Joulu on vain kerran vuodessa, mutta niin on
syntymäpäiväkin. Mies, joka täällä asuu, oli tänäkin vuonna muistanut minua
ikääntymispäivänäni kirjalla. Viime vuonna sain syntymäpäivälahjaksi James Bowenin Katukatti Bobin. Tänä vuonna
oli vuorossa James Bowenin Bobin maailma (WSOY,
2015), joka on jatkokertomus Katukatti
Bobille. Bobin maailman
englanninkielinen alkuteos on nimeltään The
World According To Bob (2013). Kirjan suomennoksesta on vastannut Kimmo
Paukku. Paikallisissa kirjastoissa kirja on suosittu, mutta sen voi hyvällä
tuurilla saada lainatuksi suoraan hyllystä.
Bobin maailma
jatkaa siitä, mihin Katukatti Bob päättyi.
James on saanut huumevieroitushoitoa ensin metadonin avulla, josta on siirrytty
lievempään Subutexiin. Vihdoin tulee se päivä, jolloin Subutexistä on
luovuttava kokonaan. Luopuminen on yllättävän helppoa, vaikka James myöntääkin
olevansa loppuelämänsä ajan huumeidenkäyttäjä. Aina on pelko, että jokin sysää
Jamesin uudelleen huumekierteeseen. Jamesin paras tuki huumevieroituksessa on
kuitenkin ollut Bob, kissa, jonka James adoptoi vai kävikö siinä toisinpäin? Bobin maailma seuraa katusoittaja
Jamesin ja hänen kissansa Bobin elämää Lontoon kaduilla. Parivaljakolle käy
tuuri, jollaisen vain harva saa kokea elämässään. Heistä halutaan tehdä kirja. Bobin maailmassa käydään läpi sitä,
kuinka Katukatti Bob syntyi,
mediakohusta ja siitä, kuinka James näki valoa tunnelin päässä monien irtolais-
ja köyhyysvuosien jälkeen. Katukatti Bob
mahdollisti Jamesille ja Bobille paremman ja helpomman elämän.
Bobin maailma on
ihana ja sympaattinen kirja, vaikka Lontoon katuelämä osaa näyttää kurjemmatkin
puolensa. Kirja antaa uskoa parempaan elämään. Syvimmästäkin suosta voi aina
nousta, ja etenkin, jos seurana on hyvin erikoislaatuinen kissa, joka on täysin
samalla aaltopituudella omistajansa kanssa. Kirja kertoo myös sen, kuinka
harvinaislaatuisen herkkävaistoisia lemmikit voivat olla, ja kuinka valmiita ne
voivat olla puolustamaan emäntäänsä tai isäntäänsä. Bob tuntuu olevan kaikkea
tätä ja vielä hieman enemmän.
James Bowenin Bobin
maailma ei ole maailman hienoimpia kaunokirjallisia tuotoksia, mutta kirjan
lukee mielellään, koska se on koskettava. Lukija ei voi muuta kuin toivoa, että
parivaljakko Jamesin ja Bobin elämä jatkuisi tulevaisuudessakin yhtä hienona,
mihin se Bobin maailmassa päättyy. Vaikka itse toivonkin kaikkea parasta parivaljakolle, lukijana tulin mietineeksi, kuinka Jamesin käy, jos Bobille sattuu
jotain. Kirja on myös helppolukuinen ja hauska, vaikka ikäviäkin asioita
kirjasta löytyy.
James Bowenin Bobin
maailmaa suosittelen kaikille kissaihmisille, mutta myös henkilöille, jotka
haluavat lukea kertomuksen tosielämästä, ja siitä kuinka rankkaa se voi välillä
olla.
Kirja saa tähtiä 4 (asteikko1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti