Teatterissa: Lava-ammuntaa V

Viime viikon maanantaina päräytin itseni taas vaihteeksi teatteriin. Tällä kertaa ohjelmistossa oli Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä Lava-ammuntaa V, joka on Raila Leppäkosken ja Ulla Tapanisen käsikirjoittama yhden naisen esitys. Leppäkoski on ohjannut esityksen, jonka Tapaninen vie 40-vuotisen taiteilijataipaleen tuomalla varmalla otteella alusta loppuun saakka läpi. Olen edelleen hämmennyksissä. Tapaninen on stara.

Lava-ammuntaa V on Lava-ammuntaa -sarjan itsenäinen viides jatko-osa. Tapaninen on aiemmin esittänyt stand up, sit down, stay home, ja lay down -komiikkaa. Viides Lava-ammuntaa on puolestaan come back -komiikkaa. Juuri siksi Tapanisen olikin astuttava näyttämölle selkä edellä, koska come on tulla ja back on selkä. Hyvin yksinkertaista ja naisten logiikalla erittäin järkeenkäypää.

Ulla Tapaninen

Kuva © Mirka Kleemola, Helsingin Kaupunginteatteri

Ulla Tapanisen esityksessä ruoditaan julkisuutta, seksuaalisuutta, sairauksia ja sitä lopullista; kuolemaa. Mikään osa-alue ei jättänyt yleisöä kylmäksi. Tapaninen onnistui saamaan naurunpyrskähdyksiä aikaiseksi tasaisin väliajoin, vaikka toisinaan aiheet olivatkin kaikkea muuta kuin huvittavia. Kuolemaa käsiteltiin melko pitkään, mutta synkästäkin aiheesta Tapaninen sai nostettua esiin koomisia puolia, jotka jaksoivat naurattaa.

Ulla Tapaninen on näyttelijänä ennen kaikkea ääniammattilainen. Täytyy vain ihmetellä, kuinka Tapaninen jaksaa illasta toiseen vetää yksinään lähes kahden tunnin esityksiä lyhyellä väliajalla. Naiselta vaaditaan taitoa ja fysiikkaa. Itse olisin aivan puhki tällaisen rupeaman jälkeen. Pidän myös Tapanisen tavasta viedä esitystä eteenpäin. Tapaninen on yksi kotimaisten stand up -esiintyjien edelläkävijöistä. Nainen puhua pulputtaa vakavalla naamalla, vaikka yleisö räjähtelee nauramaan. Ammattitaitoa sekin, että jatkaa vain samaan malliin, eikä yhdy yleisön hulinaan.

Ulla Tapaninen

Kuva © Mirka Kleemola, Helsingin Kaupunginteatteri

Pengerkadun näyttämö sopii loistavasti tällaiseen intiimiin esitykseen, jossa yleisö ja näyttelijät tai tässä tapauksessa näyttelijä ovat lähestulkoon kiinni toisissaan. Lavastusta ei juuri ole, eikä Lava-ammuntaa V sitä kaipaakaan, koska keskipisteenä ovat Ulla Tapanisen suustaan päästämät sanat. Tai onhan sitä lavastusta. Maitotonkka ja näyttämön värjätyt pylväät. En kerro millä värillä värjätyt, koska se liittyy yhteen esityksen hauskoista alkurepliikeistä.

En ole nähnyt aikaisempia Lava-ammuntaa -sarjan osia, joten ei ole vertailukohtaa, ja ehkä hyvä niin. Lava-ammuntaa V on loistava ja eheä kokonaisuus, joka jaksaa oikeasti naurattaa. Pidin myös esityksen tuoreudesta. Esityksen koomiset kohokohdat eivät olleet ennestään naurettuja, vaan uusia ja raikkaita. Esityksessä ei myöskään nolata ketään. Itse nautin erityisesti esityksen tuomasta hyvästä olosta, jonka voimalla jaksoi vetää loppuviikon hyvällä tsempillä.

Lava-ammuntaa V ensi-ilta oli 6.9.2016. Esitykset jatkuvat joulukuun alkupuolelle saakka. Mielestäni esitys sopii hyvin esimerkiksi yritysten pikkujoulutapahtumaksi, joten työnantajat vink vink.

Näin esityksen pressilipulla. Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille, kuten kiitos myös kuvalainauksista.