Kaivoin lukemattomien kirjojen pinoja ja valitsin Tuula-Liina Variksen Huvilan (WSOY, 2016) lukupiirikirjaksi. Kirjasta ei ollut mitään ennakkoajatuksia, mutta ajattelin, että se saattaisi olla helposti saatavilla, koska ilmestymisestä on jo muutama vuosi.
Raakel on hyvästä perheestä lähtöisin oleva turkulaistyttö. Hän opiskelee yliopistossa. Käy harvakseltaan opiskelijariennoissa. Enemmän hän viettää aikaansa vanhempiensa kanssa taidenäyttelyissä ja erilaisissa juhlailloissa. Raakel on erittäin suojeltu tyttö. Oikea vanhempien silmäterä. Taiteilija Aksel Korkeakorpi huomaa nuoren naisen ihastuttavuuden. Raakel humaltuu vanhemman miehen antamasta huomiosta, eikä aikaakaan, kun Raakel ja Aksel vihitään. Nuoripari muuttaa keskelle maaseutua taiteilijan hirsihuvilaan. Raakel haluaa näyttää taitonsa ja osaamisensa miehelle, vaikka oikeasti hänellä ei kauheasti taitoja olekaan.
Selma kutsutaan tuon tuosta Raakelin avuksi hirsihuvilaan. Selma on riuska nuori nainen, joka tietää, kuinka eläimien kanssa toimitaan. Osaa hoitaa taloustyöt ja siinä sivussa myös Raakelin. Aika nopeasti Selma palkataan hirsihuvilaan kokopäiväiseksi taloudenhoitajaksi. Selma on ihastuksissaan. Hän saa oman huoneen ja oman rauhan. Sellaista ylellisyyttä hänellä ei ole koskaan aikaisemmin ollut.
Akselin ja Raakelin tytär Leea on alle kouluikäinen, kun isä lähtee ja jättää perheensä. Leea joutuu kasvamaan Raakelin ja Selman huomassa. Leea on aina ollut isäntyttö, eikä hän oikein ymmärrä, miksei isä ikinä palaa kotiin. Hän kipuilee myös siitä, ettei äiti anna hänen aloittaa koulunkäyntiä silloin, kun pitäisi, vaan tytön on opiskeltava kotikoulussa.
Lukupiiriläiset pitivät kirjaa hyvänä. Variksen tyyliä kuvattiin valikoivaksi. Teksti on eleetöntä ja rauhallista. Kirjan sujuvasta tyylistä näkee, että Varis on kirjoittanut paljon ja pitkään. Kirjan alku on loistava. Se luo jännitettä koko tarinalle, eikä kuitenkaan paljasta mitään. Kirjan alkupuolella nähtiin hieman luettelomaisuutta, josta ei kauheasti pidetty.
Varis käsittelee hyvin armeliaasti kirjan henkilöitä. Hän on selvästi kansannaisten puolella. Kirjan naiset ovat jokainen omalla tavallaan vahvoja, mutta selvästi vahvin heistä on Selma. Hän on perheen kantava voima. Raakelin mielenterveysongelmat ja puhumattomuus jättivät varmasti jälkiä Leeaan, mutta onneksi Selma osasi tasapainottaa perhe-elämää.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun lopulta toisen maailmansodan vuosiin. Kirjassa on hienoa kuvausta kotirintamalta. Naisten taloudesta. Siitä, millaista on asua keskellä ei mitään ja odottaa, mitä tapahtuu. Selma palveluskunnan ominaisuudessa, Raakel käskyttäjänä ja Leea jotain siltä väliltä. Toisaalta Raakelin ja Selman välit olivat kuin parhaimmilla ystävillä, mutta jos jotain kinaa tuli, niin Raakel näytti Selmalle paikkansa. Lukupiirissä pohdittiin sitä, kuinka vasta 1990-luvulla alkoi tulla esiin tarinoita kotirintamalta.
Huvilaa lukiessa on pakko miettiä sitä, kuinka ihmisen syntyperä ei ole valintakysymys. Vaikka kirja on kirjoitettu useita vuosia aikaisemmin, on se hyvin ajankohtainen nyt, kun rotukysymys on noussut jälleen voimakkaasti esiin USA:ssa tapahtuneen ampumakohtauksen jälkeen. Rasistisuus taitaa olla sellainen ilmiö, ettei sitä saada ikinä kitkettyä maailmasta. Aina on henkilöitä, joita pidetään huonompina ja alempiarvoisina sen mukaan, mikä heidän uskontonsa, värinsä tai mikä tahansa muu taustansa sattuu olemaan. Maailma ei ole tasa-arvoinen paikka.
Lukupiiri piti myös siitä, kuinka Katri Vala oli otettu kirjaan mukaan. Osana Suomen historiaa. Osana naisista kertovaa kirjaa. Mahtavaa.
Kirjan takakansiteksti ei anna aivan sitä kuvaa, mitä kirja lopulta on. Itse ihmettelin kirjan kansikuvan synkkää kuvaa. Siitä kimposi kuitenkin keskustelu, jossa nähtiin kolme rikkinäistä naista: Selma, Leea ja Raakel. Toisin sanoen kirjan kansi on hyvin symbolinen. Kirjan päällyksen takana on Martti Ruokonen.
Tuula-Liina Variksen Huvila on kirja kaikille niille, jotka pitävät historiallisista romaaneista ja vahvojen naisten tarinoista.
Lukupiiri antoi kirjalle tähtiä 3½ (asteikko 1-5).
