Suklainen muotoilumassa ja mokkapalat

Ennen vanhaan olin innokas kokeilemaan kaikkea uutta leivontaan liittyvää, mutta nykyään leivon melko harvoin, ja silloinkin jotain tuttua ja turvallista. Pientä twistiä voi tietysti vanhaan ja turvalliseenkin kokeilla. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kun ihminen puhuu ennen vanhasta, on hän tullut vanhaksi. Olen siis vanha. Nyt oli kuitenkin jotain hauskaa tiedossa, joten oli leivottava. Sain Confetilta testattavaksi Renshawn valkosuklaista muotoilumassaa.

Renshawn suklainen muotoilumassa sisältää oikeaa suklaata ja kaakaovoita. Muotoilumassan avulla voi valmistaa tietenkin erilaisia muotonsa pitäviä koristeita. Tässähän on vain taivas rajana, jos on näppäräsorminen ja taiteellinen kaveri kyseessä. Kaulii vain massan tarpeeksi ohueksi ja alkaa näprätä. Suklainen muotoilumassa on siitä mukavaa, etteivät koristeet kuivu kivikoviksi, vaan niitä on pehmeähkön rakenteensa vuoksi mukava syödä.

Ensinnäkin myönnän, etten ole ikinä tehnyt mitään muotoilumassoista, joten olen täysin noviisi asian suhteen. En myöskään omista minkäänlaisia koristemuotteja tai miksi niitä koristevempeleitä sanotaan. En myöskään ole taiteellinen, enkä näppäräsorminen. Confetin sivuilta löysin yhden videoklipin, jossa sain jotain käsitystä siitä, kuinka massaa voisi käsitellä. Siis ei muuta kuin asiaan.

Ja mitäs sitä sitten tekisi? Ei ainakaan kakkua. Eikä kuppikakkuja. Mitä sitten? Kuivakakku ja siihen jotain kivaa? Ei. Entä kuinka olisi mokkapalat muotoilumassalla koristeltuina? Kuulosti toteuttamiskelpoiselta. Strösseleiden tilalle omin sormin näperreltyjä koristeita.

Piti laatia sotasuunnitelma. Päätin ensin tehdä vaikeimman osuuden eli koristeet. Valkosuklainen massa on hieman tylsän näköistä, joten oli lähdettävä kauppaan ostamaan geelivärejä. Sen verran olen blogijuttuja näistä ihmeellisistä muotoilumassaleivonnaisista lukenut, että tiesin värjäyksen vaativan geeliväriä.

Kotiuduttuani valloitin keittiön ja aloin hommiin. Öö, ensimmäinen ongelma, että aika kovaa tuo muotoilumassa ensi alkuun. Onneksi massa kuitenkin pehmeni nopeasti. Videolla näytettiin, kuinka massasta saisi todella ohutta pastakoneen avulla tai ainakin sen näköinen se vempele oli. En omista pastakonetta, joten jatkoin kaulintaa. Jaa, mutta sitä väriä voisi lisätä. Punainen on kiva. Siitäkös se sotkun synnytti. Huh huh. Päätin, että teen vain pienen värjätyn erän ja loput ihan perusvärillä. Ei se värjäys ollut oikein minun juttuni.

Sitten itse koristeisiin. Oikeasti. Eihän sitä tällainen vanha ihminen oikeasti osaa tehdä mitään nättiä. Tuli kyllä supertylsät koristeet, vaikka ideoita tupsahtelikin pääkoppaan jatkuvasti lisää ja lisää. Olisi voinut tehdä punavalkoisia piparminttutankoja, mutta en tehnyt. Perinteiset pallot olivat helppoja, mutta niistäkin kehittelin jälkijunassa kivempia. Olisi pitänyt tehdä pieniä helmen kokoisia pallukoita, joista olisi voinut tehdä vaikka helminauhan. Minä olen kuitenkin minä, joten raakealla ja epätaiteellisella tavalla koristeet syntyivät.

Mokkapalojen ohjeen nappasin ikivanhasta, maailman parhaasta peruskeittokirjasta kouluajoilta. Kirja on Aura Liimataisen ja Tuula Teerikankaan Keitämme ja leivomme (WSOY, 1981). Tämän postauksen ohje on muokattu kirjan ohjeesta, koska isompi pelti ja enemmän kuorrutusta.

Mokkapalat (on ollut kirjan mukaan oppilaiden oma kiertävä ohje)

Pohja:

200 g margariinia tai voita

1½ dl sokeria

2 munaa

1½ dl maitoa

4 rkl kaakaojauhetta

3 tl leivinjauhetta

4 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja

Kuorrutus:

6 dl tomusokeria

6 rkl valmista, vahvaa kahvia

75 g margariinia tai voita

3 rkl kaakaojauhetta

1. Panehan ihan ensimmäisenä uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

2. Vatkaa pehmeä margariini tai voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa munat yksitellen joukkoon.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne vuorotellen maidon kanssa margariinivaahtoon.

4. Levitä seos pellille.

5. Paista pohjaa uunin keskitasolla noin kymmenen minuuttia.

6. Kumoa hieman jäähtynyt pohja voipaperin päälle. Täällä ei ollut voipaperia, joten ihan leivinpaperilla mentiin.

7. Jatka kuorrutuksen teolla. Sulata margariini tai voi kattilassa. Lisää kuorrutuksen muut aineet ja jäähdytä.

8. Levitä kuorrutus pohjalevyn päälle. Allekirjoittaneella ei levittynyt kuorrutus nätisti.

10. Koristele tekemilläsi muotoilumassakoristeilla.

11. Kun kuorrutus on jähmettynyt, leikkaa levy palasiksi. Itse leikkasin ennen aikoja.

12. Nauti superimelistä herkkupaloista.

Tällaisia niistä sitten tuli. Ei ainakaan tarvitse osallistua leivontakauneuskilpailuihin näillä, mutta makuhan se ratkaisee.

Nyt on sitten kokeiltu muotoilumassan käyttöä. Ehkä ei ollut aivan minun juttuni, mutta kiva oli kokeilla. Uskon, että tosileipureille tällaisella tuotteella on käyttöä enemmänkin. Renshawn suklaiset muotoilumassakoristeet oikeasti maistuivat makoisilta.

Onko lukijoiden joukossa muita, jotka eivät ole kokeilleet muotoilumassojen käyttöä?