4.7.2015

Kari Hotakainen: Kantaja

Tänä vuonna Kirjan ja Ruusun päivänä vähintään 15 eurolla kirjoja ostanut sai kaupanpäälliseksi Kari Hotakaisen Kantajan (Kirjakauppaliitto, 2015). Äitini oli jälleen kerran vieraillut kirjakaupassa ostoksilla ja saanut Kantajan omakseen. Minä sain tietenkin lainata kirjan ja innolla siihen tartuinkin. Paikallisten kirjastojen Kantajat ovat lähes kaikki lainassa, joten suosittu tämäkin kirja on.

Kantajan päähenkilönä on Timo Kallio, pätkätyöläinen ja teoreettisen filosofian maisteri. Timo on tavallistakin tavallisempi suomalainen mies. Omissa oloissaan ja omissa ajatuksissaan viihtyvä. Koska Timo ei saa koulutustaan vastaavaa työtä, ajautuu hän seurakuntayhtymän puistotyöntekijäksi hautausmaalle. Työssään Timo joutuu välillä vainajien kantajaksi, jos vainajalla ei ole tarpeeksi omaisia ja ystäviä tai jos vainaja on kuollut aivan yksin. Tällaiset työtehtävät alkavat mietityttää Timoa. Kuinka joku voi kuolla niin yksin, ettei hänen elämästään tiedetä mitään? Timo alkaa sepittää vainajille omia muistopuheitaan. Suntio varoittaa Timoa liiaksi miettimästä asioita, ettei mies vaipuisi totaaliseen synkkyyteen. Timo haikailee myös nuoruudenrakastettunsa Hannelen perään. Timon elämä tuntuu pysähtyneen. Mies elää tyhjää elämää vanhoissa nuoruusmuistoissaan, välillä muistopuheita tuntemattomille vainajille kirjoittaen.

Hotakaisen tyyli jaksaa edelleen naurattaa. Aihe on vakava, mutta hienosti Hotakainen on saanut tekstin kirjoitettua. Mustaa huumoria kirjasta löytyy riittävästi. Kirjan teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa. Kirjaa lukiessani en voinut kuitenkaan olla miettimättä, kuinka paljon vaikutteita Kantaja on saanut Hotakaisen kirjoittamasta näytelmätekstistä Palvelija vai onko Hotakainen kirjoittanut tekstejä rinnakkain. Vai onko Kantaja kirjoitettu ennen Palvelijaa? Voi tietysti olla, että olen tässä suhteessa aivan väärässä, mutta joitakin yhteneväisyyksiä olen näistä löytävinäni. Joka tapauksessa hyviä teoksia molemmat tai Palvelijaahan en ole tietenkään saanut lukea, vaan olen nähnyt kyseisen teatterikappaleen.

Kari Hotakaisen Kantajaan kannattaa tarttua, jos kaipaa nopeasti luettavaa välipalakirjaa. Toisaalta kirja kannattaa ehdottomasti lukea myös, jos on aiemmin pitänyt Hotakaisen kirjoista. Tämä on hyvä jatke aiemmille Hotakaisen kirjoille. 

Kirja saa tähtiä 4+ (asteikko 1-5).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti