Leena Lehtolainen: Henkivartija

Täytyy tunnustaa, etten ole aiemmin lukenut Leena Lehtolaisen tuotantoa, vaikka nainen onkin hyvin kattavan kokoelman kirjoja kirjoittanut. Nyt asiaan tuli muutos, koska äidiltä lainaksi saamassani kirjakassissa oli Leena Lehtolaisen Henkivartija (Tammi, 2009). Hyvällä onnella kirjan saa ainakin paikallisista kirjastoista lainattua suoraan kirjaston hyllyltä, vaikka kirja onkin suhteellisen lainattu.

Henkivartijan päähenkilönä seikkailee 34-vuotias Hilja Ilveskero. Nainen, joka on kasvanut Jari-enonsa huomassa Hevonpersiinsaaressa ja nainen, joka on opiskellut New Yorkissa Queensin turvallisuusakatemiassa. Hilja on suomalaisen liikenaisen Anita Nuutisen henkivartija, kunnes suutuspäissään irtisanoutuu työstään. Heti irtisanoutumisen jälkeen Anita Nuutinen surmataan Moskovassa. Hilja joutuu epäilyksenalaiseksi. Hilja myös huomaa, että häntä varjostetaan. Mies on komea David Stahl, jonka kanssa Hiljalle muodostuu vähitellen romanttinen suhde. Hilja saa myös uuden pestin kansanedustajan turvahenkilönä. Turvahenkilön työn ohessa Hilja yrittää ratkoa Anita Nuutisen surmaa.

Henkivartijassa henkilöitä vilisee vaikka millä mitalla. Osa henkilöhahmoista on kuitenkin niin stereotypioita, että jo pelkästään se naurattaa. Hilja Ilveskero on henkilöhahmona toisaalta mielenkiintoinen, mutta toisaalta hyvinkin ärsyttävä. Luonteeltaan Hilja on luultavasti maailman epäluuloisin ihminen. Jätkämäinen nainen, josta kuoriutuu hetkessä täydellinen vamppi. David Stahl puolestaan on kuin epätodellinen prinssi Uljas. Onko Lehtolainen tehnyt Hiljasta ja Davidista tarkoituksella täydellisen parin? Otin tämän kuitenkin huumorilla. Ei tällaista oikeasti tapahdu oikeassa elämässä.

Kirjan aiheet sen sijaan olivat hyvin realistisia. Lehtolainen on ottanut kirjaansa monta eri aihetta, kuten esimerkiksi ilvesten suojelu, Itämeri, venäläisten maa- ja kiinteistökaupat. Tästä olin yllättynyt, koska en tiennyt, että Lehtolaisen kirjat koskettavat yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa. 

Lehtolaisen tekstiä oli miellyttävä lukea. Kerronta on selkeää ja tarina etenee. Tarinaan mahdutettu rakkaustarina oli myös kiva lisä, vaikkakin rakkaustarinan päähenkilöt olivat epäuskottavia kaikessa täydellisyydessään. Välillä myös ärsytti päähenkilö Hiljan mielikuvat muuntautumisesta ilvekseksi. Näissä mentiin mielestäni yli aika pahasti. En ole täysin vakuuttunut, pidinkö lukemastani vai en. Toisaalta kirja oli hyvä, mutta toisaalta hieman ärsyttävä. Parasta tietysti on, ettei kirja jättänyt lukijaa kylmäksi.

Leena Lehtolaisen Henkivartija aloittaa Henkivartija-trilogian. Nähtäväksi jää, luenko trilogian kaksi muuta osaa.

Henkivartijaa suosittelen kesädekkariksi. Rikosromaani, jota on höystetty sopivalla määrällä huumoria. 

Kirjalle annan pisteitä 3½ (asteikko 1-5).