5.10.2021

Kuulumisia

 

Huomasin kauhukseni, että on tullut melkein kuukauden blogitauko. Ihan huomaamatta, vaikka ei ole ollut tarkoitus pitää taukoa. Piti ihan mietitä, mihin kaikki aika on mennyt, joten kirjaanpa niistä luettelon. 

🍂 Elokuun lopussa palasin kesälomalta töihin. Kauhea kaaos. Yllättäen tai oikeasti se oli arvattavissa. Ei muuta kuin hyvin tiivistä istumista aamusta alkaen koneen äärellä ja yleensä kotona etäkonttorilla. 

🍂 Työpäivien jälkeen olen ollut lievästi sanottuna raatona. Pitäisi ihmisen lähteä työpäivän jälkeen ulos, mutta mitä tekee meikäläinen? Menee ihan vain hetkeksi sängyn päälle lukemaan ja kissan viereen köllöttelemään. Kuinka käy? Ihminen nukahtaa herätäkseen hieman ennen viittä ja katsoakseen uutiset televisiosta. Kaiken lisäksi viiden uutisten jälkeen YLEn ykköskanavalla on tullut mitä koukuttavimpia sarjoja, joita olen tuijottanut kuuteen asti. Onneksi en sentään kaikkia, koska ainakin jokin niistä ärsytti minua alusta lähtien. Oli liian sliipattua.



🍂 Kuudelta onkin sitten voinut hetkeksi ryhdistäytyä ja tehdä jotain kotihommia, jonka jälkeen olen lähtenyt Herra Karvajalan kanssa ulos. Ulkoilut ovat kestäneet 1,5–2 tuntia. Siinä vaiheessa kello on jo ollut lähes puoli yhdeksän eli on voinut alkaa suunnitella iltapuuhia. Siinähän ne illat sitten ovatkin kuluneet. Nyt täytyy onneksi myöntää, että Herra Karvajalka on alkanut vaatia aikaisempia ulkoilutuksia ja tunti ulkona riittää. Myös tänään. Vesisateessa. 

🍂 Viikonloput ovat menneet jokseenkin hujauksessa. Lähes joka viikonloppu on ollut jotain aktiviteettia. On ollut ystävä kylässä, naisten mökkiviikonloppu, Korkeasaari-päivä. Sunnuntait olen yrittänyt pyhittää hyggeilylle.



🍂 Kaksi syysflunssaakin olen ehtinyt potea töiden alkamisen jälkeen. Se on kyllä oikeasti rasittavaa. Aivan hirvittävä väsymys, eikä jaksaisi liikuttaa eväänsäkään. Ensimmäisen flunssan iskiessä koronabotti suositteli koronatestiä. Kävin, koin ja hengissä selvisin. Ei ollut koronaa, enkä sitä olettanutkaan. Samana päivänä alettiin uutisoida, ettei henkilöiden, jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta, tarvitsi välttämättä mennä pienessä flunssassa koronatestiin. Ensimmäisen flunssan yhteydessä sain kolme päivää sairauslomaa. Siitäkin meni puolet töitä tehden. Etätöiden kiroja, kun haluat, että jotkin asiat on saatava eteenpäin, vaikka olisit puolikuollut. Toisen flunssan yhteydessä istuin vain koneen ääressä. Haukottelin ja join lämpöisiä flunssajuomia. 

🍂 Pari teatteriesitystäkin olen ehtinyt käydä katsomassa. Teatteri on kyllä ihan parasta hengen ravintoa. Siitä saa voimaa jaksaa. Esityksistä myöhemmin blogissa lisää, kunhan ehdin postaukset hieroa valmiiksi.







🍂 Lukupiirissä on luettavana tiiliskivikirja, joka painaa yli kilon. Punnitsin. En ole päässyt kirjan tarinan mukaan kunnolla, joten olen pakottanut itseni lukemaan kirjaa joka päivä 30 sivua. Kaikki meni siihen asti hyvin, kunnes muutama lukupiiriläinen halusi jatkoaikaa lukemiselle. Tämä oli minulle ikään kuin lupa höllätä. On mennyt iltoja, jolloin olen lukenut kirjaa vain pari sivua. Nyt on mennyt parina iltana kymmenisen sivua. Täytyy myös sanoa, että loppu häämöttää, joten sinnittelen. 

🍂 Herra Karvajalalla oli naisten mökkiviikonloppuna hoitajina äitini ja hänen miehensä. Jonkin verran pieni kissa oli ikävöinyt, mutta pääasiassa kaikki oli mennyt hyvin. Kissa oli päässyt lenkille. Herätys oli toiminut puoli seitsemältä aamulta ja muutenkin rutiinit olivat olleet kohdillaan. Tosin hoitajat eivät olleet oikein ymmärtäneet, että Herra Karvajalan pitää päästä sängyn jalkopäähän nukkumaan. Ihmiset väistävät ja laittavat jalkansa sivuun, jotta kissa mahtuu. 

🍂 Olen myös istunut viikonloppuisin palapelien äärellä. Ällistyttävää, kuinka palapelit vievät aikaa, mutta samalla se on ihanaa hermolepoa, jossa voi keskittyä vain seuraavan palan löytymiseen.



Tällainen syksyn aloitus täällä. Nyt yritän taas ryhdistäytyä, jos ei kolmas syysflunssa iske, ja jos Herra Karvajalka jatkaa aikaistettua ja lyhennettyä ulkoilua. 

Miten teidän syksynne on lähtenyt käyntiin? Oletteko nauttineet syksyn kauniista ruskasta?



10 kommenttia:

  1. Kiva kuulla sinusta!
    Hyvin on lähtenyt syksy käyntiin osa-aikatyössä. Mukavaa kun on töitä. Ruska on ollut oikein ihana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että on töitä, vaikka se rajoittaakin kivoja harrastuksia. Tänään oli todella kaunista päivällä, mutta jossain vaiheessa alkoi tuulla ja sataa. Siitä en tykkää.

      Poista
  2. Kivoja kuulumisia kuvineen, kuten Korkeasaaren karhut ja Herra Karvajalan söpöilyt. No, ei pelkästään kivoja kuulumisia tietysti, kun ajattelee kiirettä, väsymystä ja syysflunssia. Toivottavasti et saa kolmatta. Itse olen pysynyt terveenä ja nauttinut tästä ruska-ajasta, mutta harmi kyllä nyt parina päivänä oli kova tuuli, ja aivan liikaa lehtiä lähti jo lentoon. Ei vielä saisi, nythän on vasta lokakuu alussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulet voivat olla kyllä kauheita. Tänä iltana jäi kissaulkoilut väliin, koska tuulee kovaa ja sataa. Myrsky. En tykkää, vaikka toisaalta on kiva istua sisätiloissa ja nauttia kynttilöiden loisteesta.

      Poista
  3. Kiva kuulla, että kivaa kuuluu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Täytyy vain yrittää ryhdistäytyä ja saada blogi ajan tasalle. Kirjoja ja teatterijuttuja odottaa postausta.

      Poista
  4. Ompa onnistunut karhukuva! Valot ja asennot kohdillaan :)
    Toki Herra Karvajalkakin on edukseen kuvassa (ja varmaan sen ulkopuolellakin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhut olivat todella aktiivisia. Ensin tuo toinen karhu vain lepuutti päätään kiven päällä, mutta jossain vaiheessa innostui liikkumaan. Kulkivat edestakaisin tarhojen välillä. Saa nähdä, milloin lähtevät talviunille.

      Poista
  5. Mukava lukea sinun ja Herra Karvajalan kuulumisia! Kaikkea mukavaa tekemistä=) Meillä ollut myös kiirettä ja blogi piti myös hetken lomaa.
    Syksy on tuntunut menevän hujauksessa, ja nyt jo jossain siintää joulun odotus, kun kauppoihinkin on jo joulujutut tulleet esille.
    Ihanaa syksyn jatkoa teille Herra Karvajalan kanssa, pitkiä ulkoiluja teette, jopa vesisateessa, Herra Karvajalka on sitkeä ulkoilija: kelistä viis=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä se johtuukaan, että aika menee kauheaa vauhtia? Tuntuu, että vauhti vain kiihtyy loppuvuotta kohti.

      Ihanaa syksyä teillekin! :)

      Poista