Vuosi taas vierähti ja on aika availla kirjabloggaajien
yhteistä joulukalenteria. Kolmannen luukun sisällön esittelen minä. Tervetuloa
hetkeksi rauhoittumaan joulukalenterin äärelle.
 |
Kuva © Niina T., Yöpöydän kirjat -blogi |
Teki mieli hypätä jouluisen tarinan syövereihin, joten lainasin kirjastosta äskettäin ilmestyneen Karin Erlandssonin ja Peter Bergtingin Yöjunan (S & S, 2020). Kirjassa on 24 lukua, joten kirja toimisi hyvin myös joulukalenterina. Minä tosin ahmin kirjan muutamassa päivässä. Sen verran huikea tarina kirjan kansien sisältä löytyi.
Yksitoistavuotiaan Danjan perhe matkustaa isoäidin luokse joka vuosi heti joulukuun alussa, jotta yhteiselle jouluajalle jäisi riittävästi aikaa. Isoäiti asuu vanhassa asemarakennuksessa, joka on varsin mielenkiintoinen paikka. Danja rakastaa etenkin lipastoa, josta löytyy vaikka minkälaisia tavaroita. Lipasto on oikea aarreaitta. Tänä vuonna kaikki vaikuttaa kuitenkin olevan hieman huonosti. Isoäiti on vanhentunut ja tarvitsee paljon apua, eikä hän välillä muista asioita. Kaiken lisäksi hän höpöttää jostain hopea-avaimesta. Mikä se on?
Yhtäkkiä isoäiti häviää. Häntä ei löydy mistään. Koko perhe on suunniltaan huolesta. Äiti, isä, Danja ja Danjan isosiso Nanda etsivät perheen ystävien kanssa isoäitiä joka paikasta. Missä hän voi olla? Eihän iäkäs ihminen voi selviytyä keskellä talvea elävänä. Tapahtuu myös muuta kummaa. Yöllä junarataa pitkin kolistelee juna, joka pysähtyy isoäidin vanhan asemarakennuksen kohdalle, vaikka asema ei ole ollut vuosikausiin käytössä. Danja hyppää junan kyytiin ja joutuu elämänsä seikkailuun, jossa mikä tahansa on mahdollista.
Kerrassaan ihastuttava kirja, jonka seurassa viihtyi hyvin keski-ikäinen tätihenkilökin. Rakastan tällaisia tarinoita, joissa on salaisuuksia ja salaperäisiä asioita. Olisin itse esimerkiksi halunnut koluta lipaston jokaisen laatikon läpi ihan vain nähdäkseni, mitä kaikkea lipastoon oli vuosien saatossa säilötty. Voin kuvitella, kuinka hyvin kirjan tarina uppoaa alakouluikäiseen lukijaan. Kirjassa on mielettömiä juonikuvioita ja hieman jännitystä, mutta ei missään tapauksessa liikaa. Tarina etenee koko ajan, eikä jää junnaamaan paikalle. Yöjuna on seikkailukertomus, joka sopii sekä tytöille että pojille.
Pidin kirjan henkilöhahmoista, joiden luonteenpiirteet tulivat
nopeasti lukijalle selviksi. Danja on rohkea tyttö, joka uskaltaa juksata
vanhempiaan ja lähteä yöjunan matkaan, jos tarve vaatii. Nanda puolestaan on
puberteettia lähestyvä ärsyttävä isosisko, joka tietää kaiken, eikä todellakaan
halua enää leikkiä tyhmiä lasten leikkejä. Danjan ystävä Konrad on puolestaan
hieman pikkuvanha, mutta samalla hyvin älykäs, mitä tulee teknisiin
laitteisiin.
Kirjasta löytyy myös kuvitusta, jota jokaisessa alakouluikäiselle lapselle suunnatussa kirjassa soisi olevan. Kuvitusta ei ole missään nimessä liikaa. Juuri sopivasti, jotta lukeminen ei käy liian raskaaksi. Hienon seikkailuhenkisen kuvituksen takana on Peter Bergting.
Kirjan ruotsinkielinen alkuteos Nattexpressen on ilmestynyt vuonna 2020. Kirjan on suomentanut Anu Koivunen.
Karin Erlandssonin ja Peter Bergtingin Yöjunan kyytiin ehtii vielä hyvin, jos haluaa lukea kirjaa joulukalenterimaisesti. Lukee vaikka adventtisunnuntaisin pari lukua kerrallaan.
Kirjabloggaajien joulukalenterin neljännen luukun esittelee Kirjasähkökäyrän
Mai.
Eilisen luukun tarjosi Kirjailuja -blogin Viivi.
Säkenöivää joulunodotusta kaikille ihanille lukijoille. 🎅
