Ostin kesällä kirjaston poistomyynnistä tositapahtumiin
perustuvan Steven Naifehin ja Gregory White Smithin toimittaman teoksen Muukalainen perheessä (Gummerus, 1997).
Kirjan englanninkielinen alkuteos A
Stranger in the Family on vuodelta 1995. Kirjan on suomentanut Heikki
Karjalainen.
Muukalainen perheessä
on tositapahtumiin perustuva kirja. Danny Starrett on miellyttävä, hyvästä
perheestä lähtöisin oleva mies, jolla on kaunis vaimo ja ihana 2-vuotias tytär.
Ulospäin kaikki näyttää täydelliseltä amerikkalaiselta unelmalta, mutta pinnan
alla kaikki onkin toisin. Danny Starrett elää kaksoiselämää. Hän hyväksikäyttää
nuoria tyttöjä ja naisia, päätyen lopulta myös murhaamaan yhden uhreistaan. Dannyn
viimeisin uhri onnistuu pakenemaan ja saamaan apua. Alkaa ajojahti, joka
päättyy Dannyn kiinniottoon. Tästä alkaa lukemattomien oikeudenkäyntien ja
psykiatristen tuomioiden läpikäynti. Danny saa syytteen moninkertaisista
raiskauksista, kidutuksista ja murhasta.
Kirjan alkusivuilla kirjan kuvataan olevan tosi tarina ehdottomasta
rakkaudesta, mielipuolisuudesta ja murhasta. Allekirjoitan tämän kaiken, mutta
kirja oli pettymys. Kirjan pääosissa vuorottelevat Danny ja hänen äitinsä
Gerry. Dannyn elämä läpikäydään lapsuudesta nykypäivään. Kuinka mukavalle
Dannylle on voinut käydä näin? Oman perheensä mukaan Danny ei ole voinut tehdä
kauheuksia, joista häntä syytetään. Todisteet kuitenkin puhuvat puolestaan. Danny
on selvästi mieleltään järkkynyt. Lisäksi kirjassa kerrotut asiat Dannyn
lapsuudesta antavat mielestäni selviä viitteitä siitä, ettei Danny ollut aivan
normaali lapsi, vaikka muu perhe muuta vakuuttelee. Dannyn äiti Gerry kuvataan
uskomattoman voimakkaana henkilönä. Gerryn äidinrakkaus on ylitsepursuavaa ja
ehdotonta. Kirjaa lukiessa en voinut olla miettimättä sitä, minkälainen
vaikutus voimakastahtoisella äidillä on ollut Dannyn kehitykseen.
Kirjassa jätetään uhrien tarinat löyhälle tasolle. En tiedä,
onko uhreja haastateltu kirjaa varten vai ovatko he kenties yksimielisesti
päättäneet olla antamatta haastatteluja. Muukalainen
perheessä olisi ehkä ollut mielenkiintoisempi kirja, jos uhreilta olisi
ollut edes jonkinlainen haastattelupätkä kirjassa. Nyt kirja antaa mielestäni
hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta. Dannyn teot ovat olleet pahoja,
mutta kirjassa Danny jollain tavalla esitetään uhrina. Lisäpontta tälle tuo
Gerryn jatkuva huolehtiminen mielisairaasta Dannysta. Kirjassa pahat teot mielestäni
kuitataan sillä, että Danny on mielisairas. Jopa Danny itse kertoo, että
hänessä on kaksi minää: hyvä ja paha.
Jos haluat lukea perusamerikkalaista saippuaa, lue tämä
kirja. Kauheat teot on saatu kuvattua draamamaisesti ja oikeastaan kirjan
mukaan paha onkin hyvä.
Kirjalle heruu pisteitä 2- (asteikko 1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti