Riikka Pulkkinen: Raja

Lukupiirimme kokoontui toistamiseen. Tällä kertaa lukukohteenamme oli Riikka Pulkkisen esikoisteos Raja (2006, Gummerus). Kahden viikon lukuaika pitkittyi neljään viikkoon, koska osalla lukijoista oli vaikeuksia saada kirjaa lainatuksi kirjastosta. Kertooko tämä jotain Pulkkisen suosiosta? Toisaalta oli mielenkiintoista seurata samaan aikaan YLE:ltä tulevaa 3-osaista Raja-sarjaa ja vertailla eroja ja yhteneväisyyksiä kirjan kanssa.

Lukupiiriläisistä kolme ehti Facebookiin keskustelemaan luetusta kirjasta. Yhdelle lukijoista Raja oli entuudestaan tuttu ja kahdelle täysin uusi tuttavuus. Itse olin aiemmin lukenut Raija Pulkkisen Totta. Mielenkiinnolla odotin, millaisen lukuelämyksen Raja tuottaisi, koska olin ihmetellyt ihmisten hehkutusta Pulkkisen tuotannosta. Vaikka Totta olikin ihan luettava kirja, ei se mielestäni kuitenkaan ollut tajunnanräjäyttävä teos. Lukupiirissä Elsi ja minä olimme molemmat sitä mieltä, että Raja on parempi kuin Totta. Myös Päivi viehättyi sen verran Pulkkisen teoksesta, että aikoo lukea Pulkkista enemmänkin.

Kirjan neljä keskeisintä henkilöä ovat Anja, Mari, Julian ja Anni. Anja on 53-vuotias kirjallisuuden professori, joka on luvannut Alzheimerin tautia sairastavalle miehelleen, että auttaa hänet kuolemaan, kun mies ei enää muista mitään. Anjan sisarentytär Mari on 16-vuotias lukiolaistyttö, joka samaan aikaan rakastuu tulisesti 29-vuotiaaseen äidinkielenopettajaansa Julianiin. Julian antautuu Marin kanssa epäsovinnaiseen suhteeseen, jota Julianin päiväkoti-ikäinen tytär Anni joutuu todistamaan, vaikkei täysin ymmärräkään, mitä on meneillään. Paikoitellen tuntui siltä, että Marin ja Julianin suhde veti kirjassa pääosaa. Lukupiiristämme osa olisi halunnut lukea Anjasta enemmänkin. Kirjassa on mukana myös monia muita henkilöitä, jotka vilahtelevat päähenkilöiden kertomuksissa. Keskustelua herätti myös se, että Marin isä mainittiin kirjassa vain kerran. Mikä vaikutus poissaolevalla isällä oli henkilöihin ja tapahtumiin?

Kirja rakentuu siten, että jokaisessa luvussa keskitytään yhden päähenkilön sen hetkisiin ajatuksiin ja tekoihin. Vähitellen kirjan päähenkilöiden elämät nivoutuvat tavalla tai toisella yhteen. Kirjassa on paljon surumielisyyttä ja kuoleman käsittelyä, mutta se ei lukupiirimme mukaan tehnyt teoksesta raskasmielistä. Kirja herätti keskustelua erilaisista rajoista, joita ihmisillä on. Jokainen ihminen asettaa itselleen rajansa, joita ei voi ylittää. Jollekin toiselle saman rajan ylittäminen ei ole mikään este. Kirja herätti myös paljon keskustelua aikuistumisen kipeydestä.

Lukupiirimme mielestä Pulkkisen kieli on runollista, jopa paikoitellen liiankin runollista. Kieli kuitenkin vaihteli eri henkilökuvausten mukaan ja sitä oli helppo lukea. Pulkkinen oli osannut hyvin samaistua kulloinkin kyseessä olevaan henkilöön ja luomaan henkilöstä uskottavan kuvan. Kirjasta löytyy myös tiivistä ja osuvaa ilmausta.

Jos haluat pohdiskella armomurhaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai vaikka toisen pettämistä, ota käteesi Raja. Aivan varmasti saat paljon ajateltavaa. Kirja on palkittu Kaarlen palkinnolla vuonna 2007. Lisäksi se on ollut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Lukupiirimme antoi kirjalle tähtiä yhteensä 4- (asteikko 1-5), vaikka Julian Kanerva olikin mielestämme niljakas ja ällöttävä henkilöhahmo.