Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin

Äitini lainasi minulle jo kesällä Samuel Bjørkin Minä matkustan yksin (Otava, 2016), mutta en ehtinyt tarttua kirjaan ennen kuin syksyn pimeimpinä iltoina. Kirjan norjankielinen alkuteos Det henger en engel alene i skogen on ilmestynyt vuonna 2013. Kirjan suomennoksen on tehnyt Päivi Kivelä.

Poliisi Holger Munch saa luvan koota itselleen tiimin selvittääkseen järkyttävää tapausta. Metsästä on löytynyt kuusivuotias nukenvaatteisiin puettu tyttö, jolla on ollut kaulassaan lappu: ”Minä matkustan yksin.” Munch etsii oikeaksi kädekseen huipputaitavan Mia Krügerin, jota kuitenkin piinaa menneisyys ja nykyisyyskin on ollut pillerien ja alkoholin sävyttämää itsetuhoista elämää. Metsästä löydetty tyttö ei jää ainoaksi tapaukseksi, vaan löytyy toinenkin kuollut tyttö. Kolmas ja neljäs tyttö häviävät samanaikaisesti ja viides tyttö löytyy Munchin lähipiiristä. Ehtiikö Munch tiimeineen ajoissa väliin vai tapahtuuko viideskin murha? Samaan aikaan tyttöjen tapausten rinnalla uskonnollinen lahko harjoittaa hyvin omalaatuisia rituaaleja. Onko kuusivuotiailla tytöillä yhteys uskonlahkoon?

Minä matkustan yksin on piinaava ja jännittävä kirja, vaikka minua hieman etookin lapsiin kohdistuvat trillerit ja dekkarit. Kirjassa on paljon psykologista otetta, johon lukijan on helppo uppoutua. Bjørk vie tarinaa eteenpäin taidokkaasti. Tarina etenee ja tekee mieli lukea kirja yhdeltä istumalta. Kirjan käännöstyö on tehty taiten, joten lukeminen sujuu hienosti, kun ei tarvitse lukea yhtä virkettä moneen kertaan ja miettiä, mitä tämä tarkoittaa. Se, mikä minua hieman kirjassa häiritsi, oli uskonlahkotarinan ymppääminen samaan teokseen. Tästä olisi halutessaan saanut kirjoitettua vaikka oman jännitystarinansa.

Kirjan henkilöhahmot ovat hyvin tyypillisiä dekkarihenkilöitä. Holger Munch - isällinen hahmo, jolla on auktoriteettia ja taitoa, mutta joka saattaa sortua pieniin inhimillisiin virheisiin. Mia Krüger – kaunis ja nuori, mutta henkiseltä tilaltaan hyvin epävakaa. Gabriel Mørk – uusi tulokas tutkimustiimissä, joka hakee paikkaansa ja ilman muuta lunastaa sen. Joku voisi kokea stereotypiat häiritsevinä, mutta minua ei haitannut. Näillä aineksilla Bjørk on onnistunut luomaan trillerimäisen teoksen.

Pohjoismainen dekkarikaarti on saanut Bjørkistä hyvän lisän. Taattua lukemista jännitystä kaipaavalle. Olen iloinen, että tulin lukeneeksi tämän kirjan ja suosittelenkin kirjaa luettavaksi, jos etsit esimerkiksi jouluksi trillerimäistä dekkaria.

Otavan nettisivuilla kerrotaan, että Samuel Bjørk on kirjailijanimi, jonka takana lymyilee kirjailija, käsikirjoittaja ja muusikko Frode Sander Øien. Nimi on itselleni täysin vieras, eikä Øienin aiempia kirjoja ole ilmeisesti suomeksi käännettykään. Itse painan kuitenkin nimen Samuel Bjørk mieleeni ja jään odottamaan ensi keväänä ilmestyvää Yölintua.