Kate Morton: Paluu Rivertoniin

Lukupiirin viime lukukerrasta tuntuu kuluneen ikuisuus, mutta nyt on homma taas kerran istuttu alas ja juteltu luetusta kirjasta. Tällä kertaa kirjavalintana oli Kate Mortonin Paluu Rivertoniin (Bazar, 2016). Englanninkielinen alkuteos on ilmestynyt vuonna 2006 nimillä The House at Riverton ja The Shifting Fog. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 2011. Kirjan on suomentanut Helinä Kangas. Täytyy kyllä myöntää, että tuli taas luettua jotain sellaista, jonka olisin ilman lukupiiriä kenties ohittanut olankohautuksella.

Paluu Rivertoniin elää kahdessa eri ajassa. Eletään 1910-1920-luvulla sekä vuotta 1999, jolloin Grace Bradley on 98-vuotias. Vuonna 1914 Grace on ollut nuori tyttö, joka on palkattu Rivertonin kartanoon palvelustytöksi. Gracen ollessa 98-vuotias hän alkaa muistella elämäänsä kartanossa, koska kartanossa asuneiden Hattfordin sisarusten elämästä ja kartanosta halutaan tehdä elokuva. Grace on ainut henkilö, joka on vielä elossa ja tietää oikeasti, mitä aikoinaan tapahtui.

Grace on oppivainen tyttö ja hän sopeutuu nopeasti kartanon tavoille. Grace on kuitenkin myös nuori tyttö. Hän haluaisi tutustua paremmin Hattfordin sisaruksiin Hannahiin, Emmelineen ja Davidiin, mutta se on mahdotonta, koska palvelustyttö on sisaruksille näkymätön henkilö. Vuodet vierivät ja sisarukset kasvavat. Tapahtuu ikäviäkin asioita, mutta en halua paljastaa niitä, etten tule kertoneeksi koko kirjan sisältöä. Hannahin mennessä naimisiin, pestaa hän Gracen kamarineidikseen Lontooseen. Kamarineitinä Grace tuntee Hannahin paremmin kuin yksikään toinen henkilö maailmassa. Jopa niin hyvin, että Hannah uskoo salaisuutensa Gracelle. Salaisuuksien vyyhti kasvaa, mutta voiko kaikki pysyä ikuisesti salaisuutena vai vuotaako jokin kohta? 

Mitä lukupiiri sitten piti kirjasta? Kirjan ajankuvauksista pidettiin. Välillä oli hieman tahmeata luettavaa, mutta lopputulos hätkähdytti kaikkia. Kirjan loppuratkaisu jopa kruunasi kirjan. Kirjan juoni oli ovelasti rakennettu, vaikka nykypäivän Grace välillä hieman sekoittikin lukunautintoa. Sitä kun olisi halunnut vain nauttia 1920-luvun kartanoelämästä. Kirja toi eittämättä mieleen myös Downton Abbeyn eli tässä oiva kirjasuositus kaikille sarjaan rakastuneille. Kirjan tarinan sekaan oli myös ripoteltu pieniä vihjauksia sinne tänne. Lukija sai sitten itse päätellä, kuinka asioiden laita oikeastaan olikaan.

Gracen uskollisuus kamarineitinä oli hämmästyttävää. Hän jätti oman yksityiselämänsä toiselle sijalle, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus itsenäiseen elämään. Tarina antoi myös loistavaa kuvausta 1920-luvun moraalista, luokkajaosta, lojaalisuudesta ja vaietuista salaisuuksista. Kulisseja pidettiin pystyssä viimeiseen asti. Toisaalta kirjassa nähtiin myös aikakauden murros, kun Emmeline varttui nuoreksi naiseksi. Häntä eivät pidätelleet tiukat ja orjuuttavat säännöt, kuten Hannahia olivat pidätelleet. Sotaneuroosia kirjassa kuvattiin myös yllättävän paljon. Se kun saattoi koskettaa ketä tahansa luokkajaosta huolimatta. Lukupiirin mielestä kirja on hyvä aikalaiskuvaus englantilaisesta kartanoelämästä.

Kate Mortonin Paluu Rivertoniin on paksu kirja, mutta kun tarinan sisään pääsee kunnolla, ei tule huomatuksi, kuinka sivuja kääntää lisää ja lisää. Tässä on kirja, jonka ääressä viihtyy pidempäänkin. Voisin jopa sanoa, että tätä kirjaa on kiva lukea talvipakkasilla huopaan kääriytyneenä.

Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 4- (asteikko 1-5).