Teatterissa: Lainavaimo

Lilla Teaternin kevään suomenkielinen uutuuskomedia on katalonialaisen Jordi Galceran Lainavaimo (El crèdit, 2013). Viime vuonna Lillan esitti samaa näytelmää ruotsiksi nimellä Kredit, joten oli oikein mukavaa, jotta näytelmä otettiin ohjelmistoon myös suomeksi ja samalla näyttelijäkaksikolla, vaikkakin herrat ovat Lainavaimossa osiaan vaihtaneet. Onnistuin olemaan koneen ääressä oikeaan aikaan ja nappaamaan edulliset kultaposseliput Lainavaimon ennakkonäytökseen. Kiitos kultaposselle!

Lainavaimon on ohjannut Raila Leppäkoski. Näytelmän rooleissa ovat Sampo Sarkola ja Pekka Strang. Skenografiasta on vastannut Kaisa Rasila. Valosuunnittelu Jan-Erik Pihlströmin ja äänisuunnittelu Janne Brelihin käsialaa. 

Sampo Sarkola ja Pekka Strang

Kuva © Henrik Schütt, Helsingin Kaupunginteatteri/Lilla Teatern

Lainavaimo kertoo tavallisesta suomalaisesta miehestä, Antti Jaskarista (Pekka Strang), joka lähestyy pankkia hakeakseen lainaa akuuttiin rahapulaan. Pankinjohtaja (Sampo Sarkola) päättää olla myöntämättä lainaa. Antti Jaskari ottaa hieman kovemmat aseet käyttöönsä ja uhkaa pankinjohtajan siviilielämää. Tästä alkaa mieletön syöksykierre, jossa kisaillaan kumpi herroista on milloinkin niskan päällä altavastaajan miettiessä seuraavaa siirtoaan.

Sampo Sarkola vetää pankinjohtajan roolinsa hyvin vakuuttavasti. Käsittämätöntä, kuinka mies voi ällistyttävän nopeasti vaihtaa kasvojensa värin vaaleasta raivonpunaiseen. Todellista näyttelijän ammattitaitoa. Miehen omahyväisyys vaihtuu hetkessä todelliseen tuskaan, jota katsoja ei voi olla aistimatta. 

Sampo Sarkola

Kuva © Henrik Schütt, Helsingin Kaupunginteatteri/Lilla Teatern

Antti Jaskaria esittävä Pekka Strang on niin ikään hyvin vakuuttava omassa roolissaan. Strang esittää osansa varmasti ja taitavasti. Miehen kasvoilta voi lukea miehen ajatukset pankinjohtajan ollessa niskan päällä. Toisaalta on kutkuttavaa myös seurata miehen itsevarmuutta naisten suhteen. Katselija ei voi olla kuin samaa mieltä, että Pekka Strang tai tässä tapauksessa Antti Jaskari saa naisen kuin naisen iskettyä itselleen. 

Pekka Strang

Kuva © Henrik Schütt, Helsingin Kaupunginteatteri/Lilla Teatern

Lainavaimo on komedia, joka saa välillä farssimaisia piirteitä. Loistava näyttelijäkaksikko vetää esityksen sellaisella vauhdilla, ettei katsojan tarvitse vilkulla kelloaan. Ihmettelen, kuinka Sampolan ja Strangin pokat pitivät koko esityksen ajan. Aivan mieletön parivaljakko, jonka roolit ovat hyvin hitsautuneet toisiinsa.

Lavastus oli suhteellisen minimalistista, mutta eipä se juuri mitään muuta kaivannutkaan. Näytelmän tapahtumat tapahtuivat koko ajan pankinjohtajan huoneessa, ja jos mietitään normaalielämää, niin ei pankinjohtajien huoneissa paljon erikoisempaa kalustusta olekaan. Ääniefektit olivat niin ikään vähäisiä, mutta ei niitäkään kaivannut, koska roolisuoritus oli sen verran kiihkeää, että turhat äänet olisivat sekoittaneet näytelmää.

Mielestäni Lainavaimo on aivan uskomattoman hauska näytelmä. Työkiireet ja arki unohtuivat pariksi tunniksi. Lainavaimoa katsoessa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajautua näytelmän vietäväksi. Näytelmää suosittelen kaikille muille paitsi ei tosikoille.

Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille kuvalainauksista.