Kirjatilastoa vuodelta 2021

 

Tein viime vuonna ensimmäistä kertaa hieman yhteenvetoa vuoden aikana lukemistani kirjoista. Nyt on aika tarkastella vuoden 2021 lukemisia. Huomattavasti vähemmän luin viime vuonna kuin vuonna 2021. No, siihen on varmasti omat syynsä. 

Vuoden aikana luin yhteensä 42 kirjaa. Yli kymmenen vähemmän kuin toissa vuonna. Luettuja sivuja kertyi 14.621. Kirjojen keskimääräinen sivumäärä oli 348 eli lähes sama kuin vuonna 2020. Tosin ohuimmassa kirjassa sivuja oli vain 133. Paksuimmassa 892 sivua. Kaikki kirjat luin perinteiseen malliin. Äänikirjat eivät ole minun juttuni. 

Lukuintoni on selkeästi vahvinta kesällä. Heinäkuu ja elokuu loistavat pylväissä. Tämä johtuu myös siitä, että kesällä on pidempi loma, jolloin on enemmän aikaa lukea. Sen sijaan alkuvuosi ja loppuvuosi laahaavat lukumäärissä. Alkuvuosi oli hyvin raskasta aikaa mieheni sairauden ja kuoleman kanssa. Lisäksi lukupiirissä luettu Saatanatango tuntui kestävän saatanallisen kauan. Loppuvuosi on minulla aina jotenkin alavireistä. Joulukuussa on niin paljon kaikkea muuta aktiviteettia, jotta lukemiset kärsivät tästä.

Paljon käydään keskustelua siitä, miksi etenkin kotimaisten mieskirjailijoiden kirjoja luetaan vähemmän. Itsekin luen enemmän naiskirjailijoiden tuotoksia. Kuitenkin olen viime vuonna lukenut hieman enemmän mieskirjailijoiden teoksia verrattaessa vuoteen 2020. Näistäkin kotimaisia oli seitsemän kappaletta.

Olen lukenut kaikki kirjat suomeksi, mutta mielenkiinnon vuoksi tein tilaston kirjojen alkuperäisistä kielistä. Pidän suomalaisesta kirjallisuudesta ja se on nähtävissä kaaviossakin. Englanti tulee hyvänä kakkosena.

Vanhimman lukemani kirjan alkuperäinen ilmestymisvuosi oli 1946. Suurin osa lukemistani kirjoista on kirjoitettu parin viime vuoden aikana. Tästä voi päätellä, että luen paljon nykykirjallisuutta, mutta välillä nappaan hyllystä jonkin vanhemmankin teoksen.

Kirjoja on ehkä hieman tyhmä tilastoida kustantajittain, mutta tein sellaisenkin vertailun. Kymmenen teosta on yksittäisten kustantajien julkaisemia. Kuten vuonna 2020, viime vuonnakin Bazar loisti tilastoykkösenä. Eikä siinä mitään. Bazarilla on yksinkertaisesti hienoja kirjoja tarjolla. Otava on myös korkealla tilastossa. Sen jälkeen on tasaisempaa.

Tällaista tilastointia viime vuodelta. Yritän taas tänä vuonna jatkaa tätä perinnettä, koska on mukava lukea tilastoja siitä, kuinka on suoriutunut lukijana. Vuonna 2020 luin yhden kirjan viikkovauhtia. Viime vuonna yhteen kirjaan meni keskimäärin reilu viikko. Saas nähdä, kuinka tänä vuonna käy. Kilpailemaan en ala kenenkään kanssa. En edes itseni kanssa. 

Kuinka itselläsi meni viime vuosi lukemisten kanssa?

Kirjatilastoa vuodelta 2020

Olisi pitänyt kirjoittaa tämä postaus aikaisemmin, mutta en ole saanut istuttua koneen äärelle etätyöpäivien jälkeen ja on ollut muutenkin kaikkea mahdollista mielen päällä. Nyt on kuitenkin hyvä aika tehdä tilintekoa viime vuoden luetuista kirjoista. 

Vuoden 2020 aikana luin yhteensä 54 kirjaa eli noin kirjan viikossa. Luettuja sivuja oli yhteensä 18.625. Kirjan keskimääräiseksi sivumääräksi tulee 345 sivua, vaikka oikeasti ohuimmassa kirjassa oli sivuja 175 ja paksuimmassa 906. Kaikki kirjat luin, koska en jaksa keskittyä äänikirjoihin. Joskus yritin kissan ulkoilutuksen ohessa kuunnella kirjoja, mutta minua häiritsi suunnattomasti se, etten kuullut luonnon ääniä. Ehkä äänikirjat odottelevat kohdallani parempia aikoja. 

Mielenkiintoista on tietää, kuinka lukemiseni painottuu. Ei paljon yllättänyt, että kesäkuukausina olen lukenut enemmän. Tämä johtuu varmasti ainakin siitä, että kissaulkoilujen ohessa ehtii lukea paljon. Se kun sattuu usein olemaan sitä, että Herra Karvajalka tuijottaa jotain hiiren- tai myyränkoloa. Tarkkailua saattaa kestää todella pitkäänkin. Mitäpä ihminen siinä muuta kuin lukisi samalla. Ihmettelin joulukuun yhtä luettua kirjaa, mutta siihen on syynä se, että aloitin joulukuussa lukemaan yhtä möhkälekirjaa, jonka lukemista olen jatkanut tämän vuoden puolella.

Ei pitäisi miettiä, kumpi tai mikä sukupuoli on kirjan kirjoittanut, mutta halusin silti tehdä tällaisen vertailun. Surullistahan se on, että peräti 74 % lukemistani kirjoista on ollut naisten kirjoittamia. Toki voin puolustautua sillä, että miesten kirjoittamia kirjoja oli 12 kpl eli yksi kirja kuukautta kohti.

Olen lukenut kaikki kirjat suomeksi, mutta kiinnostusta herättää tietysti sekin, millä kielellä kirjat ovat alun perin kirjoitettu. Suuri yllätys ei liene se, että minun kohdallani suomi on vahva voittaja. Englanti toisena ja ruotsi kolmantena. Yli puolet kirjoista on ollut suomenkielisiä alkujaan. Niin se vain on, että pidän kotimaisesta kirjallisuudesta.

Lukemieni kirjojen alkuteoksista vanhin oli vuodelta 1847. Viisi kirjoista oli kirjoitettu 1900-luvulla ja loput tämän vuosisadan puolella. Alla oleva grafiikka ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta kertoo kuitenkin sen, minkä ikäisissä kirjoissa pääpaino on ollut.

Minua kiinnosti tietää myös se, minkä kustantajien kirjoja suosin vai onko mitään suosimista edes olemassa. Kyllähän siellä kolme kovaa on kärjessä, vaikka ei nuo muutkaan mitään huonoja kustantajia ole. On vain sattunut käsiin juuri näiden kustantajien kirjoja eniten. Yksittäisten kustantajien kirjoja luin kymmenen kappaletta.

Näistä voisi tietysti tehdä vaikka minkälaisia kaavioita, mutta nämä on tehty ihan oman mielenkiinnon pohjalta. Yritän jatkaa tänä vuonnakin kirjojen tilastointia, koska tilastotiedehän on aina kiinnostavaa. 

Tästä voi tietysti päätellä myös sen, että olen keskiverto lukija. Yksi kirja per viikko on ihan hyvä tahti. Enempää en varmasti edes ehtisi lukea. 

Oletko sinä tehnyt tilastointia lukemistasi kirjoista?