Öljymäen kesäteatteri: Metsolat - Urjanlinna

 

Kukapa ei muistaisi 1990-luvun klassikkosarjaa Metsolat. Iki-ihana kotimainen draamasarja, jota oli pakko seurata, ja josta keskusteltiin työpaikan kahvipöydissä. Öljymäen kesäteatteri Ohkolassa on tänä kesänä esittänyt Metsolat – Urjanlinna -näytelmää. Itsekin pääsin nauttimaan näytelmän dramaattisista tapahtumista.

Aatu Johansson
Öljymäen kesäteatteri: Metsolat - Urjanlinna (2022)
Kuva © Markku Sukula

Erkki Metsola (Aatu Johansson) saa riuhtaistua itsensä irti työttömyyden ikeestä, kun hän saa perinnönjaossa haluamansa Urjanvaaran maat. Mies päättää perustaa rinteille laskettelukeskuksen. Hoikan kunnalta on kuitenkin saatava tukea ja lainalle takaajat, jotta unelma toteutuu. Kari Kaukovaara (Kimmo Virtanen) on kateellinen Erkin ideasta. Hän haluaa keplotella laskettelukeskuksen omiin nimiinsä. Kaukovaara on muutenkin katkera mies. Hän ei ole saanut haluamaansa naista, Eeva Metsolaa (Riikka Holm), omakseen. Eeva opiskelee Tampereella ja hänen sydämensä alkaa sykkiä aivan toiselle miehelle, Stig Eklundille (Valtteri Seppänen).

Tenho Oinonen
Öljymäen kesäteatteri: Metsolat - Urjanlinna (2022)
Kuva © Lilja Omenainen

Metsoloiden yksi vahvuus on voimakasluonteiset ja erilaiset ihmisluonteet. Erkkiä näyttelevä Aatu Johansson saa helposti renttumaisen olemuksen, mutta samalla katsoja huomaa, kuinka miehen aivoissa suunnitelmat käyvät kuumina. Kimmo Virtanen Kari Kaukovaarana on juuri niin niljakas mies kuin tällaiselta mieheltä voi vain olettaa. Sympatiat menevät automaattisesti toiselle osapuolelle, kun Kaukovaara avaa suunsa. Loistavaa heittäytymistä Virtaselta. Eeva Metsola näyttelevä Riikka Holm luo kuvan huolehtivasta ja tunnollisesta naisesta. Juuri sellaisesta rehdistä suomalaisnaisesta. Sen sijaan Eevan siskoa Jaana Järvenheimoa näyttelevä Anni Pesonen on uskomattoman itsekäs ja ahne. Kaikki minulle ja vain minulle -mentaliteetilla ei kuitenkaan usein pitkälle päästä. 

Näytelmän kohtaukset ovat toinen toistaan herkullisempia, ja tähän on tietysti syynä taitava ohjaus ja näyttelijätyö. Näytelmän on ohjannut Katriina Honkanen, joka itse näytteli Metsoloiden televisiosarjassa Eevaa. Honkanen on saanut näytelmän toimimaan mainiosti Ohkolan upeissa maalaismaisemoissa, jotka jo puitteiltaan sopivat Metsoloiden henkeen todella upealla tavalla. Perinteinen suomalainen maalaismaisema. Mikä sen kauniimpi näky.

Ari Lehto
Öljymäen kesäteatteri: Metsolat - Urjanlinna (2022)
Kuva © Lilja Omenainen

Metsolat – Urjanlinna nostaa esiin monia isoja aiheita. Alkoholismi ja pitkäaikaistyöttömyys ovat ongelmia, joita ei varmasti koskaan saada kokonaan karsittua pois. Maaseudun murros on edelleen käynnissä. EU ja yhteiskunta asettavat niin kovia vaatimuksia, etteivät maanviljely, maito- tai lihakarjatilallisuus enää välttämättä kannata. Tämä on surullista, mutta ymmärrettävää, jos ajattelee pientilallisten taloudellisia rahkeita. Kansakuntamme yksi perisynti lienee kateus ja sitähän tässäkin näytelmässä löytyy. Aina on joku, jolla menee paremmin kuin itsellä. Rakkautta näytelmästä löytyy myös, kuten tällaisesta näytelmästä pitää löytyäkin.

Öljymäen kesäteatteri: Metsolat - Urjanlinna (2022)
Kuva © Kimmo Virtanen

Öljymäen kesäteatterin Metsolat – Urjanlinna on näytelmä, jota ei kannata ohittaa, etenkään, jos seurasi aikoinaan Metsolat -televisiosarjaa. Ainakin itse jouduin kaivamaan nenäliinat esille näytelmän loppuminuuteilla. Dramaattisia, sykähdyttäviä ja tunteellisia hetkiä näytelmä täynnä. Öljymäen kesäteatterin katsomo on katettu, joten mahdollinen sadekaan ei haittaa katsojaa. 

Öljymäen kesäteatterin Metsolat – Urjanlinna sain ensi-iltansa perjantaina 15.7.2022.

 

Rooleissa: Aatu Johansson, Riikka Holm, Ari Lehto, Leila Väänänen, Kimmo Virtanen, Valtteri Seppänen, Johanna Kuittinen, Anni Pesonen, Niilo Rauhanen, Tapio Eronen, Anniina Ståhlberg, Tenho Oinonen, Antti Ruotoistenmäki, Timo Vesterinen, Helena Partanen, Sari Hämäläinen, Antti Johansson ja Emma Lehto

 

Käsikirjoitus: Carl Mesterton, Curt Ulfstedt ja Miisa Lindén

Ohjaus: Katriina Honkanen

Tuotanto: Ohkolan Nuorisoseura, Tanja Lundsten, Aatu Johansson ja Vesa Saralehto

Lavastus: Aatu Johansson, Ari Lehto ja työryhmä

Graafinen asu: Kimmo Virtanen

Puvustus: Maarit Ruohonen ja työryhmä

Tarpeisto: työryhmä

 

Lämmin kiitos Öljymäen kesäteatterille kutsuvieraslipusta.

Kesäteatterissa: Onnellinen mies

Onnellinen nainen kävi katsomassa Arto Paasilinnan romaaniin perustuvan Onnellisen miehen Ohkolan Öljymäen kesäteatterissa. Onnellinen nainen etenkin siksi, että sääherra käänsi taivaan vesihanat keskiviikkoillaksi kiinni. Vaikka eletään jo elokuun puoltaväliä, niin kesäilta ei olisi voinut olla kauniimpi. Toki lämmintä vaatetta piti olla päällä.

Kuusmäellä ollaan odottavalla kannalla. Kohta alkaisi uuden sillan rakentamistyöt, eikä siinä tietysti kaikki. Uteliaita kyläläisiä kiinnostaa tietysti se, millainen siltainsinööri paikalle saapuisi. Saapuihan sieltä. Siltainsinööri Akseli Jaatinen (Aatu Johansson). Jaatinen ottaa työmaan heti haltuunsa, mutta ensimmäisenä päivänä työmiehet saavat ottaa rauhallisesti. Hieman kaljoittelua ja makkaran käristämistä. Tämä ei tietystikään miellytä etenkään rakennusmestari Kainulaista (Ari Lehto). Hän yrittää ottaa heti ohjat käsiinsä ja hoitaa Jaatisen tilalle vastuuntuntoisemman miehen. Vaan eipä tiennyt Kainulainen, mihin ryhtyi. Jaatinen on toimen mies, ja kuka hänet suututtaa, tulee tuntemaan sen nahoissaan. Jaatinen on pitkävihainen mies, eikä aikaakaan, kun valtaapitävät joutuvat nöyrtymään yksi kerrallaan miehen edessä.

Aatu Johansson ja Heikki Simolin

Ohkolan teatteri: Onnellinen mies

Kuva © Lilja Omenainen

Voi Jaatinen, mikä komistus olitkaan! Aatu Johansson on mahtava valinta Jaatisen rooliin. Juuri sopivasti roiston näköinen, jotta jotkut naiset lankeavat jalkoihin. Ja juuri sen verran roiston näköinen myös, että valtaapitävät eivät sellaisesta pidä. Johanssonin lavatyöskentelyä oli hieno seurata. Vesa Saralehdolla oli useampi roolitus, kuten monella muullakin. Saralehto oli mainio etenkin rehtori Rummukaisen vaatteissa. Miehestä nähtiin niin hurjaa puolta kuin anteeksianelijaa, mutta myös sekopäistä känniräyhääjää. Oikeasti ei voinut muuta kuin nauraa. Metsokohtaus oli huippu!

Muista roolituksista pitää nostaa esiin maanviljelijä ja kunnallismies Jäminki eli Heikki Simolin. Mies oli juuri niin ärsyttävässä roolissa kuin isolta herralta voi odottaa. Mies kuvittelee omistavansa kylän ja kyläläiset. Juuri sellainen itsekeskeinen jääräpää. Niina-Liisa Åhsilla oli kaksoisroolitus ekonomi Hellevi Säviänä sekä kyläläisenä. Kyläläisen roolissa Åhs oli superhauska. Oikea kunnon kylän juoruakka. Aina siellä, missä tapahtuu. Lisäksi veljeni, joka oli teatteriseuranani, nauroi Åhsin kuorolaulannalle. Korkealta ja kovaa. Aivan hulvatonta.

Onnellisen miehen on ohjannut Pekka Laiho. Mielestäni hän on hyvin onnistunut luomaan Arto Paasilinnan näköisen näytelmän. Näyttelijät pelaavat hyvin yhteen ja esityspaikka on kaunis takana aukeavine peltomaisemineen. Jotenkin näytelmästä välittyi sellainen tunnelma, että työryhmällä on ollut mukavaa.

Edessä Mika Ilkka ja Vesa Saralehto

Ohkolan teatteri: Onnellinen mies

Kuva © Lilja Omenainen

Pidin siitä, kuinka hyvin Arto Paasilinnan romaania on kunnioitettu. Näytelmä eteni hienolla tavalla romaanin juonen mukaisesti. Montaakaan kohtaa ei oltu jätetty pois, mutta toisaalta ei näytelmään onneksi oltu ympätty mitään ylimääräistäkään. Hieman jännitin sitä, jos näytelmä olisi tuotu nykyaikaan, mutta onneksi ei. Näytelmän tapahtumat sijoittuivat 1970-luvulle lankapuhelimineen kaikkineen. Tällaisia näytelmiä on ilo katsella. Hauskana yksityiskohtana pitää mainita punainen mökki, jonka oven päälle vaihdeltiin kylttiä sen mukaan, mikä rakennus milloinkin oli kyseessä. Vähän samanlaista vaihtoa käytiin huoneessa, joka oli milloin kunnankanslia, milloin VR:n konttori. Tällaiset pienet asiat tuovat hienoa toimivuutta näytelmään.

Onnellinen mies lunasti lupauksensa. Näytelmässä sai nauraa, vaikka välillä tai aika useinkin oli kyse vakavista asioista. Mielestäni oli myös mukavaa, että paikalla oli selvästi henkilöitä, jotka harvemmin käyvät teatterissa, niin hekin tuntuivat pitävän näkemästään. Kesäteatterikauteni on hyvä päättää tähän näytelmään.

Ohkolan Öljymäen kesäteatteri on Mäntsälässä. Paikka on kuin tehty kesäteatteriesityksille. Näytelmää esitetään vielä yhden kerran lauantaina 17.8.2019, jos kesäteatteriin mielit. Tämä on ainakin sellainen näytelmä, joka uppoaa moneen mieleen.

Rooleissa: Aatu Johansson, Piia Salminen, Saila Smith, Jyri Pekonen, Timo Palmgren, Heikki Simolin, Vesa Saralehto, Ari Lehto, Jani Uhlenius, Mika Ilkka, Niina-Liisa Åhs, Antti Johansson, Emma Lehto, Leo Siljander, Juuso Salmi, Veera Välimaa, Eira Andersson ja Tanja Lundsten

Dramatisointi: Kaarina Pesola

Sovitus ja ohjaus: Pekka Laiho

Musiikki: Iivo Johansson

Koreografia: Riikka Virkajärvi-Johnson

Lavastus:: Aatu Johansson ja Eero Salminen

Tarpeisto: Tanja Lundsten ja Niina-Liisa Åhs

Puvustus: Niina-Liisa Åhs ja Tanja Lundsten

Äänitekniikka: Lilja Omenainen

Kiitokset Ohkolan teatterille kutsuvieraslipuista sekä kuvalainauksista.