Emelie Schepp: Hidas kuolema

Tiedättekö sen tunteen, kun jokin kirja päättyy ja tulee sellainen olo, ettei mikään kirja pitkään aikaan voi kolahtaa samalla tavoin kuin juuri lukemasi kirja? Minulle harvoin tulee dekkareiden kanssa tällaista tunnetta, mutta nyt tuli. Emelie Scheppin Hidas kuolema (HarperCollins Nordic, 2018) on kirja, jonka jälkeen pelotti ottaa uutta kirjaa luettavaksi, koska jos en kokisi samanlaista lukuelämystä, tulisi pettynyt olo.

Ensihoitajat Sandra ja Philip kohtaavat karmaisevan näyn mennessään kiireiselle hoitokeikalle. Nainen on pahoinpidelty todella pahasti, eikä ensiapu enää riitä. Nainen kuolee matkalla sairaalaan. Asia siirtyy poliisin tutkittavaksi ja vastuun tukinnasta saa ottaa syyttäjä Jana Berzelius vanavedessään rikosylikomisario Henrik Levin ja rikoskomisario Mia Bolander. Ei kuitenkaan riitä yksi menehtynyt nainen. Ruumiita alkaa tulla lisää. Kuka on sarjamurhaaja?

Samaan aikaan sairaalasta on karannut murhasta epäilty Danilo Peña. Mies Janan menneisyydestä. Jana joutuu tahtomattaan sotketuksi myös tähän tapaukseen. Murhaajan kiinni saamisen ja Peñan tapauksen päälle Janan elämää varjostaa äidin äkillinen kuolema. Liian paljon lastia yhden naisen harteille. Varsinkin kun Jana ei omista asioistaan avaudu kenellekään.

Aivan mielettömän kiehtova dekkari, jossa on oikeastaan kaksi erillistä tarinaa. Sarjamurhaajan etsintä ja Peñan kiinni saaminen. Toisaalta, voiko näillä kahdella asialla olla jotain yhteistä? En halua paljastaa liikaa, koska tämä kirja on itse luettava. Täytyy kuitenkin myöntää, että Schepp todellakin osaa kirjoittaa. Kirja on piinaava, koukuttava ja jännittävä. Pidän myös siitä, että vaikka kirja onkin koukuttava, niin luvut ovat lyhyitä ja kirja on helppo laskea käsistään silloin, kun on lukutauon paikka. Kirjan henkilöhahmot ovat hyvin luotuja. Janan sulkeutuneisuus, Henrikin tarkkasilmäisyys ja Mian äkkipikaisuus.

Kirjassa otetaan mielestäni kantaa lääkkeiden väärinkäyttöön ja työuupumukseen. Kuinka helppo ihmisen on joutua pillerikierteeseen huomaamattaan. Lääkkeiden väärinkäyttöä on vaikea katkaista ja saattaa mennä pitkäänkin ennen kuin läheiset huomaavat riippuvuuden. Työuupumus on myös asia, johon pitäisi puuttua. Työpaikalla lähimmät työkaverit varmasti huomaavat tilanteen ja tämä pitäisi ottaa puheeksi. Itse tiedän kokemuksesta, että työuupumuksesta ei välitetä, vaikka siitä puhutaankin. Keskustelu lopetetaan yleensä vaikenemalla, kun asia otetaan puheeksi. Ei haluta keskustella ikävistä asioista.

Hidas Kuolema on kolmas Jana Berzelius -dekkari. Itse olen lukenut aiemmin sarjan toisen osan Valkoiset jäljet (2017). Vaikka kirjat ovat itsenäisiä tarinoita, voisi olla hyvä, jos kirjat lukisi kronologisessa järjestyksessä, koska edelliset osat tukevat uudempaa osaa. Tämä sarja kannattaa pitää ehdottomasti mielessä, kun kaipaa laadukasta dekkaria luettavaksi.

Emelie Scheppin Hitaan kuoleman on suomentanut Meri Ala-Tauriala. Ruotsinkielinen alkuteos Prio ett ilmestyi vuonna 2016. Emelie Scheppistä mainittakoon vielä sen verran, että nainen on Ruotsin dekkarikirjailija vuosilta 2016 ja 2017.

Sain kirjan kustantajalta, joten lämmin kiitos jännittävästä lukuelämyksestä lähtee sinne suuntaan.