Postasin syyskuussa Ulla-Lena Lundbergin Leosta. Tartuin
tämän jälkeen Ulla-Lena Lundbergin Suureen
maailmaan (Gummerus, 2015). Kirjan lukeminen on ollut hidasta ja hidasta ja
hidasta. Olen aina välillä tarttunut johonkin toiseen teokseen palatakseni Suureen maailmaan uudestaan ja
uudestaan. Nyt on kirja kuitenkin lopulta saatu luettua. Teoksen
ruotsinkielinen alkuteos Stora världen
ilmestyi jo vuonna 1991. Kirjan on suomentanut Leena Vallisaari. Paikallisissa
kirjastoissa kaikki vuoden 2015 käännökset ovat lainassa, mutta vuoden 1991
käännöksiä hyllystä tai varastosta löytyy.
Suureen maailmaan
jatkuu siitä, mihin Leo päättyi.
Eletään 1900-luvun alkua, suurten purjelaivojen kulta-aikaa. Eskilsin Leonard
palaa Amerikasta takaisin kotimaahansa. Mies on edelleen rauhaton sielu ja
hakee paikkaansa maailmassa. Leonardin vanhin veli Isidor on suorittanut
teologian opintonsa ja elää vaatimatonta pappilanelämää vaimonsa Emelien kanssa,
kunnes vaimon kuoleman jälkeen mies saa seurakuntansa suunniltaan
käytöksellään. Maailman merillä seilataan Eskilsin vävymiehen Ragnarin ja
merikapteeni Richardin kanssa. Kirja etenee 1930-luvulle, jolloin aika menee
purjelaivoista ohi ja höyrylaivat yleistyvät.
Lundberg tietää merenkulusta paljon. Suureen maailmaan antaa hyvin realistisen kuvan purjelaivojen
seilaamisesta maailman merillä 1900-luvun alkupuolella. Kaupankäynti kuuluu olennaisena
osana merenkulkuun ja tämä on myös hyvin esitetty kirjassa. Elämän kuvaaminen
purjelaivoilla on myös kuvattu realistisesti, turhia romantisoimatta, vaikka
yhdellä merimatkalla yksi palava rakkaus roihahtaakin. Kirjassa kerrotaan myös
Gustaf Eriksonista, joka on oikeasti ollut olemassa. Laivanvarustaja, joka on
omistanut vielä 1930-luvun lopussa useita suuria purjelaivoja. Myös tuberkuloosi on kuulunut Suomen 1900-luvun alkupuolen historiaan. Hienosti Lundberg on tämän ikävän aiheenkin kirjaansa mahduttanut. Mielestäni Suureen maailmaan ei ole pelkkä
kaunokirjallinen teos, vaan sitä voidaan oikeutetusti pitää historiallisena
kuvauksena.
Lundbergin Leo ei
sytyttänyt minua, joten en laittanut kauheasti odotuksia Suureen maailmaankaan. Lundbergin kirjoitustyyli on kuitenkin
selkeästi kehittynyt Leon jälkeen.
Vaikka kirja oli välillä hyvin raskasta luettavaa, parani se mielestäni loppua
kohti, ja jaksoin jopa nauttia lukemastani. Lundberg on keskittynyt
ahvenanmaalaisten merenkulkuun, mutta mieluusti olisin lukenut myös enemmän
tarinoita ulkomailta. Esimerkiksi Leonardin Amerikan vuosista olisi voinut olla
jopa oma erillinen kirjansa. Myönnettäköön, että Leonardin Amerikan vuodet
olisi kenties ollut täysin kaunokirjallinen teos.
Suureen maailmaan
on Lundbergin trilogian toinen osa. Olisi loogista lukea myös trilogian viimeinen
osa Mitä sydän halajaa, mutta luulen,
että nyt pidän hieman taukoa Lundbergiin ja keskityn muihin teoksiin.
Suosittelen kuitenkin tarttumaan Lundbergin Suureen
maailmaan, jos tykkää historiallisista teoksista. Lundberg on todellakin
onnistunut ajankuvauksessaan hienosti.
Tähtiä kirja saa 3+ (asteikko 1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti