Marisha Rasi-Koskinen: REC

On kirjoja, jotka aukeavat lukijalle vähitellen. Kirjan tarinaa pitää maistella ja miettiä, kunnes oivalluksen helmiä alkaa tippua syliin. Tällaisia kirjoja ei voi lukea nopeasti, koska muuten ei pääse kirjan ytimeen. Marisha Rasi-Koskisen REC (S & S, 2020) on tällainen kirja. Kirja, joka hämmentää, mutta myöhemmin hämmennys haihtuu ja tilalle tulee itsetyytyväinen lopputulos, vaikka aukkopaikkoja jääkin mielen syövereihin. 

On kaksi näennäisesti tavallista koulupoikaa Lucas ja Cole tai oikeasti he eivät ole tavallisia. Lucas olisi voinut olla tavallinen, mutta hän tapasi Colen. Cole vetää Lucasta magneetin tavoin puoleensa. Cole on se, joka johtaa Lucaksen huoneisiin, joista ei ole helppo päästä pois. Huoneen vangiksi saattaa joutua pitkiksi ajoiksi, eikä tulevaisuus näytä enää ikinä tavalliselta. Lucaksella on kuitenkin valokuvaus, joka pitää hänet veden pinnalla. Cole haluaa sekaantua tähänkin asiaan. Valokuvaus ei riitä, on tehtävä dokumenttielokuvia, eikä mitä tahansa dokumenttielokuvia, vaan elokuvia kuolemasta ja välitilaan joutuneista ihmisistä, joilla ei ole tulevaisuutta, eikä menneisyyttä. 

Colella on kaksoisveli Nik tai niin hän Lucakselle kertoi, kunnes myöhemmin perui puheensa. Ei ole mitään veljeä. Lucas ehti kuitenkin ihastua Nikiin, koska tapasi hänet muutamia kertoja. Kaikki oli valetta. Cole veti Lucasta pahemman kerran nenästä. Lucaksen ja Colen ystävyys joutuu koetukselle. Se joutuu koetukselle monia kertoja. Joko Cole kävelee huoneesta ulos tai Lucas. Saattaa mennä vuosia ennen kuin he seuraavan kerran tapaavat aloittaakseen siitä, mihin olivat jääneet. Lopulta mennään jopa niin pitkälle, että Lucas lähtee etsimään Colea kaukaisesta maasta. 

Kirja koostuu tarinoista, joita lukiessa alkaa hahmottua kuva siitä, mistä kaikki on alkanut ja mihin se päättyy. Alusta loppuun tai lopusta alkuun. Loppumaton kehä. Valokuvat ovat tärkeä osa kirjan tarinoita. Valokuvia katsoessa katsoja näkee asioita, joista hän tunnistaa tuttuja kasvoja tai nähtyjä maisemia, mutta on myös muuta. Kuinka helppoa onkaan muokata kuvaa. Rajataan kuvasta epämääräiset taustat pois, jos ne ovat häiritsevästi tiellä. Kuvan reunassa olevia ihmishahmoja voi myös leikellä pois tai voihan niitä jopa photoshopata kuvasta kokonaan, jos ei halua, että kuvissa vilahtelee vieraita kasvoja. Toisaalta turistikuvia jaksaa harvoin muokkailla siten, että niistä poistaisi ihmisiä taustalta unohduksiin. Siitä huolimatta nämä taustalla olevat ihmiset saattavat unohtua tai heitä ei huomata. Joskus voisi olla kiehtovaa kuulla heidän tarinansa. REC raottaa tätä puolta ja antaa samalla lisäosviittaa Lucaksen ja Colen tarinaan. Elämä on sattumusten summa. 

Saat toisen totuuden: taustat ovat tarinoita eivätkä tarinat ole totta. Tarinoissa on alku ja loppu. Tarinoissa on järjestys. Tarinoissa tapahtuma seuraa toista tapahtumaa. On syy ja on seuraus. Kaikki alkaa jostain ja päättyy johonkin eikä semmoista oikeasti ole. (s. 475) 

REC on käsittämättömän paljon kaikkea. Se on ihmiselämää. Se on kiusaamista. Se on hyväosaisia. Se on huono-osaisia. Se on perkeleitä. Se on kaksoisolentoja. Se on mäkeä. Se on luolaa. Se on vajoavaa kaupunkia. Se on hökkelikylää. Se on luksusleirintäaluetta. Se on hautausmaata. Se on erilaisia kieliä. Se on katulapsia. Se on rikkaita turisteja. Ennen kaikkea REC on kaiken kattavaa ystävyyttä. 

Marisha Rasi-Koskinen kertoi S & S:n ja Atenan syysinfossa, että kirja kertoo vallankäytöstä ystävyydessä, ihmisyydessä sekä taiteen tekemisessä. Minä allekirjoitan tämän täysin. Colen häikäilemättömyys ärsytti minua alusta lähtien. Jos Lucas ei olisi tavannut Colea, olisi hänen elämänsä ollut yksinkertaisempaa. Toisaalta silloin kirjalle ei olisi ollut tarvetta, ja olisiko Lucas halunnut yksinkertaisempaa elämää. Kirjailija kertoi myös, että REC on rakkauden tunnustus fiktiolle. Lisäksi hän mainitsi, että kun kirjoittaa fiktiota, ei kirjoita todellisuudesta, kunnes kuitenkin kirjoittaa todellisuudesta. Ah! Tässä päästiin taas tähän loputtomaan kehään. 

Marisha Rasi-Koskisen REC on kirja lukijalle, joka ei halua päästää itseään helpolla. Tämä on myös kirja, jolle täytyy varata runsaasti aikaa. Ei sovellu kiirehtijöille.

Kiitos kustantajalle kirjasta.