Sunnuntai-iltapäivä Purnauskiksessa

Tassulinnan Tuija laittoi perjantaina viestiä, olisinko kiinnostunut lähtemään kissabloggaajatilaisuuteen Tampereelle. Tapaamispaikkana Kissakahvila Purnauskis. Olin nähnyt Tuijan postauksen aiheesta jo aikaisemmin, mutta jotenkin ajattelin, että on hankalaa, kun on maanantaina työpäivä ja niin poispäin ja enhän minä mikään oikea kissabloggaaja ole. Tuijan viestin jälkeen tein ex tempore -päätöksen. Minä lähden Tampereelle.

Mies, joka täällä asuu, luuli, että kyse on vitsistä. Sunnuntaiaamuna, kun totesin, että nyt sitten sataa vettä, kun menen Tampereelle, niin mies katsoi minua ja kysyi, oikeastiko lähdet vain jonnekin kissakahvilaan Tampereelle asti. Miksen lähtisi? Kissoja ei voi ikinä ihastella liikaa.

Viiru ja vieraskirja

Aika hauskaa muuten. Keravalta pääsee nykyään vaihdoitta Tampereelle, jos junalla kulkee. Lähiliikenne pelaa. Mennessä kylläkin vaihdoin Riihimäellä Pendolinoon, koska Tuija oli laittanut viestiä, että tulee itse yhdeksi Tampereen rautatieasemalle. Tampereen aseman Ärrällä olikin yhden aikaan pieni joukkio kissanaisia. Jostain syystä kaikilla jotain aiheeseen liittyvää päällä tai mukana. Kissanaiset on siis helppo tunnistaa.

Kissakahvila Purnauskis on lyhyen kävelymatkan päässä Tampereen asemalta. Vettä satoi, mutta se ei haitannut, koska kissoista jutellessa tällaisia lieveilmiöitä ei edes huomaa.

Kissakahvilan emäntä kertoi, että heillä on tarkoitus ottaa kaksi uutta pentua Purnauskiksen ja Helkatin kahviloihin. Yksi kumpaankin. Kissanpennut olivat harjoittelemassa varsinaista kahvilaelämää ensimmäistä kertaa meidän kissabloggaajien kanssa. Kiitos. Tämä oli suuri kunnia kissaihmisille. Pennut Peipponen ja Namitassu olivatkin melkoisia vilperttejä. Ihan mieletöntä leikkimistä ja energiaa Ja nyt on niin, että ehdin jo sekoittaa kumpi pentu oli kumpi. Instaan ja omille Facebook-sivuille nimesin Peipposen Namitassuksi. Namitassusta en itse asiassa saanut kunnon kuvaa ollenkaan. Sen verran vilkas tyyppi oli kyseessä.

Väsynyt Peipponen. Ethän istu minun päälleni.

Menin kyllä sekaisin muissakin nimissä eli myönnettäköön, nimet eivät ole vahvinta osa-aluettani. Jos oikein ymmärsin ja kuulin, niin kaunis Lumi on jättämässä kissakahvilaelämän. Aivan oikeasti. Kissa tietää olevansa kaunis ja osaa myös asettautua asentoihin, jotka korostavat entisestään hänen kauneuttaan.

Kuvankaunis Lumi

Hugo oli villi tapaus. Villi siinä mielessä, että kissa on selvästi ollut kotona ruoka-aikaan, mutta hän tiesi kuitenkin, että PrimaCatin lahjoitamissa salaperäisissä paperikasseissa oli ruokaa. Hugo halusi tutkia paperikassit seikkaperäisesti. Välillä Lumipallo kävi hieman avustamassa.

Hugo vahtii, ettei kukaan varasta PrimaCatin tuotekasseja

Lumipallo olikin varsinainen kiipeilijä. Kissa tykkäsi olla korkealla ja katsella alamaisiaan yläilmoista. Viiru yritti välillä mennä Lumipallon kaveriksi, mutta siitä Hänen Korkeutensa ei pitänyt. Yläilmat ovat vain Lumipalloa varten. Sutjakka kissa olikin. Kiipeily selvästi auttaa pitämään linjat kurissa. Pitäisikö minunkin alkaa kiipeillä seinillä?

Hänen Korkeutensa Lumipallo

Piki-Nelli ja Micu ovat komeita pitkäkarvaisia kissoja. Piki-Nelli osoittautui vaikeaksi kuvauskohteeksi, mutta Micua oli helppo kuvata plyysisohvan syövereistä. Sen sijaan Piki-Nelliä ei tarvinnut houkutella syömään namipaloja. Kissa söi kaikki herkut kädestäni tai taisi Lumi saada pari pientä palaa.

Micun mielestä plyysisohvalla on kiva loikoilla

Kahvilassa saimme myös herkutella. Kultahipuilla maustettua kuohuviiniä, vaahtokarkkeja, mansikoita ja marenkia. Niin ja dippinä lämmintä suklaakinuskikastiketta. Syntisen hyvää. Nam. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että kahvilan sisustus on hyvin kissa-aiheinen. Ihana.

Herkkuja. Nam.

Aika kuluu hirvittävää vauhtia, kun on samanhenkisten ihmisten seurassa. Olisin voinut viipyä kahvilassa pidempäänkin, mutta olin ostanut kotimatkalle lähiliikennelipun, joten parin tunnin kissailujen jälkeen oli aika sanoa hyvästit ja lähteä kotimatkalle. Jotenkin on sellainen tunne, että jatkossakin haluan kissakahvilaan kissabloggaajien kanssa.

Kotiin viemisiksi saimme PrimaCatin lahjoittamat tuotekassit. Lämmin kiitos. Myös Herra Karvajalka kiittää. Yleensä Karvajalka ei ole kovin kiinnostunut ruoasta, mutta tällä kertaa oli pakko sukeltaa pakkausten alle. Ihme ja kumma oli myös se, että paperikassi ei kauheasti kiehtonut, vaikka piti sitä sen verran nuuhkia, että huomasi kassissa jonkin toisen kissan tuoksua.

Herra Karvajalka tutkii PrimaCatin tuotekassin sisältöä

Suurkiitokset myös Tassulinnan Tuijalle mahtavasta iltapäivästä. Kiitos myös arvontavoitosta numero 1. Iso pakkaus ruokaa. Herra Karvajalka tykkää.

Miltä maistui Deluxe PrimaCat?

Nyt on sitten herra Karvajalka makustellut ja maistellut ja hartaudella syönyt saamiaan Deluxe PrimaCatin ruokia. Kissahan pääsi mukaan Deluxe PrimaCatin Fiksu vaihto –kampanjaan, jossa parin viikon ajan testattiin uusia jännittäviä kissanruokamakuja ja tarkoituksena oli totuttaa kissaa uusiin ruokiin. Kuinka sitten kävi herra Karvajalan maisteluiden kanssa?

Annospussit oli pakattu käteviin monipakkauksiin. Makuvaihtoehtoja oli useita: kanaa vedessä, kanaa ja juustoa hyytelössä, kanaa ja surimia hyytelössä, tonnikalaa vedessä, tonnikalaa ja katkarapuja hyytelössä sekä tonnikalaa ja lohta hyytelössä. Herra Karvajalan ykkössuosikeiksi nousivat tonnikalaa vedessä sekä kanaa vedessä. Yleensä kissa tykkää hyytelöruoista ja kyllä kissa Deluxe PrimaCatin hyytelövaihtoehtojakin söi, paitsi ei kanaa ja juustoa hyytelössä. Tämä ruoka sai jäädä kuppiin odottelemaan. Herra Karvajalka taitaa olla myös siinä suhteessa poikkeava kissa, etteivät katkaravut kiinnosta häntä. Katkaravut osattiin jättää nätisti kupin pohjalle. Annospussiruoista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että yksinkertainen on kaunista, ei kun siis maittavinta. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Deluxe PrimaCatin tonnikalaa vedessä oli sopiva iltaruokavaihtoehto päivänä, jolloin kissa käväisi eläinlääkärissä. Annospusseille pitää antaa plussaa myös pussikoosta. Tämä on juuri sopivan kokoinen annos ainakin herra Karvajalan kokoiselle viisikiloiselle kissalle. Pieni miinus siitä, että pussi oli niin täynnä ruokaa, että ainakin kanan ja tonnikalan vedet olivat pitkin pöytää, kun annospussia avasi.

Annosateriat eli pateet oli pakattu yksittäisiin säilykepurkkeihin tai monipakkauksiin. Myös näissä oli monia makuvaihtoehtoja: kanaa, tonnikalaa ja maksaa, kanaa ja jänistä, nautaa, kanaa ja surimia sekä tonnikalaa ja kanaa. Kaikissa pateissa oli vettä. Hieman epäröin, kuinka kissalle pateet maistuvat, koska ne eivät ole ikinä olleet kissan ykkösherkkuja, mutta hyvin maistuivat. Jopa niin hyvin, ettei millekään käännetty selkää ja poistuttu paikalta halveksuva ilme kasvoilla. Makuvaihtoehdoista on jopa vaikea valita kissan suosikkia, mutta tällä kertaa ehkä herkullisinta oli kuitenkin patee, joka sisälsi kanaa, tonnikalaa ja maksaa. Annosaterian koko oli hieman liian iso kissallemme. Yleensä päädyinkin siihen, että laitoin vain osan purkin sisällöstä kuppiin ja loput seuraavalla ruokintakerralla.

Patee maistuu hyvältä, vaikka kieltä näytänkin.

Deluxe PrimaCatin lähettämässä paketissa oli neljää eri täysravintoa eli kotoisemmin sanottuna kuivamuonaa. Makuvaihtoehtoina löytyivät: kanaa kahdessa eri versiossa, kalkkunaa ja kanaa sekä kanaa ja lohta. Kanavaihtoehdoista toinen oli tarkoitettu aikuiselle kissalle ja toinen steriloidulle kissalle. Molemmat sopivat siis erinomaisesti herra Karvajalalle. Kuivaruoat ovat yleensä sellaisia, että ne maistuvat epäröimättä herra Karvajalan makunystyröille. Niin kävi nytkin. Kaikki maut maisteltiin ja hyviksi todettiin. Lohta ja kanaa sisältävä kuivamuona oli yllätys ja ehkä kissan suosikki. Olen välttänyt ostamasta kuivamuonia, joiden nimessä mainitaan jokin kala, koska olen hieman pelännyt, etteivät sellaiset maistu kissalle. Tämä pelko tuli nyt todistettua vääräksi ainakin Deluxe Primacatin kohdalla, koska kissa todellakin kerjäsi näitä nappuloita.

Deluxe PrimaCatin aterioita tullaan jatkossakin ostamaan herra Karvajalalle, koska ruoat kissalle sen verran hyvin maistuivat. Täytyy vain toivoa, että myös paikalliseen Prismaan tulisi näitä tarjolle, koska se on kuitenkin tällä hetkellä ykköskauppa, jossa asioimme. Citymarketin hyllyssä Deluxe PrimaCatin tuotteita sen sijaan on laajalti tarjolla.

Ja mikä onkaan ihanampaa kuin ottaa pitkät päiväunet hyvin syödyn aterian jälkeen!

Deluxe PrimaCat – Fiksu vaihto

Herra Karvajalka ehti jo postatakin yhdestä jännittävästä paketista, jonka postista kotiin raahasin. Kissamme pääsi siis mukaan Deluxe PrimaCatin Fiksu vaihto –kampanjaan. Kampanjan tarkoitus on vaihtaa kissan ruokavalio lihaisampaan vaihtoehtoon Deluxe PrimaCatin tuotteilla. Kotiin tuodun paketin sisältö olikin varsin runsas. Ruokaa tuntui olevan yllin kyllin.

Deluxe PrimaCatin ruokien pääraaka-aine on aina liha tai kala. Ruoissa ei ole vehnää eikä lisättyä sokeria. Deluxe PrimaCat -tuotteita on kolmenlaisia: annospussit, annosateriat ja täysravinnot (kuivamuonat). Makuvaihtoehtoja on useita erilaisia.

Deluxe PrimaCat -annospussien lihapitoisuus on jopa 75 %. Lihan tai kalan lisäksi mukana on pieni määrä riisiä sekä kissan tarvitsemaa vettä. Annosateriat ovat samettisia pateita, jotka sisältävät reilusti lihaa tai kalaa sekä vettä. Annosateriat ovat täysin viljattomia. Täysravinnot eli kuivamuonat sisältävät jopa 50 % lihaa. Kuivamuonat sisältävät monipuolisesti kissan tarvitsemia vitamiineja, omega-3 ja 6-rasvahappoja sekä kuituja.

Kuinka sitten vaihtaa kissanruoka uuteen tuotteeseen? Kissathan ovat tunnetusti melkoisen nirsoja tai epäluuloisia uutta ruokaa kohtaan. Pienillä askelilla voidaan kuitenkin edetä kohti voittoa.

1. Aluksi kissalle tarjotaan parin päivän ajan pieni annos uutta ruokaa omassa kupissaan vanhan ruoan rinnalla. Tällä tavoin kissa tottuu uuden ruoan tuoksuun ja saa maistaa uutta murkinaa halutessaan.

2. Seuraavaksi sekoitetaan uutta ja vanhaa ruokaa samaan kuppiin. Aluksi ruokaa laitetaan noin 1/5 ja lisätään uuden ruoan määrää asteittain seuraavina päivinä.

3. Noin viikon kuluttua kissalle voi tarjota kokonaan uutta ruokaa, jos kissa on oppinut syömään uutta ruokaa vanhan ruoan kanssa. Joillakin kissoilla totuttelu vie pidemmän aikaa. Tällöin jatketaan sekoituksen tarjoamista ja tarjotaan täysin uutta ruokaa vasta myöhemmin uudelleen.

4. Mikäli sekoitus ei kissalle maistu, voi kokeilla muutamaa lisäkikkaa, joiden avulla ruoka voi muuttua nirsolle kissalle vastustamattomaksi:

-lisätään ruoan sekaan muutamia kissan suosimia namipaloja.

-lämmitetään ruokaa varovasti tai tarjotaan ruoka huoneenlämpöisenä.

-lorautetaan ruoan päälle hieman lientä tonnikalapurkista.

Deluxe PrimaCatin tuotteita on myynnissä tavallisissa marketeissa, paitsi ei ainakaan meidän Prismassa. Tämä on mielestäni hieman outoa, mutta kyseisessä Prismassa on muutenkin aika heikko valikoima kissanruokia tarjolla.

Vaikka Deluxe PrimaCatin tuotteissa on pieni määrä kasviperäisiä raaka-aineita sitä varten, että kissa saa tarvitsemansa kuidut, on herra Karvajalalla siitä huolimatta aina ruohoa tarjolla. Ruohosta kissa ei luovu.

Entä noudatimmeko herra Karvajalan kanssa porrasmaista totuttelua ruokaan? Ei ainakaan aivan seikkaperäisesti, mutta hyvin on ruoka maistunut. Toiset ruoat hieman paremmin kuin toiset eli niiden ruokien kanssa, jotka eivät kissalle kauhean hyvin vielä maistu, voisi kokeilla porrasmaista totuttelua uuteen ruokaan. Kerrotaan kuitenkin seuraavassa postauksessa lisää siitä, mikä herra Karvajalalle maistui erityisen hyvin.

Jännittävä paketti

Palvelijatar oli taas koko päivän jossain. Puhuu jostain töistä ja siitä, että pitää tienata rahaa, että saa ostettua minulle ruokaa. Koko pitkän päivän olin kuitenkin palvelijatarta odottanut, kunnes nainen vihdoin suvaitsi saapua. Ja myöhässä! Palvelijatar raahasi jotain suurta ja painavaa laatikkoa. Pipo näytti olevan silmillä ja hiki virtasi pitkin kasvoja. En viitsinyt enempää sen näköistä naista katsoa, vaan livahdin jalkojen välistä rappukäytävään. Siitäkin syntyi hirvittävä meteli. Rappukäytävässä ei kuulemma saa oleilla. Koska palvelijatar ei minua ehtinyt rappukäytävästä hakea, kävi palvelija nappaamassa minut kainaloonsa.

Koska elämäni on tylsää, huomasin, että palvelija nappasi eteisestä palvelijattaren tuoman painavan laatikon mukaansa. Oli pakko seurata palvelijaa, koska nyt tapahtuisi jotain kiinnostavaa. Päivän jalkahieronnat palvelijattaren kanssa saivat tänään jäädä kokonaan väliin siis. Mitä ihmettä tuollaisessa isossa laatikossa onkaan?

Vihdoinkin laatikko saatiin avattua. Hidasta palveluskuntaa. Hieman voisivat petrata. Aika outo laatikon sisältö tai oikeastaan aika outo laatikko. Liian matalat reunatkin tässä laatikossa. Palveluskunta puhuu koko ajan jostain Fiksusta vaihdosta. En ymmärrä tätä ollenkaan. Oikeastaan tässä ei ollut muuta kivaa.

Tai toisaalta, mitä ihmettä palvelusväki lopulta laatikon tai laatikoiden kätköistä löysivätkään? Tuoksuu varsin hyvälle. Nam. Pitäisikö puraista muutamaa pakkausta?

Oikeasti? Eikö voi edes nuolaista? Ei sitten, mutta tiedän kyllä, että tuon paketin sisältö on tarkoitettu yksinomaan minulle ja vain minulle. Palvelijatar sanoi, että hän tulee kirjoittamaan paremman postauksen Deluxe Prima Catista ja Fiksusta vaihdosta. Ihan sama minulle, kunhan ruokaa tulee.

Itse asiassa, kun oltiin palvelijattaren kanssa iltalenkillä, oli palvelija laittanut ruoka-astiaani yhtä uutta ruokaa. Deluxe Prima Catin Bold Beef With Savory Surimi pateeta. On kuulemma lihaisaa ja viljatonta. En tiedä, mutta minulle ainakin maistui.

Saas nyt sitten nähdä, mille ne loput ruoat maistuvat? Odottavan aika on pitkä tai ainakin niin pitkä kuin seuraavaan ruokailuun on aikaa.