Ylpeys käy miehen edellä

Kasvottomat kasvot tuijottavat

Mitä ne katsovat?

Minuako? Veikko Antero Lajusenniemeä?

Vankikundia

Vanheneva miehenroisko minä olen

Kasvottomat kasvot kysyvät

Miksi ylpeys kävi miehen edellä?

Miksi päädyit vankilaan?

Eikö olisi kannattanut nöyrtyä?

Pojasta mieheksi

On elämän kulku

Kirjoittanut elämäntarinani olen

Helppoa tietä valinnut en

Ylpeys on minua eteenpäin vienyt

Ei nöyryys

Kasvottomat kasvot kysyvät taas

Miksi?

Eikö olisi ollut helpompi elää nöyryyden kanssa?

Syytön en ole

Viha kun miehen mielen valtaa

Väkevä ja armoton se on

Näkemättä mitään

Raivopäisenä kimppuun käyn

Hakkaan, hakkaan ja hakkaan

Taas kasvottomat kasvot avaavat suunsa

Onko viha ratkaisun avain?

Eikö ikinä tullut mieleen niellä kiukkua ja vihaa?

Olen minä rakastanutkin

Tai ainakin kuvitellut rakastavani

Mieleni on vallannut outo tyhjyys

En osaa rakastaa

En surra

Ne eivät jätä minua rauhaan

Kasvottomat kasvot ja kysymykset

Voiko elämän elää ilman rakkautta ja surua?

Eikö olisi ollut hienoa rakastaa ja surra?

Kitaran kielillä

Mustarastaan kaunista ja salaperäistä

sointia tavoitellut olen

Silloin olen ollut salaa onnellinen

Kasvottomat kasvot valaistuvat

Kysymyksiä tulossa

Olet siis osannut tuntea jotain?

Miksi et halunnut jatkaa samalla linjalla?

Etkö ollut liian ylpeä mustarastaan rinnalla?

Ylpeys ja Seitsemän kuolemansyntiä

Nytkö kaiken ymmärrän?

Ei

En ymmärrä

Nöyryys minulta on löytämättä

Viisaat kasvottomat kasvot katsovat

Ylpeys ei ole kaunista

Nöyryys on kaunista

Se sinun olisi pitänyt oppia

Pekka Laiho

Teatteri Jurkka: Ylpeys (2018), kuva © Marko Mäkinen

Runo on kirjoitettu osana Teatteri Jurkan Kotikriitikoiden paluu -kurssia.

Kiitos Teatteri Jurkalle kuvalainauksesta.

Putkinotko taipuu monologiksi

Teatteri Jurkka yllättää tuomalla Joel Lehtosen klassikkoteoksen Putkinotko yhden miehen esitykseksi näyttämölle. Mies roolien takana on Tommi Eronen, joka onnistuu välittämään katsojille voimakkaan fyysisen ja henkisen tunnelatauksen.

Eronen tuo näyttämöllä vahvasti esiin jokaisen roolihenkilön luonteenpiirteet. Putkinotkon henkilöhahmoista on helppo löytää perisuomalaisten peilikuvia. Juutas Käkriäisen vainoharhaisuus, Rosinan huoli perheensä tulevaisuudesta ja Aapeli Muttisen ylemmyydentunto. Näytelmä välittää myös hyvin ikuisuusongelman joidenkin ihmisten saamattomuudesta sekä toisten ihmisten kaikkitietävyydestä ja osaamisesta.

Tommi Eronen

Teatteri Jurkka: Putkinotoko (2018), kuva © Marko Mäkinen

Jurkan Putkinotkossa on yllättävän voimakkaita kohtauksia, jotka hätkähdyttävät katsojaa, vaikka tarina olisi entuudestaan tuttu. Näyttelijän ammattitaitoa on, että pystyy monologissa luomaan dramaattisia käänteitä silmänräpäyksessä. Ei pelkällä hatun tai huivin vaihtamisella rooli vaihdu, vaikka Eronen näin näytelmässä tekeekin. Eronen myös heittäytyy kuhunkin rooliinsa tunteella.

Näytelmän lavastus koostuu lähinnä halkopinosta ja yksittäisistä, katosta köyden varassa roikkuvista haloista. Halkojen avulla näytelmään tuodaan yllättäviä elementtejä. Eronen kävelee paljain jaloin halkojen päällä. Tämä ensin ihmetyttää, mutta myöhemmin selkenee selkeäksi kuvaksi. Halot edustavat esimerkiksi peltomaisemaa, jonka päällä Käkriäinen astelee ja pelkää Muttisen kohtaamista.

Tommi Eronen

Teatteri Jurkka: Putkinotoko (2018), kuva © Marko Mäkinen

Valaistuksen tehokeinoksi näytelmän kattoon on ripustettu jouluiset ledivalot. Kun näytelmä alkaa ja sali pimenee, ledivalot luovat katsojalle tähtitaivasefektin. Vaikuttavaa ja kaunista. Kohtaus jää mieleen pitkäksi aikaa. Mietin myös sitä, kuinka pienillä efekteillä saadaan näytelmään lisätehoa.

Putkinotko on lähes sata vuotta vanha tarina, mutta se elää edelleen. Köyhien ihmisten kurjuus kuvastuu vasten rikkaiden loistoa. Putkinotko on tarina kahdesta erilaisesta perheestä. Köyhän monilapsisen perheen ongelmat kohtaavat äveriään pariskunnan hehkun. Elämä ei ole tasa-arvoista.

Teatteri Jurkan Putkinotko sai ensi-iltansa lauantaina 17.3.2018.

Rooleissa: Tommi Eronen

Alkuteos: Joel Lehtonen

Dramatisointi ja ohjaus: Tuomo Rämö

Äänisuunnittelu ja musiikki: Jani Orbinski

Valosuunnittelu: Saku Kaukiainen

Pukusuunnittelu: Sanna Levo

Lavastus: Mika Haaranen ja Tuomo Rämö

Kuoro: Anni Tani, Eero Tiilikainen, Veera Wahlroos, Meri Luukkanen, Jalmari Pajunen, Otso Aunola ja Jani Orbinski

Näin esityksen ennakkonäytöksessä osana Teatteri Jurkan Kotikriitikoiden paluu -kurssia.

Kiitos Teatteri Jurkalle kuvalainauksista.