Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia

Kirjapostaukset laahaavat ikävästi jäljessä, mutta hiljaa hyvä tulee vai miten se menikään. Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (Aula, 2017) luettiin elokuun lukupiirissä. Olen jo kerran joutunut uusimaan kirjastolainani, jotta ehtisin postauksen tehtyä. Nyt tuntuu olevan sopiva hetki purkaa ajatuksia näytölle, kun koko päivän on satanut, eikä ole muutakaan tekemistä. Siivota tietysti voisi, mutta se on tylsää. Sen sijaan Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia ei ollut tylsä.

Nimi Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia antaa viitteen siitä, että kyseessä on novellikokoelma. Novellit ovat kummunneet Lucia Berlinin omasta elämästä. Novellit avaavat lukijalle mahdollisuuden kurkistaa esimerkiksi alkoholistin arkeen, katoliseen kouluun ja pesuloihin. Yhteistä novelleille on synkkä ja musta huumori.

Siivoojan käsikirja -nimisessä novellissa päästään matkaamaan siivoojan mukana erilaisiin koteihin. Novellin kertojasiivooja antaa vinkkejä, mitä voi varastaa asiakkaiden asunnoista niin, etteivät he sitä huomaa. On myös keino, jolla saat työnantajan luulemaan, että teet kaiken huolella ja kiitettävästi, vaikka tekisit hommat aivan päinvastoin. Kannattaa valita myös siivouspaikat siten, että siellä tarjotaan ruokaa.

Carpe diem on kertomus pesulakäynnistä, jolloin kaikki meni pieleen. Rankka viikko takana ja ostoskärryllinen pyykkiä. Rahaa vain sen verran, että saat kolme koneellista pyykkiä pestyä. Huonoksi onneksi rahat tulee tungettua vääriin pesukoneisiin. Paikalla on mies, joka on saanut juuri pyykit pestyiksi. Kolikot menivät hänen koneisiinsa, joten  tiedossa oli uusi pesukerta. Voitte kuvitella, ettei mies kiitellyt naista.

Entä sitten Hyvät ja pahat -novelli, jossa opettaja ottaa pahimman häirikkötytön käsittelyynsä. Hän sopii tytön kanssa, että tyttö pyhittäisi kuukauden ajan lauantaipäivät opettajalle. Opettaja halusi näyttää tytölle, millaista laupeuden työtä hän vapaa-aikanaan teki. Kaatopaikalla asuvien ihmisten ruokkiminen sekä orpokodin lasten auttaminen ja viihdyttäminen. Tyttö sopeutuu ja välillä jopa pitää opettajastaan. Opettaja on kuitenkin eriskummallinen, eikä usko, ettei hänen kaltaisensa ihminen voi tehdä mitä vain. Lopulta tytön on riuhtaistava itsensä irti lauantain kärrynpyörästä. Ei tarvita paljon, ettei tytön tarvitse enää ikinä nähdä opettajaansa.

Lukupiiriläisten mielipiteet kirjasta vaihtelivat. Osa piti novelleista todella paljon. Sanottiin, että novellit olivat sydäntä riipaisevia tarinoita. Eräälle lukupiiriläiselle novellit eivät olleet huonoja, mutta toisaalta mitään järisyttävää ei jäänyt mieleen. Itse kritisoin kirjan alussa ollutta tolkutonta alustusta. Hyppäsin sivut ketterästi ohi. Moni muu oli tehnyt samoin tai ainakin oli samaa mieltä, että turhan pitkä alustus. Käytiinpä siitäkin keskustelua, huononsivatko alustukset ja seikkaperäiset puntaroinnit novelleista lukijan spontaania lukuiloa. Sanoisin, että olisivat huonontaneet, jos olisin sivut läpi lukenut.

Monessa novellissa käsitellään alkoholismia, ja koska Berlin oli ammentanut tarinat omasta elämästään, niin ei voi muuta todeta, kuin että hänestä oli moneksi. Hän oli kirjallisuuden opettaja, äiti, alkoholisti ja yksinhuoltaja. Näitä kaikkia löytyy myös kirjan novelleista. Tiedä sitten, kuinka tarkasti tarinat ovat Berlinin elämästä suoraan, mutta sitä ei varmasti kukaan kiellä, etteivätkö kirjan novellit pursuaisi elämää. Ei mitään kaunista ja suloista elämää, vaan elämän nuhraantuneempaa puolta. Myös lapsen surun voi lukea ja tuntea etenkin Kaikki karkaa käsistä -novellissa.

Novellit, jotka saivat lukupiiriläisiltä kiitoksia, olivat etenkin Sähköauto El Paso, Tiikerinpuremia, Ensiapupoliklinikan päiväkirja 1977, Hyvät ja pahat sekä Kulkukoirat. Tohtori H. A. Moynihan on myös uskomaton kertomus. Todella makaaberi, mutta ei tarinalle voinut kuin nauraa. Kirjassa on novelleja, jotka varmasti uppoavat moneen eri makuun.

Lucia Berlin kuvaa erilaista Amerikkaa. Köyhät ja syrjäytyneet tuodaan realistisena näkynä lukijalle. Ei yritetä peitellä mitään, vaan asiat kerrotaan siten kuin ne ovat. Novelleista pursuaa elämänmakuisuus, eikä se elämä aina ole sulosta ja makeaa, vaan se voi olla myös karvasta ja katkeraa.

Kirjan englanninkielinen alkuteos on A Manual for Cleaning Women: Selected Stories. Suomeksi kirja on julkaistu kahdessa eri osassa. Toinen osa on nimeltään Siivoojan käsikirja II: Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia. Kirjan alkuteoksen novellit ovat ilmestyneet eri vuosina ei novellikokoelmissa. Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia on suomentanut Kristiina Drews.

Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia on kirja kaikille, jotka rakastavat novelleja. Näiden novellien kanssa viihtyy pidempäänkin.

Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 4- (asteikko 1-5).