Sain jo viime syksynä tilaisuuden mennä katsomaan
teatteriesitystä Eino Leinon eksät –
enemmän ja vähemmän muusina Teatteri Avoimiin Oviin, mutta silloin oli
pakko perua meno. Olinkin enemmän kuin kiitollinen, kun minulle tarjottiin
uutta tilaisuutta. Olin heti valmis, koska esitys kiinnosti minua jo ihan
pelkästään aiheen vuoksi. Eino Leino ja naiset. Kutkuttavaa.
Pinja Hahtola
Kuva © Seppo Honkonen
|
Anni Swan avaa anonyymien Apollon vertaistukiryhmän Eino
Leinon naisille. Oikeasti ei se kauhean anonyymi ole, koska Swan näkee heti
tuttuja kasvoja vertaistukiryhmän joukossa. Mukana ovat muun muassa L. Onerva,
Aino Kallas ja Maila Talvio sekä muutama muu. Yhteistä kaikille naisille on
ollut suhde runoilija ja kirjailija Eino Leinoon. Ovatko suhteet olleet platonisia
vai kiihkeitä lemmenleikkejä täynnä olevia, sen tietävät vain naiset ja
tietenkin Eino Leino. Sivustaseuraaja voi kuitenkin arvailla jotain, jos
aletaan puhua ilkeämielisesti kupan levittämisestä. On myös selvää, että Leinon
ja naisen rinnalla on aina ollut kolmaskin osapuoli. Kuningas alkoholi, joka useimmiten
onkin muodostunut todelliseksi ongelmaksi.
Pinja Hahtola
esittää kaikkien naisten osat eli kyseessä on monologi, vaikka Eino Leinon
haamu välillä sanaisen arkkunsa avaakin. Hahtolan ilmaisuvoima on loistavaa.
Hetkessä vaihtuu Leinon muusa toiseksi muusaksi. Uskomatonta on, kuinka
aidoilta naiset vaikuttavat. Siitä huolimatta, että kyse onkin edesmenneistä naisista, on Hahtola
saanut heidän henkensä ikään kuin elämään. Naiset ovat kuin suoraan valokuvista
ja heidän luonteensa tulevat esiin, kun Hahtola avaa suunsa.
Pinja Hahtola
Kuva © R. Haukia
|
Näytelmän riemukkaimpia kohtauksia ovat ne, kun Maila
Talvio pääsee ääneen. Nainen on selvästi katkera Eino Leinolle, joten hän antaa
täyslaidallisia takaisin Leinolle. Leino on joutunut kenties suhteettomankin
kritiikin kohteeksi saadessaan Talvion vihat niskaansa. Hahtola on loistava
Talviona. Tiukka, suoraviivainen suu, joka mielellään vielä hieman vetäytyy
alassuin. Tälle naiselle ei sanota ei. Loistava oli myös kohtaus, jossa Anni
Swan alkoi lukea satuaan Vuorenpeikosta, joka heti kättelyssä muuttui
huorinpeikoksi ja arvata vain voi, kuka huorinpeikko on. Ihastuin myös
kohtaukseen, jossa Aino Kajanus hakee Leinolle juomia järvestä. Helmoja
nostellen Aino astelee veteen, ja kuinkas ollakaan, yhtäkkiä Akseli
Gallen-Kallela haluaa ikuistaa naisen ja Eino Leinon tauluunsa. Oli muuten
aivan kuin sen oikean taulun Aino. Ihastuttavaa katsella tällaista
työskentelyä.
Kansallisrunoilija Eino Leino on periaatteessa kaikkien tietämä
henkilö, mutta tiedetäänkö hänestä kuitenkaan kauheasti, onkin jo aivan eri
asia. Itselleni esimerkiksi suhde Anni Swaniin tuli yllätyksenä. Jotenkin
lapsenomainen kuvitelma puhtoisesta Anni Swanista hieman romuttui, vaikka ei
pitäisi. Swan on ollut nainen siinä, missä kuka tahansa. Tällaiset teokset ovat
loistavia jo ihan sen takia, että aina oppii jotain uutta historiasta. Sitä
paitsi tuli mieli kaivaa Panu Rajalan
kirjoittama Virvatuli – Eino Leinon elämä
(WSOY, 2017) lukemattomien pinosta.
Pinja Hahtola
Kuva © Janna Herttuainen
|
Eino Leinon eksät –
enemmän ja vähemmän muusina palkittiin helmikuussa 22. Valtakunnallisen
Monologikilpailun voittajana. En yhtään ihmettele, koska esitys on todella
mahtava. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos esityksiä tulee lisää. Ainakin
Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä on vielä yksi näytös 19.3.2019.
Eino Leinon eksät –
enemmän ja vähemmän muusina sai ensi-iltansa Kajaanin Runoviikoilla 8.7.2018.
Rooleissa: Pinja Hahtola
Käsikirjoitus: Pinja Hahtola
Ohjaus: Seppo
Honkonen
Äänimaailma: Marko
Pakarinen
Sovitus ja visuaalinen ilme: Työryhmä
Päähineet: Heidi Tsokkinen
/ Hatlantis
Kiitos Eino Leinon eksille kutsuvieraslipusta, kuten myös
kuvalainauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti