Gummerus järjesti Facebook-sivuillaan kilpailun, jossa oli
mahdollisuus voittaa Jojo Moyesin Jos
olisit tässä (Gummerus, 2016). Kirjahullu kun olen, niin olihan tähän
osallistuttava ja voitto osui kohdalle. Kiitos vielä kerran Gummerukselle
hienosta kirjavoitosta. Kirjan englanninkielinen alkuteos After You on ilmestynyt 2015. Kirjan on suomentanut Heli Naski. Jos olisit tässä on jatkoa kirjalle Kerro minulle jotain hyvää, jota en ole
lukenut, mutta se ei haitannut lukukokemusta. Päinvastoin. Nyt minun on
luettava myös ensimmäinen osa.
Lou Clark on menettänyt rakkaansa Will Traynorin puolitoista
vuotta sitten. Willin kuoleman jälkeen Loun elämä on ollut pysähtynyttä. Lou
käy töissä lentokentän pubissa, mutta ei tee oikeastaan mitään muuta, ellei
vapaa-aikana tyhjennettyjä viinipulloja lasketa tekemiseksi. Eräänä
päivänä Lou joutuu onnettomuuteen, joka on alkusysäys sille, että Loun elämässä
alkaa tapahtua. Onnettomuuden jälkeen Lou liittyy isänsä painostuksesta omaisten
sururyhmään. Yhden sururyhmäistunnon jälkeen hän tapaa erään ryhmäläisensä
isän. Miehen, joka oli pelastamassa Loun henkeä onnettomuuden ensiminuuteilla. Tapahtuu
muutakin kummaa. Loun ovelle tulee 16-vuotias tyttö, joka ilmoittaa olevansa
Willin tytär. Loun elämä tuntuu saavan uuden suunnan. On vaikeita hetkiä,
jolloin Lou vain miettii, mitä Will sanoisi tai ehdottaisi tekemään. On hetkiä,
jolloin Lou uskaltautuu irrottautua muistoista ja antaa palaa.
Jos olisit tässä
on kirja, jota luettaessa nenäliinapakkaus on pidettävä lähettyvillä. Tässä on
kirja, joka on hömppää, mutta uskottavaa hömppää. Jojo Moyes on onnistunut
kirjoittamaan kirjan, jota ei mielellään laskisi käsistään. Lukija pääsee
mukaan tarinaan heti ensisivuilta lähtien. Tarina etenee loogisesti, eikä
henkilöhahmoja ole kirjassa liikaa, vaan juuri sopivasti. Jossain vaiheessa
kyllä aavistuksen alkoi ärsyttää Loun ja Samin suhteenpoikasen eläminen. Ollako
yhdessä vaiko eikö olla? Kuuluu tietysti kirjan genreen vatvominen, mutta siitä
huolimatta ärsytti.
Saadessani kirjan käsiini, olin hämmästynyt. Kirja on paksu.
Sivuja on 450. En tiedä, mistä minulla oli jokin kuvitelma, että Jojo Moyesin
kirjat olisivat ohuita. Tämä ei tietenkään menoa haitannut, koska tarina on
kiehtova ja mukaansatempaava. Kirjassa on myös hauskoja kohtauksia, jotka oikeasti hymyilyttävät. Kirjan
lukee suhteellisen nopeasti, vaikka sivuja onkin paljon. Saattaa olla, etten
olisi pitänyt kirjasta yhtä paljon, jos olisin lukenut ensin Kerro minulle jotain hyvää tai ainakin
lähestymistapani kirjaan olisi ollut aivan toinen. Nyt vain ihmettelen sitä,
miksi en ole aiemmin ymmärtänyt Jojo Moyesin kirjojen viehättävyyttä.
Jojo Moyesin Jos olisit tässä suosittelen kaikille, jotka ovat lukeneet ensimmäisen osan sekä
niille, jotka rakastavat viihdekirjallisuutta. Uskon, että silmät välillä
kostuvat. Ainakin minulla kostuivat, mitä pidemmälle kirjaa luin.
Kirja saa tähtiä 4+ (ateikko 1-5).
Tämä oli niin ihana, että sanat eivät riitä kertomaan, ainoastaan se, että nenäliinapaketti tuli niisteltyä kirjan parissa. Olen Jojo Moyesin kirjojen fanittaja ja suosittelen tätä kirjaa ;)
VastaaPoistaOli tämä kyllä niin hyvä, että pakko on tarttua ykkösosaankin ja muutenkin katsoa Jojo Moyesin tuotantoa tarkemmin.
Poista