Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa

Sain ystävättäreltäni luettavakseni Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa (Otava, 2008). Englanninkielinen alkuteos A Thousand Splendid Suns on vuodelta 2007. Lukemani Sevenin pokkariversio on painettu vuonna 2009. Kirjan on suomentanut Kristiina Savikurki ja otteet Koraanista on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Tartuin kirjaan innolla, koska olin saanut kirjasta paljon suosituksia. Lisäksi pidin paljon myös Hosseinin Leijapojasta.

Kirjassa vuorottelevat kaksi päähenkilöä, joiden molempien kohtalona on joutua naimisiin saman miehen kanssa. Rikkaan miehen äpärätytär, harami, Mariam, naitetaan 15-vuotiaana Kabuliin Rashidille, joka on tyttöä kolmisenkymmentä vuotta vanhempi. Rashidin ainoana toiveena on saada poikalapsi aiemmin menehtyneen poikansa tilalle. Mariamin monet raskaudet keskeytyvät, jonka seurauksena Rashidin toive poikalapsesta muuttuu vähitellen vihaksi ja väkivallaksi Mariamia kohtaan. Kun Mariamia parikymmentä vuotta nuorempi naapurintyttö Laila menettää vanhempansa, Rashid ottaa 14-vuotiaan tytön hoiviinsa. Ei kulu pitkäänkään, kun Rashid nai nuoren Lailan. Laila synnyttää Rashidin toivoman poikalapsen, jolloin Mariamin asema perheessä heikkenee entisestään.

Mariamin ja Lailan välit ovat aluksi kireät, mutta vähitellen naiset tutustuvat toisiinsa. Heistä tulee parhaimmat ystävät ja toistensa uskotut. Naiset saavat toisistaan tukea ja turvaa väkivaltaista Rashidia vastaan. He jakavat salaisuutensa ja yrittävät elää Afganistanin kauhujen keskellä, jossa naisella ei ole mitään sananvaltaa. Mariamin ja Lailan tarinoita voisi kuvata eräänlaisiksi selviytymistarinoiksi, vaikka toisen naisen kohtalo onkin loppupeleissä kauhistuttava

Tuhat loistavaa aurinkoa antaa naisten riipaisevien tarinoiden ohessa loistavan kuvauksen Afganistanin historiasta 1970-luvulta 2000-luvulle. Kirjassa kuljetaan kommunistien ja mujahideenien kautta Taliban-liikkeeseen. Naisten ja miksei myös tavallisten miesten asema tuntuu heikkenevän vuosikymmenten saatossa. Afganistan on täynnä mitä kummallisimpia sääntöjä ja kieltoja. Kirjan tarina on uskottava, enkä voinut olla miettimättä, kuinka erilaista voi naisen elämä olla eri puolilla maailmaa. Kirja antaa paljon ajateltavaa. Välillä olisikin hyvä pysähtyä ja miettiä, kuinka hyväosainen sitä itse on.

Hosseinin tarina vie mukanaan. Teksti on helposti luettavaa ja lähestyttävää. Kirja on koskettava ja realistinen. Kirja on kuitenkin myös rankka kertomus ja siinä riittää sulateltavaa. Kirjaa suosittelen kuitenkin luettavaksi. Etenkin, jos olet pitänyt Hosseinin Leijapojasta ja kenties Hosseinin tuoreimmasta suomennoksesta Ja vuoret kaikuivat. 

Tähtiä annan kirjalle 4 (asteikko1-5).

Kirpeät valkosipulinkynnet

Tämä kirjoitus piti julkaista jo reilu viikko sitten, mutta eihän tässä ole mitään ehtinyt tehdä, koska kiireet ovat painaneet päälle. Nyt on kuitenkin hetki aikaa, koska olen tänään pitänyt liukumavapaata ja huomenna sama meininki jatkuu. Jotenkin helpottavaa, kun ei täytynyt töiden jälkeen säntäillä kauppaan ja keittiö- tai siivoushommiin.

Tämä resepti olisi sen takia ollut kiva julkaista ajoissa ennen joulua, koska valmistumisaika on vähintään viikko. Toisaalta nyt nopeimmat ehtivät vielä tehdä näitä uuden vuoden pirskeitä varten, ja ehkä nämä sopivatkin sinne paremmin kuin joulupöytään. Alkuperäinen resepti on napattu talteen lähes parikymmentä vuotta sitten työkaverin Anna-lehden välissä olevasta ruokakortista. Muistan vieläkin, kuinka naputtelin ohjetta muistiin kirjoituskoneella, ja jos joku nyt kysyy, mikä on kirjoituskone, niin Google auttaa. Ei silloin ollut tietokoneita joka työpisteessä tai puhumattakaan, että kaikilla olisi ollut kotona tietokone.

Kirpeät valkosipulinkynnet

5-7 kokonaista valkosipulia

2 laakerinlehteä

1-2 kuivattua chilipalkoa

1 rkl rosepippureita

5 maustepippuria

1 dl punaviinietikkaa

2 dl vettä

1 dl sokeria

2 tl suolaa

(chilijauhetta)

Kiehauta valkosipuleita muutama minuutti liedellä, jotta kuoret irtoavat helpommin. Itse kiehautin noin viitisen minuuttia. Tämän jälkeen laita valkosipulikattila kylmän vesihanan alle (vähän kuin keitetyt kananmunat), jottet polta seuraavassa vaiheessa näppejäsi.

Kuori valkosipulinkynnet ja mieti syntyjä syviä.

Mittaa liemiainekset ja valkosipulinkynnet kattilaan. Itse laitan aina chilijauhetta mukaan antamaan kynsille potkua. Keitä kynsiä liemessä hiljalleen noin 5 minuuttia.

Kaada kynnet liemineen lasipurkkeihin ja anna maustua jääkaapissa vähintään viikko.

Kynnet säilyvät etikkaisessa liemessään hyvinä parikin kuukautta.

Tarjoa marinoituja valkosipulinkynsiä liharuokien lisäkkeenä. Viipaloidut kynnet maistuvat hyviltä myös voileivän päällä tai salaattiin sekoitettuna.

Valmistusaika on ohjeen mukaan noin 20 minuuttia, mikä ei todellakaan pidä paikkansa. Kynsien kuoriminen vie ainakin minulla aikaa reippaamman puoleisesti. Maustumisaika valkosipulinkynsillä on vähintään yksi viikko.

Tämä ohje on yksinkertainen, mutta lopputulos on mahtava. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Itse tein kerralla kaksinkertaisen annoksen, jotta sain purkitettua herkkuja pieniksi jouluyllätyksiksi.

Kate Atkinson: Elämä elämältä

Lukupiirin kirjasyksy on edennyt hieman kangerrellen johtuen kaikkien työ- tai opiskelukiireistä tai kiireistä ylipäänsä. Kate Atkinsonin Elämä elämältä (Schildts & Söderströms, 2014) tuli kuitenkin arvioitua vielä ennen joulua. Alkuteoksen nimi on Life After Life (2013). Kirjan käännöstyön suomeksi on tehnyt Kaisa Kattelus. Kirjan sai paikallisesta kirjastosta pienellä jonotuksella lainatuksi.

Elämä elämältä on merkillisen erikoinen kirja. Päähenkilö Ursula Todd syntyy vuonna 1910, mutta menehtyy kaulansa ympärillä olevaan napanuoraan, koska lääkäri ei ehdi ajoissa paikalle. Ei sittenkään. Ursula Todd syntyy vuonna 1910. Lääkäri ehtii paikalle juuri ennen lumimyrskyä ja auttaa katkaisemaan tytön kaulan ympärillä olevan napanuoran. Ursula jää henkiin. Nelivuotiaana Ursula seuraa isosiskoaan Pamelaa meren tyrskyihin ja hukkuu. Ei sittenkään. Rannalla oleva taidemaalari herra Winton maalaa tyttöjen rantaleikkejä ja huomaa vaaran. Hän pelastaa Ursulan ja tyttö jää henkiin. Kirjan kulku etenee siten, että tarinat alkavat yhä uudestaan ja uudestaan. Loput ovat kuitenkin aina erilaisia. Lukupiiri keskustelikin aiheesta, kuinka pienestä voi olla kiinni ihmisen elämän suunta.

