Arkivapaan kunniaksi päätin ryhtyä leipomispuuhiin.
Raparperipiirakka on päivän sana. Polkupyörä esiin ja polkaisu veljeni luo
raparperivarkaisiin. No joo, olihan siitä ollut puhetta, että voin hakea raparpereja
niin paljon kuin haluan.
Ja mikä raparperitaivas veljeni luona odottikaan. Oho!
Raparperit olivat jo kukassa. Eipä ole tainnut veljeni paljon raparperimaalla
viihtyä.
Hieman tuli karsittua kukintoja, mutta en raaskinut kaikkia
kukkia napsia, koska ovat oikeastaan aika upean näköisiä. Otettuani tarpeeksi
raparperia, fillaroin takaisin kotiin ja hellan ääreen. Tällaisella
perusreseptillä mentiin tällä kertaa.
Raparperipiirakka
4 kananmunaa
3 dl sokeria
150 g margariinia tai voita (laitoin margariinia, koska olin
sitä varta vasten kaupasta ostanut)
4 tl vanilliinisokeria (laitoin vaniljasokeria, koska
vanilliinisokeria ei kaapissani ole)
2 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
8 dl ohuita raparperiviipaleita (en mitannut, vaan laitoin
reilulla kädellä, varmasti enemmän kuin ohjeessa)
Pinnalle: sokeria
Sulata rasva. Pese ja paloittele raparperit ohuiksi
viipaleiksi. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri
kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vähän jäähtynyt rasva vatkaten. Sekoita kuivat
aineet keskenään ja lisää ne kaapimella sekoittaen taikinaan. Minä en ikinä
onnistu tuossa kunnolla, joten vatkasin jauhoseoksen taikinan sekaan
pienimmällä teholla, mitä vatkaimesta lähtee. Tätä eivät tietenkään tee kuin
amatöörit, mutta sellainenhan minä olenkin. Levitä taikina leivinpaperin päälle
uunipellille. Lisää raparperiviipaleet taikinan päälle. Lopuksi ripottele
sokeria pinnalle. Paista piirakkaa uunin keskiosassa noin 35-40 minuuttia.
Piirakan ollessa uunissa, tee lopuista raparperiviipaleista
kiisseli, siivoa keittiö ja tiskaa, jos et omista astianpesukonetta.
Nauti valmis piirakka jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa
tai ihan vain sellaisenaan, kuten minä ja mies, joka täällä asuu. Hyvää piirakkaa, mutta ei niin hyvää kuin se yksi, johon tulee kookoshiutaleita. Se vasta hyvää piirakkaa onkin. Taidankin tehdä sitä seuraavalla kerralla, vaikka edellä mainittu mies ei siitä niin paljon pidäkään
Alkuperäinen resepti on puolet pienempi ja tarkoitettu pyöreään
piirakkavuokaan, mutta kuka sitä nyt niin pientä raparperipiirakkaa tekee, kun
kyseessä on kevään tai oikeastaan kesän ensimmäinen raparperipiirakka.
Resepti on lainattu vanhasta koulukirjasta (jestas miten
hyvät keittokirjat koulusta aikoinaan saatiinkaan) Keitämme ja leivomme 2 (1981, WSOY). Tekijöinä Aura Liimatainen,
Tuula Teerikangas ja Kirsti Kunnas.
Kiitos! Tähän täytyy tutustua ja kenties liittyä sivustoon, vaikka ei minulla täällä vielä ole kuin pari reseptiä.
VastaaPoista