Ilokseni lukupiirissä ehdotettiin luettavaksi Kari
Hotakaisen Luonnon laki (Siltala,
2013). Itse en ole aiemmin kyseistä teosta lukenut, joten olen
kiitollinen, että nyt tämäkin puute tuli korjattua. Paikallisesta
kirjastosta kirjan sai helposti lainattua, mutta jokseenkin suosittu kirja on
edelleen, koska suurin osa paikallisen kirjastoverkon kirjoista on koko ajan
lainassa.
Luonnon lain
taustat löytyvät auto-onnettomuudesta, johon Hotakainen joutui kevättalvella
2012. Kirjailija loukkaantui pahoin, mutta selvisi onnettomuudesta pitkän
sairaalassaolon ja kuntoutuksen avulla. Onnettomuus antoi sysäyksen kirjalle,
jossa yksityisyrittäjä Rautala joutuu kolariin, joka vie hänet sairaalasänkyyn
ja sitä kautta kuntoutukseen. Sairaalassa Rautalalla on aikaa miettiä
elämäänsä, suhdetta tyttäreensä ja vanhempiinsa. Ajatusten kohteeksi joutuvat
myös hyvinvointivaltio ja siihen kohdistuvat poliittiset leikkaukset sekä
verotus.
Rautala on suomalainen mies, joka on kiertänyt veroja aina,
kun se on ollut mahdollista. Rautalan tytär Mira on viimeisillään raskaana
oleva viherpiipertäjä, jonka keskustelut isänsä kanssa eivät ota sujuakseen. Rautalan
isä, Väinö, on vaimonsa Kertun, Rautalan äidin, omaishoitaja. Kertulla on omat
hetkensä, mutta suurimman osan ajasta hän omissa maailmoissaan. Väinö
puolestaan haaveilee Hamletista ja tulevasta teatteriretkestään. Muita kirjan
keskeisiä henkilöitä ovat sairaanhoitaja Laura, sairaalan huonetoveri
Niittymäki sekä muut sairaalan vakioasukit. Ei voi myöskään unohtaa Rautalan
työtoveria Mikaa ja aikuistunutta Plan-kummilasta Badua.
Rautalan ja Miran suhde aiheutti lukupiirissämme paljon
keskustelua. Tytär ei tunnu ymmärtävän isäänsä, eikä isä tytärtään. Osa
lukupiiriläisistä oli sitä mieltä, että Mira oli kylmä ihminen, mutta osa
puolestaan piti Miraa herkkänä nuorena naisena. Yksi lukupiiriläinen toi myös
esiin ajatuksen, kuinka Hotakainen nostaa esiin suomalaisen hyvinvointivaltion
hyvät ja huonot puolet. Sairaanhoito toimii ja kaikki hoidetaan, mutta ihmiset
jätetään systeemin hoitoon ja inhimillinen läheisyys jää pois. Lähes kaikki
kirjan henkilöt katselivat maailmaan lähinnä oman napansa ympäriltä. Rautalan
perhesiteet olivat vaivaantuneet kolmessa sukupolvessa. Badu osasi kuitenkin
tuoda esiin ajatuksia vanhempien ihmisten kunnioittamisesta ja perhesiteiden
tärkeydestä. Mika oli kirjan ehdottomasti pyyteettömin ihminen ja ajatteli muita.
Lukupiiri hehkutti kirjaa yksimielisesti. Kirjan arvioitiin
olevan yksi Hotakaisen parhaista. Kirja on lyhyt ja nopeatempoinen ja ehkä
hieman hiomaton, mutta joka tapauksessa loistava. Luonnon laki on kaikessa raadollisuudessaan surkuhupaisa teos. Luonnon laissa on onnistuttu yhdistämään
huumori vakavaan aiheeseen. Lisäksi kirjaan on saatu mahdutettua uskomattoman
paljon yhteiskunnallisia, vaikeita ja ajankohtaisia asioita ja silti kirja on kevyt lukea. Yksi lukupiiriläinen sanoi, kirjan ensimmäisen virkkeen olevan yksi parhaista aluista, mitä on koskaan kirjoitettu. Jos haluat tietää, mikä virke on, ota käteen Luonnon laki ja lue kirja. Uskon, ettet tule pettymään.
Lukupiiriläisten tähdet kirjalle olivat 5- (asteikko 1-5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti