2.3.2015

Jari Tervo: Troikka

Sain edullisesti teatteriliput Studio Pasilan Troikkaan, josta innostuneena kävin kirjastossa lainaamassa teatterikappaleeseen pohjautuvan kirjan. En ehtinyt lukea kirjaa ennen teatteriesitystä ja muutenkin lukeminen viivästyi, koska piti lukea muutama pikalaina- sekä lukupiirikirja välissä. Nyt on kuitenkin luettuna Jari Tervon Troikka (WSOY, 2008). Kirjan sai kirjastosta helposti lainattua kävelemällä T-kirjaimen hyllypaikalle ja valitsemalla kirjan hyllystä ja sitten vain lainausautomaatille.

Troikka on jaettu viiteen osaan. Tapahtumat sijoittuvat vuosille 1918–1920 sekä kirjan viimeinen osa, epilogi, vuodelle 1926. Kirjan tapahtumat alkavat vuoden 1918 huhtikuusta, kun punaiset menettävät Tampereen taistelussa lopullisesti vallan valkoisille. Kirjan päähenkilöt Eljas Rossi, Herman Hevoskoski ja Juliska Viskari pakenevat Pietariin, koska punaisen asema koti-Suomessa olisi mitä luultavimmin ollut kuolema tai passitus vankileirille. Pietarin vuosina 1918–1920 Eljas Rossi ja Herman Hevoskoski koulutetaan komentajiksi. He toimivat punapäällikkö Eino Rahjan toimesta ja ehtivät tavata Lenininkin Pietarin vuosinaan. Juliska Viskari synnyttää esikoisensa Pietarissa. Hän hankkii elantonsa Pervuhinin Gummissa, joka valmistaa outoja, hantaakillisia kumipalloja. Vuonna 1920 Eljas ja Herman saavat tehtävän murhata Mannerheimin Tampereen suojeluskuntajuhlilla, joten kolmikon on aika palata Suomeen. Troikan kolmas osa poikkeaa kirjan alkuosasta täysin. Siirrytään Helsingin rautatieasemalle, josta alkaa kenraali Mannerheimin, kenraalimajuri Ignatiuksen ja varatuomari Ellen Katajan matka kohti Tamperetta. Kirjan neljännessä osassa kuvataan lopulta pääsiäispäivän tapahtumia vuonna 1920 Tampereella. Kuinka käy Mannerheimin? Saako Eljas Rossi kolattua mahtilahtari Mannerheimin?

Jari Tervo on hienosti pysyttäytynyt historian tapahtumissa, vaikka kirjasta on toki löydettävissä tervomaisen veijarimaisia kuvauksia ja yhteensattumia. Itselleni kirjan teksti oli paikoitellen hieman vaikea- ja hidaslukuista, vaikka Tervo taitava kynän käyttäjä onkin. Kirja oli ehkä aavistuksen liian miehekäs minun makuuni. Tervo on kirjan loppuun listannut mahtavan lähdekokoelman. Ihmettelinkin, mistä Tervo on opiskellut ja napannut kaikki tietonsa. Ihanan suloisena knoppitietona opin senkin, että Lenin on ollut kissaihminen. Ihminen, joka pitää tai tässä tapauksessa on pitänyt kissoista, ei voi olla täysin mätä.

Troikka on Tervon kuvaaman Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa käsittelevän trilogian viimeinen teos eli trilogia tuli aloitettua kohdallani väärästä päästä. Toisaalta Troikan tapahtumat tapahtuvat ajallisesti ennen trilogian muiden osien tapahtumia, joten ajallisesti luin ensin oikean kirjan. Trilogian muut osat ovat Myyrä ja Ohrana. Itse asiassa olen aloittanut Myyrän lukemisen viime kesänä, mutta teos on jollain tavoin raskaslukuinen ja luku-urakka on tyssännyt puoleen väliin. Olen kuitenkin luvannut itselleni lukea kirjan loppuun tulevana kesänä. Myös Ohrana odottaa hyllyssäni lukijaansa, mutta sen jätän suosiolla myöhemmälle.

Troikkaa suosittelen kaikille historiasta kiinnostuneille, joilta löytyy huumorin pilkettä silmäkulmasta. Tuhti lukupaketti, jossa oikeaa historiatietoa on siivitetty fiktion keinoin. 

Kirjalle annan pisteitä 3 (asteikko 1-5).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti