Syksyn puhutuimpia kirjoja lienee Kansallisteatterin Sapiens -näytelmän myötä uuteen nousuun
kohonnut Yuval Noah Hararin Sapiens:
Ihmisen lyhyt historia (Bazar). Voin kertoa onnitelleeni itseäni, kun sain
kirjan luettua. Oliko kirja sitten huono? Ei missään tapauksessa. Se on
mielenkiintoinen ja viihdyttäväkin, mutta se on tietokirja, joka vaatii
lukijalta paljon. Täytyy keskittyä ja lukea välillä uudestaan ja uudestaan
samoja virkkeitä. Toisinaan on myös palattava aiemmin luetuille sivuille. Ihan
vain siksi, että saisi kirjasta kaiken mahdollisen irti.
Israelilainen historiantutkija Harari aloittaa kirjansa
kertomalla 13,5 miljardia vuotta sitten syntyneestä alkuräjähdyksestä. Joudutaan menemään vielä huimasti eteenpäin, jotta maapallo syntyy. Eikä sekään
vielä mitään. Elävät organismit saavat alkunsa vielä myöhemmin, puhumattakaan
sitten Homo sapiensista eli meistä ihmisistä. Ihmislaji kehittyy Itä-Afrikan
savanneilla noin 200.000 vuotta sitten. Tarvitaan kuitenkin kognitiivinen
vallankumous noin 70.000 vuotta sitten, jotta Homo sapiens lähtee levittäytymään
ympäri maapalloa. Oikeastaan on melko kummallista, että Homo sapiens syrjäytti
vähitellen kaikki muut Homo-suvun edustajat.
Ihmisen historia on melkoinen. Maanviljely syrjäytti metsästäjä-keräilijät,
vaikka maatalous oli ihmiselle paljon rajoittavampaa kuin metsästys.
Maatalouden myötä ihmisen oli asetuttava paikoilleen. Alkoi syntyä yhdyskuntia
ja huolet lisääntyivät. Vaikka ruokaa oli tarjolla, oli huoli kasteluveden
riittävyydestä tai tulvien määrästä. Kärjistäen voisi sanoa, että samanlaisten
ongelmien kanssa maanviljelijät elävät nykypäivänäkin. Yhdyskuntien myötä
syntyi myös johtajia, jotka hallinnoivat yhdyskuntia.
Homo sapiens on poikennut muista Homo-sukunsa edustajista
siinä, että hänen aivonsa ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin muilla. Tämä
on johtanut siihen, että on keksitty esimerkiksi luku- ja kirjoitustaito sekä
raha. Tällaiset asiat, jotka ovat meille jokapäiväisiä ja arkisia, ovat
kuitenkin luoneet ihmiskuntaa sellaiseksi, mikä se nyt on. Hararin mukaan ei
välttämättä aina hyvään suuntaan. Luku- ja kirjoitustaidon tärkeyttä ei kukaan
taida kuitenkaan kiistää. Ihmisellä on niin paljon muistettavia asioita, että ilman näitä
taitoja ihmisen eläminen nykymaailmassa olisi hyvin vaikeaa ja jopa mahdotonta
ainakaan ilman pätevää avustajaa. En haluaisi korostaa myöskään rahan tärkeyttä, mutta sillä
pyöritetään maailmaa. Raha on ansaintakeino. Rahalla voit perustaa oman
yrityksen tai ostaa hyödykkeitä ja palveluja. Ilman rahaa olisi hankala olla.
Hararin Sapiens on
melkoinen tiedonjättiläinen. Yllä en kerro kuin muutamista mielenkiintoisista
asioista, joita Harari kirjassaan kuvailee. On paljon muutakin. Periaatteessa
monet näistä asioista on jo entuudestaan lukijan tiedossa, mutta Harari antaa
tiedolle syvemmän luotauksen. Mitä Amerikassa tapahtuikaan, kun Kolumbus
mantereelle asteli. Entä mitkä vaikutukset hopealla, kullalla ja öljyllä oli
ihmisille? Kirjaan mahtuu niin paljon asiaa, että on melkein vaikea ymmärtää
sitä. Kuinka jokin kirja voi kätkeä kansiensa sisään niin paljon tietoa?
Lukiessani kirjaa ajattelin monta kertaa sitä, millainen
luennoitsija Harari on. Kirjan selkeä rakenne ja Hararin tapa kuvata tapahtumia
on helposti lähestyttäviä, vaikka välillä koinkin melkoista uupumusta siitä
kaikesta tiedon määrästä, jonka sisääni ahmin. Olin alun perin päättänyt lukea
kirjasta pikkupaloja silloin tällöin, mutta siitä ei tullut mitään. Kesälomalla
otin kirjan kissaulkoiluille mukaani, jotta sain sen luettua ennen
Kansallisteatterin näytelmän näkemistä. Täytyy kyllä myöntää, että en
ihmettele, miksi kirjaa on ylistetty ympäri maailmaa.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Sapiens. A Brief History of Humankind on ilmestynyt vuonna 2011. Kirjan on
suomentanut Jaana Iso-Markku. Ensimmäinen kovakantinen suomennos on ilmestynyt
vuonna 2016. Itse luin vuonna 2018 painetun kirjan, joka muuten on kirjan 10.
painos. Tämä kertoo jotain siitä, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat Hararin
teoksesta. Onkohan se niin, että ihminen haluaa oppia jotain uutta omasta ihmislajistaan?
Lopuksi on vielä mainittava, että jäin pohtimaan sitä, että
voisi olla melkoisen mielenkiintoista, jos maapallolla eläisi vielä muitakin
Homo-suvun edustajia. Olisiko maapallo silloin sotaisampi vai rauhallisempi
paikka elää vai entistä rasistisempi? Minkälainen olisi yhteiskuntamme rakenne
ja olisiko se edes mahdollista, että samassa yhteiskunnassa asuisi useamman
Homo-suvun edustajia? Sitä voi kukin pohtia itsekseen.
Yuval Noah Hararin Sapiens:
Ihmisen lyhyt historia on kirja kaikille tiedonnälkäisille ja uteliaille.
Kirja herättää paljon ajatuksia.
Sain kirjan Bloggariklubilta. Kiitos lähtee sinne.
