Ian McEwanin Vieraan
turva (Seven-pokkari, 2010) löytyi myös Ullan kirjat -blogin arvonnasta
voittamastani kirjanipusta. Blogistanian kesälukumaratonin jälkeen nappasin
käteeni tämän ohuen kirjan, koska kaipasin fyysisesti kevyttä kirjaa käsieni
kannateltaviksi. Onhan tuokin syy lukea. Kirjan englanninkielinen alkuteos The Comfort of Strangers on ilmestynyt
jo vuonna 1981. Suomenkielisenä kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1983
Kirjayhtymän kustantamana. Kirjan on suomentanut Marja Alopaeus. Tämä oli
muuten ensikosketukseni Ian McEwanin tuotantoon.
Mary ja Colin viettävät Venetsiassa leppoisan raukeita
lomapäiviä. Päivät kuluvat välillä pelkästään kahviloissa ja ravintoloissa
istuen. Toisinaan ei edes poistuta hotellihuoneesta, vaan pariskunta viettää
aikaansa sängyssä toisistaan nauttien. Eräänä iltana Mary ja Colin lähtevät
niin myöhään liikkeelle, ettei missään ole enää ruokapaikkaa avoinna. He
lähtevät etsimään makkarakioskia, mutta unohtavat kartan hotellille. Pimeillä
kaduilla ja kujilla aikansa tallustaneina he törmäävät mieheen, Robertiin, joka
vie heidät baariin. Robert tarjoaa pariskunnalle juotavaa ja hieman purtavaakin sekä kertoo heille itsestään. Baari alkaa tyhjentyä ja Mary ja Colin lähtevät
takaisin hotellille eksyäkseen jälleen kerran. Aamun sarastaessa pariskunta on
edelleen eksyksissä. Molemmat ovat väsyneitä ja janoisia. Yllättäen he törmäävät
taas Robertiin, joka vie heidät kotiinsa. Robertin ja hänen vaimonsa Carolinen huoneistossa
tapahtuu pari outoa seikkaa, josta Mary ja Colin vaikenevat muutamaksi
päiväksi. Kun he lopulta kertovat toisilleen sattumuksista, päätyvät he kuin
pakonsanelemina uudestaan vierailulle Robertin ja Carolinen luo. Vierailulla on
kohtalokkaat seuraukset.
Vieraan turva on
piinaava ja ahdistava lukukokemus, mutta myös sellainen, ettei kirjaa malttaisi
laskea käsistään. McEwan on onnistunut tiivistämään lyhyeen kirjaan monta
tunnetilaa. Kerronta on vahvaa ja osittain julmaa. Itse koin kohtauksen, jossa
aamu sarastaa Maryn ja Colinin etsiessä kahvilaa, josta saisi vesilasillisen
juotavaksi, erittäin surrealistiseksi. En oikeasti aluksi ymmärtänyt, näkeekö
Mary tai Colin unta vai tapahtuiko heille todella niin kummallisia asioita,
joita aamun ensihetkillä tapahtui. Se, mitä hieman ihmettelin, miksi Mary ja
Colin palasivat Robertin ja Carolinen luo, vaikka ilmassa oli paljon viittauksia
outoihin asioihin. Itse olisin kiertänyt kyseisen pariskunnan hyvin kaukaa,
mutta en kenties olekaan kovin seikkailuhenkinen, vaan haluan ennemminkin pitää
jalkani visusti maanpinnalla.
Ian McEwan on palkittu kirjailija, enkä enää ihmettele
miksi. Miehellä on kyky kirjoittaa tarinaa, joka imaisee mukaansa. Voittamassani
lukupaketissa oli myös toinen McEwanin teos, Sementtipuutarha, johon tartun lähiaikoina, koska onhan McEwanin
tuotantoon yksinkertaisesti saatava ote.
Vieraan turvasta
on julkaistu myös elokuvasovitus Muukalaisia
Venetsiassa vuonna 1990. Elokuvaa en ole nähnyt, mutta googlettamalla
huomasin, että Prime-kanavalla elokuva pyörii tänä kesänä. Nyt pitäisi vain
muistaa katsoa elokuvaversio, koska kirja on varsin tuoreessa muistissa.
Kirjalle annan tähtiä 4 (asteikko 1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti