Kesäteatterissa: Niskavuoren Heta

Kirjoitin kesäkuussa lukemastani Hella Wuolijoen näytelmästä Niskavuoren Heta. Nyt on vihdoin aikaa keskittyä kirjoittamaan Järvenpään teatterin kesäteatteriesityksestä kyseisestä näytelmästä. Järvenpään teatteri esittää Niskavuoren Hetaa Järvenpään Vanhankylänniemessä, idyllisessä maisemassa luonnon keskellä. Häpeäkseni on tunnustettava, etten ole aiempina vuosina vieraillut Vanhankylänniemen kesäteatterissa, vaikka Vanhankylänniemi muuten on paikkana tuttu. Onneksi asia korjaantui tänä vuonna ja toivottavasti tästä tulee jokavuotinen tapa. Ihan itsestäänhän se on tietysti kiinni.

Järvenpään teatteri on harrastajateatteri, mutta näytelmät ohjataan pääsääntöisesti ammattijohtoisesti. Niskavuoren Hetaan Järvenpään teatteri oli saanut ohjaajaksi Tiina Brännaren. Näytelmässä esiintyy yli kaksikymmentä harrastajanäyttelijää. Niskavuoren Hetana esiintyy Anu Uhlenius ja Akustina Tommi Kolehmainen. Altti Uhlenius on vastannut näytelmän musiikista ja äänisuunnittelusta. Kuorossa laulavat Lotta Häkkinen, Sanna Laine ja Sanna-Maria Ojanperä. 

Niskavuoren Heta -ryhmä

Kuva © Hannu Huhtamo, Järvenpään teatteri

Olin yllättynyt, kuinka hyvin Niskavuoren Heta sopi kesäteatteriin. Yleensähän kesäteatterissa on hassunhauskoja näytelmiä, jotka sopivat moneen makuun. Niskavuoren Heta on kuitenkin draamaa. Heta joutuu pakon sanelemana naimaan renki-Akustin. Aviopari muuttaa Hetan kotimaisemista rappiotilalle, joka on Niskavuorelaisille ja Hetalle itselleen kova paikka. Heta ei kuitenkaan anna periksi tai pitäisikö sanoa, ettei isännäksi ylennetty Akusti anna periksi. Akusti onnistuu vuosien varrella kartuttamaan omaisuutta ja saa tilan kukoistamaan. Heta on alusta lähtien periksiantamattoman pisteliäs, eikä halua edes vuosien edetessä myöntää Akustin asemaa. Heta ei osaa irrottautua ajatuksesta, että on joutunut jättämään taakseen Niskavuoren, ja että kaikki juoruavat hänestä hänen selkänsä takana. 

Pauliina Naala, Tommi Kolehmainen ja Anu Uhlenius

Kuva © Hannu Huhtamo, Järvenpään teatteri

Anu Uhlenius on hieno valinta Niskavuoren Hetan rooliin. Naisen kasvoilla pysyy ylpeä ja tiukka ilme näytelmän alusta loppuun saakka. Itsepäisyys loistaa Uhleniuksesta. Tommi Kolehmainen puolestaan heittäytyy kohtauksesta toiseen Akustina. Komea mies tekee vakuuttavaa jälkeä. Täytyy myöntää, että Akustin rooli sopii tälle miehelle mahtavasti. Hetan ja Akustin rooleihin valitut Uhlenius ja Kolehmainen pelaavat hyvin yhteen ja heidän roolisuorituksensa vaikuttavat erittäin ammattimaisilta.

Tiina Brännaren kädenjälki näkyy näytelmässä. Ohjaus on loistavasti ja modernisti toteutettu, mutta alkuperäistä näytelmätekstiä kuitenkin kunnioitetaan kautta linjan. Pidin etenkin kohtauksesta toiseen siirtymisistä, joissa kuoro tuli esittämään lauluja, jossa kerrottiin, missä mennään. Niskavuoren Hetahan on näytelmä joka alkaa 1800-luvun loppupuolelta ja päätyy 1930-luvulle, joten jo vuosikymmeneltä toiselle siirtymisen esittäminen saattaisi olla hankalaa tällaisessa näytelmässä. Lisäksi pidin kohtauksista, joissa näyttelijät jähmettyivät taka-alalle niille sijoilleen, joissa olivat ja antoivat näytelmän jatkua sen hetkisten kohtausten mukaisesti. Tällä tavoin annettiin puheosuuksissa oleville näyttelijöille tilaa, eikä katsojien mielenkiinto keskittynyt liiaksi johonkin epäolennaisen seuraamiseen. 

Jaakko Kuusela, Pauliina Naala ja Arja Kulokorpi

Kuva © Hannu Huhtamo, Järvenpään teatteri

Pidin esityksestä valtavan paljon. Olin lähestulkoon mykistynyt, koska Niskavuoren Heta oli toteutettu todella ammattimaisesti. Kesäteattereista tulee usein mieleen harrastajateatterit, ja vaikka Järvenpään teatteri onkin harrastajateatteri, on näytelmätyöryhmä tehnyt todella korkealuokkaista työtä. Kiitos koko työryhmälle. Näin laadukasta teatteriesitystä tulee harvoin vastaan.

Niskavuoren Hetaa voin suositella kaikille, jotka haluavat nähdä ensiluokkaisen kesäteatterinäytelmän. Tämä näytelmä on niin tiivis paketti, ettei arkihuolille taatusti jää tilaa näytelmän ajaksi. Heinäkuussa Niskavuoren Heta lomailee, mutta esitykset jatkuvat 1.8.2015.

Vielä pitää sen verran mainita, kun kesäteatterista puhutaan, että muistakaa kunnon vaatetus. Vanhankylänniemen katsomo on katettu, ja vaikka minä olin taas mielestäni todella hyvin varustautunut, lisään seuraavalle kesäteatterireissulle mukaan huovan. Sinä iltana, jolloin esityksen näin, oli sateetonta ja kaunista, mutta tuuli oli todella hurja.

Kiitos Järvenpään teatterille kuvalainauksista.