Huomasin kauhukseni, että on tullut melkein kuukauden blogitauko. Ihan huomaamatta, vaikka ei ole ollut tarkoitus pitää taukoa. Piti ihan mietitä, mihin kaikki aika on mennyt, joten kirjaanpa niistä luettelon.
🍂 Elokuun lopussa palasin kesälomalta töihin. Kauhea kaaos. Yllättäen tai oikeasti se oli arvattavissa. Ei muuta kuin hyvin tiivistä istumista aamusta alkaen koneen äärellä ja yleensä kotona etäkonttorilla.
🍂 Työpäivien jälkeen olen ollut lievästi sanottuna raatona.
Pitäisi ihmisen lähteä työpäivän jälkeen ulos, mutta mitä tekee meikäläinen? Menee
ihan vain hetkeksi sängyn päälle lukemaan ja kissan viereen köllöttelemään.
Kuinka käy? Ihminen nukahtaa herätäkseen hieman ennen viittä ja katsoakseen
uutiset televisiosta. Kaiken lisäksi viiden uutisten jälkeen YLEn ykköskanavalla
on tullut mitä koukuttavimpia sarjoja, joita olen tuijottanut kuuteen asti.
Onneksi en sentään kaikkia, koska ainakin jokin niistä ärsytti minua alusta
lähtien. Oli liian sliipattua.
🍂 Viikonloput ovat menneet jokseenkin hujauksessa. Lähes joka
viikonloppu on ollut jotain aktiviteettia. On ollut ystävä kylässä, naisten
mökkiviikonloppu, Korkeasaari-päivä. Sunnuntait olen yrittänyt pyhittää
hyggeilylle.
🍂 Kaksi syysflunssaakin olen ehtinyt potea töiden alkamisen jälkeen. Se on kyllä oikeasti rasittavaa. Aivan hirvittävä väsymys, eikä jaksaisi liikuttaa eväänsäkään. Ensimmäisen flunssan iskiessä koronabotti suositteli koronatestiä. Kävin, koin ja hengissä selvisin. Ei ollut koronaa, enkä sitä olettanutkaan. Samana päivänä alettiin uutisoida, ettei henkilöiden, jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta, tarvitsi välttämättä mennä pienessä flunssassa koronatestiin. Ensimmäisen flunssan yhteydessä sain kolme päivää sairauslomaa. Siitäkin meni puolet töitä tehden. Etätöiden kiroja, kun haluat, että jotkin asiat on saatava eteenpäin, vaikka olisit puolikuollut. Toisen flunssan yhteydessä istuin vain koneen ääressä. Haukottelin ja join lämpöisiä flunssajuomia.
🍂 Pari teatteriesitystäkin olen ehtinyt käydä katsomassa. Teatteri
on kyllä ihan parasta hengen ravintoa. Siitä saa voimaa jaksaa. Esityksistä
myöhemmin blogissa lisää, kunhan ehdin postaukset hieroa valmiiksi.
🍂 Lukupiirissä on luettavana tiiliskivikirja, joka painaa yli kilon. Punnitsin. En ole päässyt kirjan tarinan mukaan kunnolla, joten olen pakottanut itseni lukemaan kirjaa joka päivä 30 sivua. Kaikki meni siihen asti hyvin, kunnes muutama lukupiiriläinen halusi jatkoaikaa lukemiselle. Tämä oli minulle ikään kuin lupa höllätä. On mennyt iltoja, jolloin olen lukenut kirjaa vain pari sivua. Nyt on mennyt parina iltana kymmenisen sivua. Täytyy myös sanoa, että loppu häämöttää, joten sinnittelen.
🍂 Herra Karvajalalla oli naisten mökkiviikonloppuna hoitajina äitini ja hänen miehensä. Jonkin verran pieni kissa oli ikävöinyt, mutta pääasiassa kaikki oli mennyt hyvin. Kissa oli päässyt lenkille. Herätys oli toiminut puoli seitsemältä aamulta ja muutenkin rutiinit olivat olleet kohdillaan. Tosin hoitajat eivät olleet oikein ymmärtäneet, että Herra Karvajalan pitää päästä sängyn jalkopäähän nukkumaan. Ihmiset väistävät ja laittavat jalkansa sivuun, jotta kissa mahtuu.
🍂 Olen myös istunut viikonloppuisin palapelien äärellä.
Ällistyttävää, kuinka palapelit vievät aikaa, mutta samalla se on ihanaa
hermolepoa, jossa voi keskittyä vain seuraavan palan löytymiseen.
Tällainen syksyn aloitus täällä. Nyt yritän taas ryhdistäytyä, jos ei kolmas syysflunssa iske, ja jos Herra Karvajalka jatkaa aikaistettua ja lyhennettyä ulkoilua.
Miten teidän syksynne on lähtenyt käyntiin? Oletteko
nauttineet syksyn kauniista ruskasta?
Kiva kuulla sinusta!
VastaaPoistaHyvin on lähtenyt syksy käyntiin osa-aikatyössä. Mukavaa kun on töitä. Ruska on ollut oikein ihana! :)
Hyvä, että on töitä, vaikka se rajoittaakin kivoja harrastuksia. Tänään oli todella kaunista päivällä, mutta jossain vaiheessa alkoi tuulla ja sataa. Siitä en tykkää.
PoistaKivoja kuulumisia kuvineen, kuten Korkeasaaren karhut ja Herra Karvajalan söpöilyt. No, ei pelkästään kivoja kuulumisia tietysti, kun ajattelee kiirettä, väsymystä ja syysflunssia. Toivottavasti et saa kolmatta. Itse olen pysynyt terveenä ja nauttinut tästä ruska-ajasta, mutta harmi kyllä nyt parina päivänä oli kova tuuli, ja aivan liikaa lehtiä lähti jo lentoon. Ei vielä saisi, nythän on vasta lokakuu alussa!
VastaaPoistaTuulet voivat olla kyllä kauheita. Tänä iltana jäi kissaulkoilut väliin, koska tuulee kovaa ja sataa. Myrsky. En tykkää, vaikka toisaalta on kiva istua sisätiloissa ja nauttia kynttilöiden loisteesta.
PoistaKiva kuulla, että kivaa kuuluu :)
VastaaPoistaKyllä. Täytyy vain yrittää ryhdistäytyä ja saada blogi ajan tasalle. Kirjoja ja teatterijuttuja odottaa postausta.
PoistaOmpa onnistunut karhukuva! Valot ja asennot kohdillaan :)
VastaaPoistaToki Herra Karvajalkakin on edukseen kuvassa (ja varmaan sen ulkopuolellakin).
Karhut olivat todella aktiivisia. Ensin tuo toinen karhu vain lepuutti päätään kiven päällä, mutta jossain vaiheessa innostui liikkumaan. Kulkivat edestakaisin tarhojen välillä. Saa nähdä, milloin lähtevät talviunille.
PoistaMukava lukea sinun ja Herra Karvajalan kuulumisia! Kaikkea mukavaa tekemistä=) Meillä ollut myös kiirettä ja blogi piti myös hetken lomaa.
VastaaPoistaSyksy on tuntunut menevän hujauksessa, ja nyt jo jossain siintää joulun odotus, kun kauppoihinkin on jo joulujutut tulleet esille.
Ihanaa syksyn jatkoa teille Herra Karvajalan kanssa, pitkiä ulkoiluja teette, jopa vesisateessa, Herra Karvajalka on sitkeä ulkoilija: kelistä viis=)
Mistä se johtuukaan, että aika menee kauheaa vauhtia? Tuntuu, että vauhti vain kiihtyy loppuvuotta kohti.
PoistaIhanaa syksyä teillekin! :)