Niinhän siinä sitten kävi, että Helsingin kirjamessut olivat verkossa. Ajattelin, että tämä voisi olla ihan hyvä juttu. Ja hyvähän se oli tietysti siltä kannalta, etteivät ihmismassat sulloutuneet samaan tilaan, jossa koronavirus olisi voinut aiheuttaa kunnon koronashown. Mutta onko niitä haastatteluja loppujen lopuksi kiva katsoa kotoa käsin läppärin ruudulta? Jos katsoo yksin, voi keskittyä kunnolla haastatteluun, eikä mahdollinen messukaveri töki koko ajan hihaan ja supata jotain korvaan. Kyllä, mutta messufiilis jäi puuttumaan kokonaan. Olisi ollut kiva tavata muita kirjabloggaajia ja kenties törmätä vanhoihin tuttuihin.
Entä kuinka verkkomessut menivät omalta kohdaltani? Suunnittelin
etukäteen, että kuuntelisin torstaina ja perjantaina etäpäivien lomassa haastatteluja
verkosta.
Torstai 22.10.2020
Aktivoin verkkolippuni aamulla hyvissä ajoin messutapahtumaan. Tosin se ei mennyt kovin näppärästi. En lukenut ohjeita, koska kuka niitä ylipäätään lukee. Homma ei ollutkaan aivan yksinkertainen, vaan minun piti rekisteröityä kirjamessuille. Tänään tuli mieleeni Vastaamon tietomurto. Kuinkakohan moneen kymmeneen tai sataan eri paikkaan vuosien aikana olenkaan itseni kirjannut? Voisiko tällaiset messuilut järjestää yksinkertaisemmin ilman rekisteröitymistä?
Touhotin torstaina aamupäivällä hyvissä fiiliksissä ja heti, kun messut aukesivat, niin etätöistä eetteriin. No ohhoh! Olipas teknisiä ongelmia. Ei lipulla, eikä rekisteröityneenä messukävijänä ollut mitään asiaa seuraamaan messuja. Onneksi tietotekniset ongelmat oli selätetty siten, että ohjelmia pystyivät seuraamaan torstaina kaikki. Olipa lippua tai ei.
Torstaiaamun iloinen touhuaminen päättyi nopeasti, kun sain
ikävän työpuhelun kollegaltani. Meni täysin fiilis päältä. Niin, ja olin
järjestänyt yhden palaverin aamupäiväksi. Sekin piti hoitaa alta. Lounasaikaan
en saanut seurattua mitään messuohjelmaa. Iltapäivä puolestaan alkoi
tuloskatsauksella. Työpäivän lähestyessä loppuaan pääsin lopulta fiilistelemään.
Aluksi Pullopostia Seilin saarelta. Katja Kallio haastattelemassa Susan Heikkistä.
Tästä oli hyvä siirtyä etäpäivän päätteeksi Kjell Westön haastatteluun. Tritonus,
odotan, että pääsen kirjan kimppuun. Anna-Riikka Carlson haastattelemassa Tiina
Laitila Kälvemarkia kirjasta H2O oli myös katseltava ja
kuunneltava. Hieman ehdin myös kuunnella Maria Petterssonia Historian
jännistä naisista. Kirja, jonka haluaisin lukea.
Kjell Westö |
Perjantai 23.10.2020
Siis mitä ihmettä? Mihin hävisi perjantain etäpäivä?
Keskittymistä vaativiin työtehtäviin ja puheluihin, puheluihin ja puheluihin
sekä verkkopalaveriin. Sainko kuunneltua mitään? Kun muistiinpanojani
lueskelen, niin tyhjää on täynnä. Miksi muistelen, että olisin jotain
kuunnellut, mutta ilmeisesti en sitten ole.
Tiina Laitila Kälvemark ja Anna-Riikka Carlson |
Lauantai 24.10.2020
Jos olisi ollut tavalliset kirjamessut, olisin kirmannut jo
aamutuimaan messukeskukseen ja toivottavasti bloggariaamiaiselle. Mitä tein nyt?
Hidas lauantaiaamu, jos se nyt ylipäätään voi hidas olla, kun kissa yrittää
repiä minut yöpaidassa aamulenkille. Ei se hidas ollut. Vauhdilla ulkoilemaan,
jonka jälkeen aamupala ja kauppaan. Ja lauantain kauppareissuthan kestävät,
vaikka meinaisin kuolla maskin aiheuttamaan tukalaan oloon. Kellohan oli jo
vaikka mitä, kun vasta pääsin koneen ääreen. Päädyin kuuntelemaan Anna-Liisa
Haavikon haastattelussa olevaa Niko Eskelistä Raskaasta perinnöstä,
jonka jälkeen katsoin Jorma Uotisen ja Sauli Miettisen haastattelun. Aloittelin
myös kuuntelemaan Anni Kytömäen haastattelua ja teoksena tietysti Margarita.
Maria Pettersson |
Sunnuntai 25.10.2020
Sunnuntai on yleensä ollut messuilujeni lepopäivä ja niin se oli tänäkin vuonna. Olen viihtynyt vaakatasossa Lucinda Rileyn Auringon sisaren kanssa sekä myöhemmin alkuillasta kissaulkoilulla Anna-Kaari Hakkaraisen Dioraaman kera. Lucinda Rileyn piti olla alun perin kirjamessuilla, mutta hän oli perunut haastattelun. Harmi, koska yleisöä olisi varmasti riittänyt.
Susan Heikkinen |
Onneksi messuohjelmien haastattelut löytyvät vielä pari viikkoa verkosta, koska sieltä löytyvät esimerkiksi Juha Hurme, Tuomas Milonoff ja Riku Rantala, Elizabeth Strout, Kaj Lipponen (Juice-kirja), Eva Frantz, Marko Annala sekä Kale Puonti (Manni). Nythän minä voin suunnitella ensi viikon etätöitäni tallenteiden parissa.
Kaiken kaikkiaan kirjamessut verkossa oli ihan hieno juttu, koska kerrankin kirjallista keskustelua oli kuunneltavissa järjettömän paljon. Jos vain ehtisi, voisi vaikka kaikki tallenteet kuunnella läpi. Siitä huolimatta toivon, että ensi vuonna tilanne on toinen ja pääsemme paikan päälle seuraamaan kirjatohinaa.
Sain Messukeskukselta lipun Helsingin kirjamessuille. Kiitos siitä.
Mikään ei voita ihmiskohtaamisia ja oikeiden kirjojen hypistelyä. Mutta onneksi ihmiset on kekseliäitä ja järkkäilevät tällaisia etähommia edes. <3
VastaaPoistaToivottavasti työkaverilla on kaikki hyvin ja muutenkin siellä kaikki mukavasti eli paremmin.
Sydämellistä uutta viikkoa Mannilainen. <3
Kyllä aidot ihmiskohtaamiset ovat parhaimpia ja kirjojen hypistely on aina kivaa. Toisaalta harvoin on tarjolla näin paljon verkko-ohjelmaa kirjojen saralta, joten messut olivat hyvät joka tapauksessa. :)
PoistaTäytyy sanoa, että tämä vuosi on ollut täynnä ikäviä pommeja, eikä korona ole niistä pahin. Ikinä ei tiedä, mitä uusi päivä tuo tullessaan. Työkaveri on toivottavasti tällä hetkellä ihan ok, vaikka soitto toikin muutoksia työyhteisöömme.
Ihanaa viikkoa sinullekin Tiia <3
Minulle nämä etämessut antoivat mahdollisuuden osallistua. En ole ennen ollut mukana kirjamessuilla, vaikka kiinnostaisi kovasti. Itse olen kovin tyytyväinen tähän uuteen toteutukseen!
VastaaPoistaHienoa, että pidit messujen toteutustavasta. Nämä sopivat siinä mielessä monelle sellaiselle, jolla esimerkiksi pitkö matka saattaa olla este osallistua messuille.
Poista