Pitkäperjantai. Ilma on kaunis, vaikkakin tuulinen. Lähden
kissan kanssa aamulenkille. Kissa haistelee ja tutkii ympäristöään. Kiipeää
välillä puuhun tarkastellakseen ympäristönsä perspektiiviä korkeammalta. Minä
harmittelen kaulasta unohtamaani huivia ja pipon puutetta. Onneksi käymme
välillä tarkastamassa tilanteen kotimme sisätiloissa, jolloin saan lisättyä
itselleni vaatetusta.
Lähdemme jatkamaan ulkoilua. Naapurirapun cockerspanielin
pentu lähtee samaan aikaan lenkille. Kova haukkuminen. Kissa hieman arastelee
kovaäänistä menoa. Koira jatkaa menoaan ja me pääsemme liikkeelle myös.
Asettaudumme taloyhtiön tontilla olevien puurappusten viereen. Kissa seuraa
maailman menoa. Jonkin ajan kuluttua cockerspanieli ja naapuri tulevat kierrokseltaan.
Koira touhuaa omiaan. Kissa seuraa koiran menoa. Huomatessaan, että koira on
lopulta tulossa puurappuja kohti, juoksee kissa koiraa vastaan. Naapuri on
hieman järkyttynyt, koska kissa saattaa raapaista. Ei ole koskaan raapaissut
koiraa, mutta kertahan se on ensimmäinenkin. Kissa on ensimmäistä kertaa
selvästi kiinnostunut kyseisestä pentukoirasta. Innokas koira on sen sijaan
kiinnostunut meistä molemmista. Kissa hyppää vieressä olevalle penkille, mutta ei
yritä juosta karkuun, vaan seuraa tilannetta. Olisikohan tässä karvajalalle
uusi kaveri? Ilmeisesti ei, koska naapuri jatkaa aika pian menoaan peläten
kissan hyökkäystä.
Asettaudumme penkille. Minä istun ja suuntaan kasvoni kohti
aurinkoa. Suljen silmäni ja nautin auringon säteistä ja vapaapäivästä. Ei kestä
pitkään, kun kuulen selkäni takana olevalta kujalta askelia. En viitsi avata
silmiäni. Askeleet pysähtyvät selkäni taakse. Pakko avata silmät ja
ryhdistäytyä. Samalla kissa nousee penkin selkänojalle. Kujalla on nainen
ruskean kääpiövillakoiran näköisen hauvan kanssa. Nainen sanoo kissan
nähdessään: ”Onpa iso kissa.” Kissa maukaisee. Hypähtää penkin selkänojalta
nurmikolle ja astelee aidan luo. Aidan välistä kissa maukaisee uudelleen ja
katsoo koiraa ja naista. Nainen ihastelee kissaa ja kertoo, ettei koira välitä
kissoista ollenkaan. Kissa maukuu edelleen ja yrittää saada koiran huomion
puoleensa, mutta tuloksetta. Nainen ja koira jatkavat matkaansa. Ei ollut
kääpiövillakoiran näköisestä koirastakaan kissalle kaveria.
Menemme läheiseen metsikköön. Kissa syö heinää ja yrittää
pyydystää kimalaista. Kuulemme jälleen kujalta askelia. Mies kulkee kujalla
ruskean labradorinnoutajan kanssa. Parivaljakko ei meitä huomaa, mutta koska me
huomaamme heidät, lähtee kissa juosten perään. Myöhästymme. Mies ja koira
menevät menojaan. Ei onnistunut tämäkään kaverin hakureissu. Kissa jää
surullisen näköisenä istumaan rinteeseen. Eikö kukaan halua olla tällaisen
kivan kissan kaveri?
Pian kuuluu puurappusilta ääniä. Naapurin rouvat tulevat
lenkiltä. Moikkaan naisia. Naiset moikkaavat takaisin ja askeltavat reippaasti
kohti rapun ovea. Kissa syöksyy aidan alta naisten perään. Ylitän aidan ja
yritän pysyä kissan perässä. Kissa yrittää tavoittaa naisia. Epäonnistunut
yritys. Naiset ovat jo rappukäytävässä. Ei ollut näistäkään kaveria kissalle.
Menemme kotiin. Alan valmistautua kyläreissua varten. Jonkin
ajan kuluttua kuuluu kovaäänistä ja vaativaa nau’untaa. Etsin katseellani
kissaa. Ei löydy. Naukuminen jatkuu. Lopulta löydän kissan saunan ylälauteilta.
Kysyn karvajalalta: ”Mikä on hätänä?” Vastaukseksi saan ison maun ja
säälittävän katseen. Kapuan saunan ylälauteille istumaan. Kissa rauhoittuu ja
alkaa kehrätä. Siellä me lopulta istumme. Kaksi kaverusta. Kylmän saunan
lauteilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti