Yuval Noah Harari: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia

Syksyn puhutuimpia kirjoja lienee Kansallisteatterin Sapiens -näytelmän myötä uuteen nousuun kohonnut Yuval Noah Hararin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (Bazar). Voin kertoa onnitelleeni itseäni, kun sain kirjan luettua. Oliko kirja sitten huono? Ei missään tapauksessa. Se on mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin, mutta se on tietokirja, joka vaatii lukijalta paljon. Täytyy keskittyä ja lukea välillä uudestaan ja uudestaan samoja virkkeitä. Toisinaan on myös palattava aiemmin luetuille sivuille. Ihan vain siksi, että saisi kirjasta kaiken mahdollisen irti.

Israelilainen historiantutkija Harari aloittaa kirjansa kertomalla 13,5 miljardia vuotta sitten syntyneestä alkuräjähdyksestä. Joudutaan menemään vielä huimasti eteenpäin, jotta maapallo syntyy. Eikä sekään vielä mitään. Elävät organismit saavat alkunsa vielä myöhemmin, puhumattakaan sitten Homo sapiensista eli meistä ihmisistä. Ihmislaji kehittyy Itä-Afrikan savanneilla noin 200.000 vuotta sitten. Tarvitaan kuitenkin kognitiivinen vallankumous noin 70.000 vuotta sitten, jotta Homo sapiens lähtee levittäytymään ympäri maapalloa. Oikeastaan on melko kummallista, että Homo sapiens syrjäytti vähitellen kaikki muut Homo-suvun edustajat.

Ihmisen historia on melkoinen. Maanviljely syrjäytti metsästäjä-keräilijät, vaikka maatalous oli ihmiselle paljon rajoittavampaa kuin metsästys. Maatalouden myötä ihmisen oli asetuttava paikoilleen. Alkoi syntyä yhdyskuntia ja huolet lisääntyivät. Vaikka ruokaa oli tarjolla, oli huoli kasteluveden riittävyydestä tai tulvien määrästä. Kärjistäen voisi sanoa, että samanlaisten ongelmien kanssa maanviljelijät elävät nykypäivänäkin. Yhdyskuntien myötä syntyi myös johtajia, jotka hallinnoivat yhdyskuntia.

Homo sapiens on poikennut muista Homo-sukunsa edustajista siinä, että hänen aivonsa ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin muilla. Tämä on johtanut siihen, että on keksitty esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito sekä raha. Tällaiset asiat, jotka ovat meille jokapäiväisiä ja arkisia, ovat kuitenkin luoneet ihmiskuntaa sellaiseksi, mikä se nyt on. Hararin mukaan ei välttämättä aina hyvään suuntaan. Luku- ja kirjoitustaidon tärkeyttä ei kukaan taida kuitenkaan kiistää. Ihmisellä on niin paljon muistettavia asioita, että ilman näitä taitoja ihmisen eläminen nykymaailmassa olisi hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta ainakaan ilman pätevää avustajaa. En haluaisi korostaa myöskään rahan tärkeyttä, mutta sillä pyöritetään maailmaa. Raha on ansaintakeino. Rahalla voit perustaa oman yrityksen tai ostaa hyödykkeitä ja palveluja. Ilman rahaa olisi hankala olla.

Hararin Sapiens on melkoinen tiedonjättiläinen. Yllä en kerro kuin muutamista mielenkiintoisista asioista, joita Harari kirjassaan kuvailee. On paljon muutakin. Periaatteessa monet näistä asioista on jo entuudestaan lukijan tiedossa, mutta Harari antaa tiedolle syvemmän luotauksen. Mitä Amerikassa tapahtuikaan, kun Kolumbus mantereelle asteli. Entä mitkä vaikutukset hopealla, kullalla ja öljyllä oli ihmisille? Kirjaan mahtuu niin paljon asiaa, että on melkein vaikea ymmärtää sitä. Kuinka jokin kirja voi kätkeä kansiensa sisään niin paljon tietoa?

Lukiessani kirjaa ajattelin monta kertaa sitä, millainen luennoitsija Harari on. Kirjan selkeä rakenne ja Hararin tapa kuvata tapahtumia on helposti lähestyttäviä, vaikka välillä koinkin melkoista uupumusta siitä kaikesta tiedon määrästä, jonka sisääni ahmin. Olin alun perin päättänyt lukea kirjasta pikkupaloja silloin tällöin, mutta siitä ei tullut mitään. Kesälomalla otin kirjan kissaulkoiluille mukaani, jotta sain sen luettua ennen Kansallisteatterin näytelmän näkemistä. Täytyy kyllä myöntää, että en ihmettele, miksi kirjaa on ylistetty ympäri maailmaa.

Kirjan englanninkielinen alkuteos Sapiens. A Brief History of Humankind on ilmestynyt vuonna 2011. Kirjan on suomentanut Jaana Iso-Markku. Ensimmäinen kovakantinen suomennos on ilmestynyt vuonna 2016. Itse luin vuonna 2018 painetun kirjan, joka muuten on kirjan 10. painos. Tämä kertoo jotain siitä, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat Hararin teoksesta. Onkohan se niin, että ihminen haluaa oppia jotain uutta omasta ihmislajistaan?

Lopuksi on vielä mainittava, että jäin pohtimaan sitä, että voisi olla melkoisen mielenkiintoista, jos maapallolla eläisi vielä muitakin Homo-suvun edustajia. Olisiko maapallo silloin sotaisampi vai rauhallisempi paikka elää vai entistä rasistisempi? Minkälainen olisi yhteiskuntamme rakenne ja olisiko se edes mahdollista, että samassa yhteiskunnassa asuisi useamman Homo-suvun edustajia? Sitä voi kukin pohtia itsekseen.

Yuval Noah Hararin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia on kirja kaikille tiedonnälkäisille ja uteliaille. Kirja herättää paljon ajatuksia.

Sain kirjan Bloggariklubilta. Kiitos lähtee sinne.