Kate Atkinsonin kirjassa käydään läpi Euroopan historiaa 1910-luvulta 1960-luvulle. Kirjan tarinat painottuvat melkoisesti sotavuosiin 1940-luvulle. Sota-ajan kuvaukset ovat paikoitellen rankkaa luettavaa ja siksi osa lukupiiriläisistä totesi, että sota-ajan kuvauksia olisi saanut olla hieman vähemmän kirjassa. Keskiluokkaisen englantilaisen perheen elämänmenoa kuvaavat kohdat Englannin maaseudulla olivat kuitenkin kaikin puolin viehättäviä. Nämä antoivat hyvää vastapainoa rujoille sotakuvauksille. Kate Atkinsonin on täytynyt hyvin perehtyä historiaan, koska sen verran uskottavia kuvaukset olivat.

Kirjan kerronta ja kieli olivat miellyttävää luettavaa. Henkilökuvaukset loistavia. Erästä lukupiiriläistä hieman häiritsivät vihjailut sielunvaelluksesta ja déjà vu –kokemuksista. Elämä elämältä ei päästä lukijaansa helpolla. Lukijaa saattaa häiritä se, että aina palataan takaisin siihen, mistä aloitettiin, mutta toisaalta kirjan viehätys lienee siinä, että tarinat poikkeavat toisistaan melkoisesti. Myös henkilöhahmot ovat lähes poikkeuksetta jotenkin erilaisia eri tarinoissa, lukuun ottamatta Toddin perheen miehiä, jotka ovat jokseenkin samanlaisia kertomuksesta toiseen. Kirjassa vihjailtiin paljon joihinkin tiettyihin tapahtumiin, mutta ei annettu selviä vastauksia, kuinka tarinat oikeastaan menivätkään, vaan annettiin lukijan mielikuvitukselle työtä. Lukupiirin keskustelut sivusivat myös ajatusta, kuinka paljon kirja avautuisi enemmän ja paljonko kirjasta löytyisi uusia ulottuvuuksia, jos kirjan lukisi uudestaan.

Elämä elämältä on herkullisen monipuolinen ja lähes 600-sivuinen, tuhti lukupaketti. Kirjaa suosittelen ehdottomasti lukijalle, joka haluaa pohtia elämänkulkua, eikä halua valmiita vastauksia. 

Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä yhteensä 4 (asteikko 1-5).

Joulukuun Livbox

Osasin aavistella, että joulukuun Livbox saapuisi keskiviikkona piristämään arkeani, koska olin Livboxin Facebook-sivuilta lukenut, että paketit olivat lähteneet matkaan edellisenä perjantaina. Jännitys pysyi kuitenkin loppuun asti, koska en ehtinyt muilta kiireiltäni spoilaantua. Sen verran kiire kuitenkin oli repiä paketti auki, että hyvä kun takin ehdin riisua päältäni pois.

Joulunpunaisen silkkipaperin keskellä näyttää olevan vaikka mitä kivaa.

Pakko tarkastella laatikon sisältöä hieman tarkemmin.

Enrique Iglesias Adrenaline. Tuoksunäyte miehelle. Ei kuitenkaan miehelle, joka täällä asuu. Hän ei moisista hajusteista välitä. Tuoksun kerrotaan huokuvan voimaa, itsevarmuutta ja tyylikyyttä. Lisäksi tuoksu on aistillinen ja huomiota herättävä. En ole tuoksutellut, joten en voi olla varma asiasta. Saa nähdä, mitä tuoksunäytteelle käy. Lähteekö eteenpäin vai päätyykö jonnekin kaapin perukoille. Hintaa tuotteella on 19,90 €/30 ml.

Rimmel ScandalEyes Rockin’ Curves Mascara. Minun olisi pitänyt ostaa uusi ripsiväri, mutta olin elätellyt toiveita, että Livboxista sellainen löytyisi. Tällä kertaa toiveeni toteutui ja ripsiväri jäi kaupan hyllylle. Boksista paljastuneessa ripsivärissä on särkyneen sydämen muotoinen harjaosa, jonka alaosan luvataan nostavan ja taivuttavan ripset näyttävälle kaarelle ja antavan ripsille tuuheutta. Harjan kapeammalla kärkiosalla on helpompi levittää ripsiväriä silmän sisänurkan vaikeasti tavoitettaviin ripsiin. Tämän viimeisen alleviivaan täysin. Muuten kyseessä on ihan perus ripsiväri. Tuntuu paakkuuntuvan enemmän kuin edellinen ripsivärini. Tuotteen hinta on 11,50 €/12 ml.

Marc Jacobs Daisy Dream EdT. Tuoksu naiselle. En yleensä tuoksuista välitä ja olenkin yleensä laittanut Livboxista ilmestyneet hajuvesinäytteet eteenpäin. Tällä kertaa päätin kuitenkin korkata näytteen. Ei erityisemmin säväyttänyt. Herra Karvajalan tuomio oli vetäytyminen kauemmas ja kulmien kurtistus. Tuoksun kuvataan olevan eteerinen, viaton ja vapaa. Tuoksun inspiraation lähteinä ovat olleet päivänkakkara ja ääretön, sininen taivas. Tuoksun hinta kaupassa on 42,- €/ 30 ml.

Vichy Aqualia Thermal Rich. Vahvistava ja rauhoittava kosteuttava voide, joka auttaa parantamaan ihon omaa kosteustasapainoa. Tällä hetkellä kylpyhuoneen peilikaapissa on aika monta voidepurkkia, mutta kyllä sinne aina yksi hyvä tuote lisää mahtuu. En tiedä, pitäisikö tätä käyttää päivällä vai yöllä, mutta koska voide on aika paksua, olen levittänyt voidetta iltaisin kasvoilleni ja olen tykännyt tuotteesta todella paljon. Raikkaan ja samettisen voiteen luvataan vahvistavan ihoa ja jättävän ihon pinnan pehmeäksi. Aamulla kasvojeni iho ainakin on tuntunut pehmeältä. Muusta en tiedä. Boksista löytyvä hieno voidepurkki oli näytekokoinen. Täysikokoisen tuotteen hinta apteekissa on 25,90 €/50 ml.

Clarins Instant Smooth Perfecting Touch. Meikin pohjustustuote, jonka pitäisi tasoittaa ihon pintaa ja häivyttää ihon virheellisyyksien, juonteiden ja huokosten näkymistä. Olen huono tällaisten tuotteiden käytössä, joten yritän harjoitella. Käsittääkseni tämä tuote on kuitenkin saanut kiitosta monilta käyttäjiltä. Olen nyt muutaman kerran testaillut tämän söpön pikkupurkin sisältöä, eikä se ainakaan tilannetta eli kasvojani ole pahentanut. Jos tässä käy niin, että lopulta ihastun tuotteeseen, tuntuu se jatkossa kukkarossa tämän verran: 34,- €/15 ml.

LV täyteläinen jalkavoide. Supertuote, johon ihastuin heti. Tuote auttaa pehmentämään kuivat ja karheat jalat sekä kantapäät. Ei jätä jalkoja tahmeiksi. Tämä kaikki on totta. Jalat ovat kuin uudet, kun voide on vaikuttanut yön yli. Jopa mies, joka täällä asuu, oli kiinnostunut tuotteesta ja meinasi napata tuotteen itselleen. Jalkavoide sisältää runsaasti kosteuttavia ja hoitavia aineita, kuten 20 % kosteuttavaa glyserolia. Livboxista löytyvä tuubi oli täysikokoinen. Kaupasta tuotteen saa omakseen maksamalla 5,50 €/75 ml.

Jamela 24K kultakollageeni silmänalusnaamio. Kuvassa kummallisen näköiset jutut ovat tämä. Silmänalusnaamio, jonka sain uskollisen tilaajan ylimääräisenä tuotteena. Silmänalusnaamion pitäisi olla kiinteyttävä, turvotusta alentava ja tummia silmänalusia häivyttävä. Vaikuttaa kiinnostavalta, mutta luulen, että näiden testaaminen jää joulunpyhien jälkeiselle ajalle. Silloin on toisaalta kiinteytyksen ja turvotuksen alentamisen aika. Nyt olisi toisaalta taas tummien silmänalusten häivytysaika. Ehdottomasti tulen nämä testaamaan. Tuotetta saa kauneushoitoloista hintaan 64,90 €/16 paria.

Duc d’O suklaatryffelit. Meinasin hajota näihin käsintehtyihin tryffeleihin. Aivan ihastuttavan makuisia ja suussa sulavia makupaloja oli pakattu boksiin lahjaksi. Paketti meni kerralla, mutta toisaalta ei siinä paketissa ollut kuin neljä tryffeliä, joista puolet söi mies, joka täällä asuu. Näitä voisi syödä toistekin.

Tykkäsin tämän kuun boksista tosi paljon. Paljon kivoja tuotteita, joista on taas pitkäksi aikaa iloa.

Teatterissa: Einsteinin rikos

Helsingin Kaupunginteatteri on ottanut pienelle näyttämölleen varsin tuoreen näytelmän, Éric-Emmanuel Schmittin Einsteinin rikos (La trahison d’Einstein), jonka kantaesitys oli Pariisissa tammikuussa 2014. Onnistuin saamaan Einsteinin rikokseen kultaposseliput tiistaille 18.11.2014, josta olen hyvin kiitollinen. Luultavasti muuten olisi jäänyt kohdallani erittäin hyvä näytelmä näkemättä.

Einsteinin rikoksen on suomentanut Timo Torikka. Kari Heiskanen on vastannut näytelmän ohjauksesta. Näytelmän rooleissa ovat Pekka Huotari, Santeri Kinnunen ja Joachim Wigelius. Lavastus on Markku Hakurin käsialaa. Sari Salmela puolestaan on vastannut puvustuksesta. Valosuunnittelu Mika Ijäs ja äänisuunnittelu Eradj Nazimov. Naamioinnista on vastannut Tuula Kuittinen.

Pekka Huotari, Santeri Kinnunen ja Joachim Wigelius, Einsteinin rikos

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Einsteinin rikoksen tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan molemmille puolille. Einstein (Santeri Kinnunen) on muuttanut Yhdysvaltoihin. Hän kohtaa New Jerseyssä järven rannalla kulkurin (Pekka Huotari). Einsteinin ja kulkurin välille syntyy luja ystävyyssuhde. Einstein haluaa varoittaa Yhdysvaltoja natsien ydinaseohjelmasta ja hänen pyrkimyksenä on estää Hitlerin toimet, mutta samalla hän tulee antaneeksi sysäyksen Yhdysvaltojen ydinasevarusteluun. Kaiken tämän keskellä FBI:n agentti O’Neill (Joachim Wigelius) yrittää pakottaa kulkurin ottamaan selvää Einsteinin perimmäisistä tarkoituksista.

Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia näytelmän suhteen, vaikka näyttelijät ovatkin kovan luokan ammattilaisia. Santeri Kinnunen on loistava valinta Einsteinin rooliin. Kinnunen vetää puolitoistatuntisen esityksen hyvin vakuuttavasti. Einsteinin tuska on aistittavissa. Tällaista ei tietenkään pitäisi mainita, mutta näytelmän aikana tulee huomioitua myös sellainen seikka, kuinka paljon Santeri Kinnunen alkaa muistuttaa isäänsä Heikki Kinnusta. Karisma kasvaa iän myötä.

Santeri Kinnunen, Einsteinin rikos

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Pekka Huotari on nappivalinta kulkurin rooliin. Huotari vetää roolinsa hienosti. Välillä jopa mietin, onko kulkuri näytelmän pääosassa vai Einstein. Einsteinin ja kulkurin ystävyyssuhteen kehittyminen on todella hienoa katsottavaa. Olen aina viehättynyt Pekka Huotarin ammattitaidosta ja tämä oli yksi esimerkki lisää, miksi tykkään Pekka Huotarin työskentelystä. Joachim Wigelius on näyttelijöistä minulle vierain, mutta vakuuttavasti Wigelius roolinsa vetää. Agentti O’Neill on oikeasti pelottava ilmestys lavalla. Einsteinin rikokseen on valittu todella hyvät näyttelijät.

