Jotain hyötyä on siitä, että kesäloma on vasta nyt. Ei ollut
ongelma, eikä mikään osallistua Helsingin Kaupunginteatterin kauden
avajaiskarnevaaleihin. Olikin aikamoista menoa. Syksyn ensi-illat esittäytyivät
eri pisteillä. Lisäksi teatterin ammattilaisia eri osastoilta oli esittelemässä
taitojaan. Olin tehnyt tarkan suunnitelman, kuinka etenen paikasta toiseen,
jotta näen kaikkien tulevien ensi-iltojen esittelyistä edes pikkuriikkisen. No,
kuten arvata saattaa, suunnitelma on suunnitelma ja toteutus on eri asia.
Sonja Pajunoja
Pieni merenneito
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Pieni merenneito
on tietenkin se, joka on useimpien mielessä. Esitys on Helsingin
Kaupunginteatterin suurin musikaali ikinä ja voitte arvata, että odotettavissa
on jotain aivan käsittämättömän hienoa. Musikaalin ohjaaja Samuel Harjanne
väläytti medialle ja karnevaalien yleisölle pienen siivun esityksestä. Ihan jo
niiden muutamien minuuttien aikana tuli tunne, että Pieni merenneito on nähtävä. Teos on taatusti visuaalisesti upea.
Pieni merenneito Kuva © Riikka Kiviaho |
Rosa Liksomin romaaniin perustuva Everstinna lienee monille kirjoja rakastaville se näytelmä, joka
kiehtoo syksyn näytelmistä eniten. Itse en ole kirjaa lukenut, mutta jotenkin
tuli tunne, että pitäisi lukea kirja ja nähdä näytelmä. Kyseessä on nimittäin
melkoinen teos. Heidi Herala on näytelmän tulkitsija, joten esityksestä tulee
varmasti vahva ja vaikuttava teos.
Heidi Herala ja Susanna Airaksinen
Everstinna
|
Olin ehtinyt lukea ennen avajaiskarnevaaleja Teatteriin-lehden, josta heräsi
kiinnostus Riistapolkua kohtaan. Näytelmässä
13-vuotiaalle Hannille ja 19-vuotiaalle Franzille syntyy suhde. Kun suhde
paljastuu, nuori mies saa tuomion. Tuomion jälkeen Hanni haluaa kuitenkin
edelleen jatkaa suhdetta kielloista huolimatta. Näytelmää kuvataan väkeväksi
perhetragediaksi. Avajaiskarnevaaleissa näin esityksen ensimmäisen kohtauksen sekä
yhdestä toisesta kohtauksesta pätkän. Oli mielenkiintoista seurata, kuinka
iloisin mielin ohjaaja Lauri Maijala heitti ehdotuksia näyttelijöille.
Näyttämöllä vaikuttikin olevan hyvä tunnelma, vaikka näytelmä lienee aikamoisen
hyytävä.
Ella Mettänen, Lauri Maijala ja Paavo Kinnunen
Riistapolku
|
Draamaa ja komediaa on tiedossa Minna Lindgrenin romaaniin
perustuvassa Vihaisessa leskessä.
Satuin paikalle sopivasti, kun kirjailijakin oli paikalla. Hän kertoi, että
näytelmä kertoo noin 70-vuotiaista eläkeläisistä. Kun ihminen jää eläkkeelle,
ajatellaan yleensä vain, että eläkeläiset ovat oma ryhmänsä. Tähän pitäisi
saada muutos, koska 70-vuotias eläkeläinen on aivan eri asia kuin 90-vuotias
eläkeläinen. Usein 70-vuotias on vielä hyvinkin viriili ja aktiivinen. Pitäisi
vain keksiä kullekin sopivaa ajanvietettä. Tällekin näytelmälle on annettava vahva
suositus. Sen verran hupaisaa katseltavaa oli hot jooga -kohtaus.
Vihainen leski |
Jos ei ole kauhean innostunut perinteisestä teatterista,
niin Stella Polariksen improvisaatioillat voivat olla hyvä valinta. Stella
Polariksella on valittavissa farssia, jännäriä tai esitystä kahdella kielellä,
suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi ovat Sari Siikanderin vetämät
tähtivierailuillat. Stella Polariksen esitykset ovat aina ainutlaatuisia.
Esitykset tehdään näyttämöllä katsojien edessä eli odotettavissa voi olla mitä
tahansa. Sari Siikander myös vakuutti, ettei katsojia vedetä näyttämölle eli
sitä ei tarvitse pelätä.
Micke Rejström ja Sari Siikander |
Aikamoisia juttuja, mutta ei siinä kaikki. Näiden lisäksi Lilla
teaternissa saavat ensi-iltansa Äktenskapsgrejen
ja Sufflören. Molemmat esitykset voi
nähdä suomeksi tekstitettynä, jos pelkää, ettei oma ruotsin kielen taito riitä.
Eikä tässäkään vielä kaikki. Myös Täydellinen
lauantai, Mies, joka rakasti
järjestystä ja Kolmen kimppa
saavat ensi-iltansa. Minua hieman harmittaa, että missasin näiden viiden
esityksen esittelyt. Oli niin paljon kaikkea muuta mielenkiintoista
seurattavaa.
Ariel, Samuel Harjanne ja Erik vai oliko se kuitenkin, että Sonja Pajunoja, Samuel Harjanne ja Martti Manninen
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Ensi-iltaesittelyiden ohella oli mahdollisuus vierailla ei
osastojen ständeillä. Ei voi muuta sanoa kuin mielenkiintoista. Kyllä
teatterissa on monenlaista taitajaa. Ihan pienenä mainintana, mutta alla olevassa
Arielin pyrstössä mahtaa olla tekemistä. Arvostan ihmisiä, joilla ovat kädentaidot hallussa.
Arielin pyrstö |
Postauksessa käytetyt kuvat ovat joko ihanan Riikka Kiviahon
ottamia otoksia tai omia räpellyksiäni, joten ethän lainaa kuvia kysymättä
lupaa.
Kiitos Riikka taas kerran kuvalainauksista. Olet mahtava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti