Voin rehellisesti myöntää, etten ymmärrä arkkitehtuurista mitään, enkä kauheasti tiedä suomalaisen arkkitehtuurin kovia nimiä. Siksipä olikin hienoa, kun sain mahdollisuuden tutustua Pirkko Soinisen uutuuskirjaan Valosta rakentuvat huoneet (Bazar, 2021). Kirjaan, joka esittelee Suomen ensimmäisen merkittävän naisarkkitehdin Olivia ”Wivi” Mathilda Lönnin (1872-1966).
Wivi Lönn rakasti pienestä pitäen piirtämistä. Hänen suuri unelmansa oli opiskella arkkitehdiksi. Isä oli aina tukenut lapsiaan ja sanonut, että hänen tyttärensä saavat opiskella, mutta mitä tapahtuu, kun isä kuolee? Wivin elämä menee raiteiltaan. He joutuvat muuttamaan vuokralle ja äiti joutuu ottamaan vetovastuun talouden raha-asioista. Wivi on aivan varma, että hänen unelmansa murenevat ja hänen täytyy mennä naimisiin ja perustaa perhe. Hän kuitenkin kertoo unelmastaan äidille, joka haluaa tukea tytärtään kaikin tavoin. Wivi todellakin pääsee opiskelemaan arkkitehdiksi.
Nainen arkkitehtina on käsite, jota kansakunta ei tunnu ymmärtävän 1800-luvun loppupuolella. Wivi kohtaa heti koulussa ennakkoluuloja. Mitä nainen tekee miesten valtakunnassa? Eihän naiset ymmärrä tällaisista asioista mitään. Wivi on kuitenkin sinnikäs. Hän tekee töitä, jotta hänen unelmansa toteutuisivat, ja miksipä eivät toteutuisi, koska hän on lahjakas. Arkkitehdiksi valmistuttuaan tulee uudet ongelmat. Häntä ei edelleenkään oteta todesta, vaan hän joutuu tekemään toisarvoisia piirtäjän töitä. Hän ei saa suunnitella, mutta siihenkin tulee lopulta mahdollisuus. Sen jälkeen Wivillä on taivas auki. Häneen aletaan luottaa ja hän saa yhä vaativampia töitä tehdäkseen.
Jokainen voi miettiä, kuinka vaikeaa naisella on nyky-yhteiskunnassakin miehisillä aloilla. Tasa-arvosta puhutaan, mutta aina löytyy epäkohtia. Tästä kärsi myös Wivi Lönn, vaikka hän saikin tehdä työtä, jota rakasti. Rakennustyömailla rakennusmestarit ja rakennusalan ammattilaiset tulivat antamaan Wiville neuvoja tai kiistämään hänen piirustuksissansa olevia vaateita. Vaikka Wivi olikin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, niin arkkitehtonisia suunnitelmiaan hän puolusti viimeiseen asti. Niistä hän ei antanut periksi, koska tiesi, että asiat olivat tehtävissä ja laskelmat oli tehty oikein.
Wivi asui äitinsä kanssa lukuun ottamatta vuosia, jolloin hän opiskeli Helsingissä arkkitehdiksi. Äidin ja tyttären välit olivat mutkattomat, mutta kun Wivi tutustui Hanna Parviaiseen, uranaiseen, joka sai myöhemmin Suomen ensimmäisenä naisena kauppaneuvoksen arvonimen, äiti ei hyvää tykännyt. Wivi ja Hanna ystävystyivät heti ensitapaamisella ja sen jälkeen kyläilyt alkoivat olla lähes jokapäiväisiä. Naisten välit alkoivat olla enemmän kuin pelkkien ystävättärien. Mitä ihmisetkin sanovat tuollaisesta? Eihän sellainen ole millään tavoin hyväksyttävää. Äiti yritti kaikin tavoin estää naisten suhteen. Hän jopa vaati, että he muuttavat Jyväskylästä Helsingin Kulosaareen. Jos Wivi joutui taistelamaan paikkansa valitsemallaan ammattialalla, joutui hän tekemään töitä myös sen eteen, että saisi antaa ja tuntea rakkautta. Rakkauden kohde ei vain sattunut olemaan vastakkainen sukupuoli.
Pirkko Soininen avaa fiktiivisessä kirjassaan hyvin kauniita kuvia Wivi Lönnin suunnittelemista rakennuksista. Itselleni tuli tunne, että haluan nähdä noita rakennuksia ja tuntea niissä Wivin jättämän hengen. Wiville valon tuominen rakennuksiin oli ensiarvoisen tärkeää. Pidin myös siitä, kuinka valoisasti ja ilmavasti Soininen on piirtänyt Wivin elämänkaaren. Kirjan lyhyet luvut on ikään kuin päiväkirjamaisesti kirjoitettu vuosilukutasolla. Niissä on tilaa hengittää ja näkymät liukuvat lukijan silmissä. Soininen kuvaa upeasti myös matkoja, joita Wivi tekee ympäri Eurooppaa. Pariisin kujat ja kadut, alppimaisemien jylhyys ja Italian auringonpaiste. Rapeakuoriset croissantit, juustot ja hedelmät. Tuoksuja ja makuja. Mahtavia rakennuksia ja rakennusainevalintoja.
Haluan kiittää Pirkko Soinista matkasta, jonka sain tehdä lukiessani Wivi Lönnin elämästä. Kirja on yksinkertaisesti huikea. Kirjan lähdeluettelo myös kertoo siitä, kuinka syvällisesti Soininen on uppoutunut Lönnin elämään.
Pirkko Soinisen Valosta rakentuvat huoneet ansaitsee lämpimät suositukset. Kirja kaikille, jotka rakastavat dokumentaarista kaunokirjallisuutta. Kirjan tarinan kautta saa myös aikamoisen tietopaketin suomalaisesta arkkitehtuurista ja liike-elämästä 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Pirkko Soinisen Valosta rakentuvat huoneet ilmestyy
tiistaina 26.1.2021.
Kiitos kustantajalle saamastani ennakkokappaleesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti