James Bowen: Bobin maailma

Joulu on vain kerran vuodessa, mutta niin on syntymäpäiväkin. Mies, joka täällä asuu, oli tänäkin vuonna muistanut minua ikääntymispäivänäni kirjalla. Viime vuonna sain syntymäpäivälahjaksi James Bowenin Katukatti Bobin. Tänä vuonna oli vuorossa James Bowenin Bobin maailma (WSOY, 2015), joka on jatkokertomus Katukatti Bobille. Bobin maailman englanninkielinen alkuteos on nimeltään The World According To Bob (2013). Kirjan suomennoksesta on vastannut Kimmo Paukku. Paikallisissa kirjastoissa kirja on suosittu, mutta sen voi hyvällä tuurilla saada lainatuksi suoraan hyllystä.

Bobin maailma jatkaa siitä, mihin Katukatti Bob päättyi. James on saanut huumevieroitushoitoa ensin metadonin avulla, josta on siirrytty lievempään Subutexiin. Vihdoin tulee se päivä, jolloin Subutexistä on luovuttava kokonaan. Luopuminen on yllättävän helppoa, vaikka James myöntääkin olevansa loppuelämänsä ajan huumeidenkäyttäjä. Aina on pelko, että jokin sysää Jamesin uudelleen huumekierteeseen. Jamesin paras tuki huumevieroituksessa on kuitenkin ollut Bob, kissa, jonka James adoptoi vai kävikö siinä toisinpäin? Bobin maailma seuraa katusoittaja Jamesin ja hänen kissansa Bobin elämää Lontoon kaduilla. Parivaljakolle käy tuuri, jollaisen vain harva saa kokea elämässään. Heistä halutaan tehdä kirja. Bobin maailmassa käydään läpi sitä, kuinka Katukatti Bob syntyi, mediakohusta ja siitä, kuinka James näki valoa tunnelin päässä monien irtolais- ja köyhyysvuosien jälkeen. Katukatti Bob mahdollisti Jamesille ja Bobille paremman ja helpomman elämän.

Bobin maailma on ihana ja sympaattinen kirja, vaikka Lontoon katuelämä osaa näyttää kurjemmatkin puolensa. Kirja antaa uskoa parempaan elämään. Syvimmästäkin suosta voi aina nousta, ja etenkin, jos seurana on hyvin erikoislaatuinen kissa, joka on täysin samalla aaltopituudella omistajansa kanssa. Kirja kertoo myös sen, kuinka harvinaislaatuisen herkkävaistoisia lemmikit voivat olla, ja kuinka valmiita ne voivat olla puolustamaan emäntäänsä tai isäntäänsä. Bob tuntuu olevan kaikkea tätä ja vielä hieman enemmän.

James Bowenin Bobin maailma ei ole maailman hienoimpia kaunokirjallisia tuotoksia, mutta kirjan lukee mielellään, koska se on koskettava. Lukija ei voi muuta kuin toivoa, että parivaljakko Jamesin ja Bobin elämä jatkuisi tulevaisuudessakin yhtä hienona, mihin se Bobin maailmassa päättyy. Vaikka itse toivonkin kaikkea parasta parivaljakolle, lukijana tulin mietineeksi, kuinka Jamesin käy, jos Bobille sattuu jotain. Kirja on myös helppolukuinen ja hauska, vaikka ikäviäkin asioita kirjasta löytyy.

James Bowenin Bobin maailmaa suosittelen kaikille kissaihmisille, mutta myös henkilöille, jotka haluavat lukea kertomuksen tosielämästä, ja siitä kuinka rankkaa se voi välillä olla. 

Kirja saa tähtiä 4 (asteikko1-5).