Joachim Wigelius ja Pekka Huotari, Einsteinin rikos

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Einsteinin rikos on hyvin intensiivinen esitys. Näytelmän dialogi on vahvaa ja vetää katsojan mukaan tarinaan. Puolentoista tunnin esityksessä ei ole väliaikaa ja turhaa se olisi ollutkin. Näytelmä olisi taatusti kärsinyt keskeytyksestä. Näytelmä antaa myös paljon ajateltavaa. En ole erityisen kiinnostunut sota-ajoista, mutta näytelmä herättää kyllä ajatusmaailmani käyntiin toisesta maailmansodasta ja siihen liittyneestä politiikasta.

Näytelmän äänitoteutukselle pitää antaa erityiskiitokset. Ääniefekteillä saatiin todella vakuuttavaa lisämaustetta esitykseen. Lavastus oli suhteellisen vähäistä, mutta ei mielestäni kaivannut yhtään enempää, koska muutoin esityksen intensiivisyys olisi saattanut kärsiä.

Einsteinin rikosta suosittelen etenkin niille, joita viehättää voimakas dialogi. Esitys antaa myös paljon ajateltavaa, joten jos haluat ajatukset pois arkisista asioista, käy katsomassa Einsteinin rikos.

Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille kuvalainauksista.

Kulmakunnan julkkis

Perinteiseen tapaan lauantain aamupäiviin meillä kuuluu kauppareissu. Yleensä ei mikään mieltä ylentävä nautinto, vaan pakollinen paha. Joskus kuitenkin sattuu ja tapahtuu. Kävelymatka kauppaan taittuu oikaisemalla paikallisen lukion pihan poikki. Tänään oikaisureitin varrella valkoisessa hangessa loistaa jotain. Kännykkä.

Nostan puhelimen hangesta ja katselen ympärilleni. Ei näy ketään. Mies, joka täällä asuu, pyörittelee myös päätään. Puhelin on vanhanmallinen nokialainen. Näyttö on hengissä, joten alan painella nappuloita. Ensin puhelinluettelo. Vain kaksi nimeä tallennettuna. Entä viimeksi vastatut ja soitetut puhelut? Täältä nimiä löytyy enemmän eli en osannut käyttää puhelinluetteloa tai sitten kännykän näytöllä näkyivät ainoastaan joko puhelimen tai sim-kortin muistissa olevat numerot.

Jotainhan tässä on tehtävä. Poliisiasema on viikonloppuisin suljettuna eli puhelinta ei voi viedä sinnekään. Valitsen numeron, johon on soitettu viimeksi. Annan soida pitkään. Ei vastausta. Valitsen seuraavan numeron, johon on soitettu muutama päivä sitten. Muutaman soiton jälkeen puhelimeen vastaa nainen. Esittelen itseni ja kerron tilanteen. Nainen alkaa pähkäillä, kuinka puhelin saataisiin takaisin omistajalleen. Hän keksii, että joku täti oli juuri käynyt heillä ja on menossa Prismaan. Kerron meidänkin matkan olevan kohti Prismaa. Nainen lupaa soittaa tädille ja pyytää häntä soittamaan kännykkään, niin voidaan sopia treffit.

Kävelen vieraan ihmisen kännykkä kourassa ja odotan puhelua. Ei kuulu. Ajattelen, etten ehkä vaan kuule puhelua, koska keskustassa on meteliä. Jokin joulurieha meneillään. Astumme lopulta Prisma-keskukseen sisälle. Mies vie loton (olenko kohta lottomiljonääri?). Minä astelen Alkoon. Ihan vain mausteeksi käväisen ostamassa puoli litraa tummaa rommia.

Odotan edelleen puhelua, ja koska sitä ei kuulu, haen kännykästä lisää soittotietoja. Löydän samannimisen naisen nimen, joka edellä mainitun tädin nimi on. Soitan numeroon. Soi soi soi. Vastaaja vastaa. Jätän viestin ja kerron jättäväni puhelimen Prisman infopisteeseen. Lopetan puhelun ja samassa kännykkä soi. Nainen, jonka kanssa olin aiemmin puhunut, soittaa. Vastaan puhelimeen. Sovimme, että jätän puhelimen Prisman infopisteeseen, josta hän lupaa kännykän noutaa. Nainen pyytää, että jättäisin yhteystietoni, koska hänen äitinsä haluaa varmasti kiittää minua jollain tavoin. Kieltäydyn tällaisesta. Pienen vänkäämisen jälkeen lupaan jättää yhteystietoni infopisteeseen.

Lopulta saan jätettyä puhelimen yhteystietojeni kanssa Prisman infopisteeseen. Onneksi on palvelualtista henkilökuntaa, joka ottaa puhelimen vastaan mukisematta. Sitten pääsemme itse asiaan eli kauppareissulle täyttämään ostoskärryjä. Ostamme ihan perustarpeita, ei mitään erikoista, ja silti kauppalaskun loppusuma jaksaa ihmetyttää.

Kotimatkalla ollessamme puhelimeni soi. Vastaan puhelimeen. Minulle esittäytyy nainen, joka kertoo olevansa puhelimen omistaja. Nainen kiittelee vuolaasti ja kysyy, kuinka hän voi tämän korvata. Sanon, ettei tarvitse mitenkään korvata. Kerron myös olevani iloinen, että puhelin löysi omistajansa. Harmittaisi, jos puhelin häviäisi, koska siitä on aina ylimääräistä vaivaa. Juttelemme naisen kanssa jonkin aikaa. Nainen kertoo asuvansa ihan meidän lähellä. Sanoessaan kadunnimen, totean, että rouva asuu aivan naapurissa. Kerron olevani nainen, joka kulkee valkoisen kissan kanssa. Nainen vastaa heti, että ai se olet sinä. Rouva on monta kertaa ikkunasta katsonut minun ja herra Karvajalan menoa. Kerron, ettei ole tarkoitus katsella ihmisten ikkunoista sisälle, mutta minkäs teet, kun herra Karvajalka haluaa istahtaa sellaiseen paikkaan, että näet väistämättä ihmisten asuntoihin sisälle. Yleensä kyllä pyrin kääntämään katseeni. 

Aikamme juteltuamme rouvan kanssa, lopetamme puhelun. Molemmille tuli hyvä mieli löytyneestä puhelimesta. Minua lisäksi alkoi huvittaa herra Karvajalka. Valkoinen kissa, josta on ilmeisesti tullut kulmakunnan julkkis, jonka kaikki tunnistavat.

Marraskuun Livbox

Livboxin Facebook-sivulla kerrottiin, että marraskuun Livboxit olivat lähteneet matkaan maanantaina. Odotin pakettia tietenkin kuin kuuta nousevaa. Onneksi en kuitenkaan ehtinyt spoilaantua, vaikka mies, joka täällä asuu, kertoikin mustan paketin saapuneen soittaessaan minulle töihin. Jännitys säilyi paketin avaamiseen saakka. Onko itsekurini siis kasvanut?

Kotiin tulin kuitenkin kiireesti suorinta tietä ja otin paketin heti hyppysiini. Mitä? Miten paketti tuntuu oudon kevyeltä? Sakset käsiin ja paketti auki. Marraskuun paketin sävymaailma on suoraan Hollywoodista. Kultainen. Hienoa ja enteilee kovasti tulevaa joulua. Minä niin tykkään näistä kauniista paketeista. Paketin sisältö näytti siltä, miltä tuntuikin. Pieneltä ja kevyeltä.

Kuvausassistentti saapui myös paikalle tutkimaan tilannetta. Korvat luimussa. Eivätkö tuotteet miellyttäneet vai eikö Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa alentaminen kuvausassistentiksi tyydyttänyt Herra Karvajalkaa?

Paras tutkia paketin sisältöä tarkemmin.

Ibero irtoripset. Pakkaus sisältää irtoripset ja liiman. En ole ikinä käyttänyt irtoripsiä, enkä luultavasti tule käyttämäänkään. Käyttöohje vaikuttaa helpolta, mutta epäilen silti. Luulen, että minulle kävisi irtoripsien kanssa kuitenkin jotenkin hullusti. Ripset lähtenevät kiertoon, elleivät sitten joudu mukaan johonkin hullunhauskaan tempaukseen. Ripsipaketin hinta on 7,90 €.

Bangerhead BangerTweezer. Pinsetit. Kivaa. Nämä ovat olleet kauppalistalla, mutta en ollut vielä saanut ostettua. Pinseteissä on leveä tartuntapinta ja vino, kapeakärkinen pää. Pinsetit ovat tukevan tuntuiset kädessä ja vaikuttavat laadukkailta. Näiden avulla kulmien muotoilun pitäisi hoitua huolettomasti ja kivuttomasti. Kivuttomuudesta olen eri mieltä. Aina se hieman nipistää, vaikka olisi mitkä pinsetit käsissä. Hintaa tuotteella on 8,80 €.

Sitten vielä lisäkurkistusta loppuihin tuotteisiin.

Bernard Cassiere Bilberry Overnight Cream Mask. Mustikkavoide-naamio yöksi. Tuotteen avulla iho on aamulla raikkaan pehmeä ja joustava. Tuotteen luvataan myös vähentävän ihon punakkuutta ja tasoittavan ihon väriä. Tätä oli heti testattava. Etenkin vesijumppailtojen jälkeen kasvoni loistavat punaisina kuin tomaatti, joten testi-ilta/-yö oli mitä sopivin tähän tarkoitukseen. Aamulla herätessäni ja katsoessani itseäni peilistä en huomannut mitään muutosta kasvojeni värissä. Samanlainen läikikäs punanaama peilistä katseli kuin illallakin. Tuote itsessään on miedon tuoksuinen. Iho jäi pehmeäksi, joten kyllä tuo tuubi varmasti tulee kulutettua loppuun saakka. Boksin tuubi oli näytekokoinen. Normaalikokoisen tuotteen hinta on 48,- €/50 ml.

Natural Code By Lumene Candy Smile. Huulikiiltokynä sävyssä 1 Cotton Candy. Kynän avulla pitäisi saada huulille upea väri, kiilto ja rajaus. Hoitavia, kosteuttavia ja suojaavia ainesosia ovat ratamon siemenöljy, E-vitamiini ja karitevoi. Yleensä innostun tällaisista, mutta nyt en jotenkin innostunut. Väri ei ole yhtään minua. Liian pinkki minulle. Ehkä tämä menee kuitenkin kevät-/kesäkäytössä tai miksei oikein aurinkoisena pakkaspäivänä. Tuotteen luvataan tuntuvan huulilla miellyttävältä ja kestävän pitkään. Annan tuotteelle mahdollisuuden. Tuotteen hinta on 9,90 €/1,8 g.

Marvis Cinnamon Mint. Kanelille ja mintulle maistuva hammastahna. Hihkuin ilosta nähdessäni tuotteen. Olen halunnut testata Marviksen hammastahnaa. Lukiessani boksin mukana tullutta tuoteselostetta, koin kuitenkin pienoisen pettymyksen. Tuote ei sisällä fluoria. Tyhmä kysymys, mutta mikä ainesosa tuotteessa sitten estää reikiintymistä? En antanut fluorittomuuden kuitenkaan häiritä itseäni, vaan harjasin heti hampaani kaneliminttuhammastahnalla. Täytyy myöntää, etten kokenut mitään wau-tunnetta. Hampaat tulivat puhtaiksi ja näytekokoinen tuubi tulee kyllä käytettyä loppuun saakka, mutta en usko, että yhteinen taipaleemme Marviksen kanssa jatkuu. Täysikokoisen tuotteen hinta on 4,55 €/25 ml.

Tällainen Livbox tällä kertaa. Mitä piditte? Minä semitykkäsin. Kivaa on kuitenkin joka kuukausi saada tällainen yllätysboksi.