Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät

Ensimmäisellä kesälomaviikolla kävin Atenan ja S&S:n syysinfossa. Ihan vain kuullakseni kirjamaailman syysuutuuksista. Sain tilaisuudesta mukaani Anna Soudakovan esikoisromaanin Mitä männyt näkevät (Atena, 2020), joka ilmestyi samaisena päivänä kuin syysinfo oli. Aivan uunituore julkaisu siis. Anna Soudakova oli tilaisuudessa kertomassa kirjastaan. Hänen kertomansa oli niin mielenkiintoista, että halusin heti lukea kirjan. Eikä tarvinnut pettyä. Kirja on huikea kertomus Neuvostoliitosta ja siitä, kuinka se musersi pieniä ihmisiä. Pakko sanoa, että kirja on yksi parhaimpia lukukokemuksia tänä vuonna. 

On vuosi 1936 Leningradissa. Juri on 5-vuotias pojannassikka, jolla on rakastava perhe ympärillään ja kaikki on hyvin. Tosin kohta kaikki on toisin. Jurin vanhemmat vangitaan. Juri ja hänen siskonsa lähetetään monen muun tavoin Uzbekistaniin. He ovat isänmaan vihollisen lapsia. Isovanhemmat ovat tukena jonkin aikaa, mutta mitä tapahtuu, kun he kuolevat? Juri ja hänen isosiskonsa Maria joutuvat lastenkotiin. Marian täyttäessä 18 vuotta, pääsevät sisarukset muuttamaan takaisin Leningradiin. Nuorten on uurastettava näyttääkseen, että osallistuvat isänmaan puolustukseen. Juri opiskelee töiden ohessa. Kaikesta on pulaa, mutta periksi ei voi antaa. 

Kun Juri rakastuu Tanjaan, alkaa elämässä uusi vaihe. Seurustelu, avioliitto ja tytär Sonja. Tanja on kasvanut karjalaisen äitinsä helmoissa. Suomalaista isäänsä Tanja ei ole koskaan tavannut. Sonjan perustaessa oman perheensä alkavat uudet tuulet puhaltaa. Suomi on houkutteleva valtio. Sonja muuttaa perheensä kanssa Turkuun, eikä aikaakaan, kun Juri ja Tanja seuraavat perässä. Millainen elämänmuutos tämä on Jurille, joka on koko ikänsä tuntenut olevansa kakkosluokan kansalainen? 

Pietarilaissyntyisen Anna Soudakovan esikoisteos on hengästyttävä kertomus, joka perustuu hänen isovanhempiensa ja oman perheensä tapahtumiin. Kirjan tarinassa on paljon järkyttäviä asioita, mutta sitä siivittää lämpö, joka huokuu perheen sisäisestä ilmapiiristä. Rahaa ei ole paljon, mutta rakkautta riittää. Perheen piirissä pidetään huolta toisistaan. Tasapainoista perhettä ja sukua varjostaa kuitenkin aina se, mitä tapahtui Jurin vanhemmille. Näihinkin asioihin tulee vähitellen vastauksia, mutta työtä se vaatii, eivätkä vastaukset ole aina helppoja käsitellä. 

Kirjan tarinassa käydään kaksi kertaa Sandarmohissa. Paikassa, johon Stalinin vainojen aikana ammuttiin tuhansittain isänmaan vihollisia. Vuonna 2018 Sandarmohissa alettiin tehdä kaivauksia. Venäjän oli tarkoitus osoittaa, että joukkohaudoista löytyykin suomalaisten teloittamia sotavankeja. Jokainen voi miettiä, millaisia tuntoja tämä herättää niissä ihmisissä, joiden omaisia on oikeasti neuvostovallan aikana teloitettu, ja joille on kerrottu, että näiden hautapaikka löytyy Sandarmohista.

 

Vaikeni kansa,

vain silmistä

vaivihkaa vuoti

kitkerä kyynel. (s. 15)

 

Anna Soudakova kertoi syysinfossa, että Mitä männyt näkevät on yhden kansakunnan ja maahanmuuttajan tarina. Tarinasta löytyy sekä maantieteellisiä että historiallisia asioita. Romaani on rakennettu ja maalattu Annan isovanhempien tarinoiden ympärille. Jos Soudakova olisi asunut Venäjällä, olisi hän miettinyt kirjan kirjoittamista, vaikka sanoma olisikin ollut sama. Syysinfossa mainittiin, että kirjasta löytyy venäläistä klassikkoa sekä jotain ranskalaisuutta. Venäläisen klassikon alleviivaan täysin, ja ehkä myös ranskalaisuuden. Anna Soudakova on kirjoittanut todellisen helmen. 

Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät saa lämpimän suosituksen. Kirja, jossa murheen keskeltä löytyy lämpöä ja rakkautta. Tätä kirjaa ei yksinkertaisesti kannata jättää väliin.

 

Lämmin kiitos kustantajalle hienosta kirjasta.