodissa on neljä kerrosta, joista jokainen on omanlaisensa. Kellarikerros on yleisölle näkymätöntä tilaa, jossa sijaitsevat esimerkiksi rakennuksen jätetilat. Ensimmäisessä kerroksessa on vuokratiloja. On Fazerin ravintolaa, EU-tiloja ja 253-paikkainen elokuvateatteri Kino Regina. Ensimmäisestä kerroksesta huokuu valoisuus, vaikka rakennus vielä onkin keskeneräinen.

Toisen kerroksen oleskeluportaat

Toisessa kerroksessa on nähtävillä rouhevuutta. Kyseessä on tekemisen ja toiminnan kerros, josta löytyy erilaisia harrastetiloja. On pelitiloja ja bändien harjoittelutiloja. Musiikkihuoneissa on korkean desibelin äänieristeet ja kelluva lattia, niin musiikki ei häiritse muita kirjastovierailijoita. On portaat, joissa voi oleilla. Jotenkin voisin kuvitella, että näistä portaista tulee nuorison suosima oleskelupaikka. Löytyy myös interaktiivista näyttöä vaikka presentaatioita varten. Rouhevassa kakkoskerroksessa jätetään katon ilmastointiputket näkyville tarkoituksella.

Kolmas kerros on lasinen kirjataivas

Wau! Oodin kolmannesta kerroksesta tulee todella hieno. Katto on aaltoileva taivas, josta voi kuvitella vaikka hattarapilvet. Katossa on neljätoista kattoikkunaa, josta lähtee valokuilu alaspäin. Kolmannen kerroksen seinät ovat printattua lasia, joten voidaan puhua myös lasisesta kirjataivaasta. Kolmas kerros on varsinainen kirjastokerros. Katossa on akustinen pinnoite ja tammesta tehdyn lattian liimaukset estävät myös metelin. Kolmatta kerrosta tulevat elävöittämään ihka oikeat puut. Kirjastoon tulee 100.000 kirjaa, joista noin 35.000 ostetaan ja loput tulevat muista kirjastoista.

Kattoikkunan valokuilu

Kolmannen kerroksen toiseen päätyyn tulee lasten oma alue kahteen tasoon. Voin uskoa, että täällä lapset tulevat viihtymään.

Kansalaisparvekkeella

Kolmannesta kerroksesta pääsee kirjaston esiin työntyvälle parvekkeelle, joka on nimetty Kansalaisparvekkeeksi. Parveke on samalla tasolla kuin eduskuntatalon portaiden ylin taso. Tästä kukin voi miettiä, millaista symboliikkaa tällainen asetelma luo. Kansalaisparvekkeelta on mielettömät näköalat, ja mikä parasta; tänne tulee kahvila. Ajatukset siirtyvät heti siihen, kuinka ihana tuolla parvekkeella on istua kahvikupposen ääressä ja lukea kirjaa ja nauttia maisemista.

Minä itse

Pakkohan se oli selfiekin ottaa, koska tällaiselle mahtikierrokselle pääsin mukaan. Kerrankin on varusteet kohdillaan. Turvakengät eivät kuvassa näy.

Oodin on tarkoitus avautua yleisölle 3. joulukuuta 2018. Kannattaa ehdottomasti mennä tutustumaan kirjastoon ihan jo arkkitehtonisista syistä.

Kiitos huikeasta työmaakierroksesta Tero Seppäselle, Anna-Maria Soininvaaralle ja Arjalle. Tunsin olevani etuoikeutettu, kun sain kurkistaa Oodiin ennakolta.