Keski-Uudenmaan Teatteri: Sherwood Tigers

 

Kun on asunut lähes koko ikänsä Keravalla, on vanhemmiten paikallishistoria alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän. Keski-Uudenmaan Teatterin esittämä uutuusnäytelmä Sherwood Tigers tuokin nostalgisia muistoja mieleen. Toisaalta näytelmä on myös osoitus siitä, kuinka Keravalta kumpusi uusi nuorisokulttuurin suuntaus. Suunnannäyttäjänä tietysti Teddy & The Tigers.

Karoliina Isomäki ja Atso Mouhu
Keski-Uudenmaan Teatteri: Sherwood Tigers (2022)
Kuva © Tuomas Scholz

Malla (Minna Kivelä) ja Pertti (Seppo Halttunen) tapaavat sattumalta. Edellisestä kerrasta onkin ehtinyt vierähtää noin neljäkymmentä vuotta. Siinä he nyt kuitenkin ovat. Nuoruusaikojen rakastavaiset. Mallu, entinen punkkari ja Pertti, entinen teddy. Ilmassa on heti sähköä. Mallun ja Pertin muistot lennättävät heidät takaisin nuoruuteen. Aikaan, jolloin Keravalla teddyt ja punkkarit tappelivat ja haastoivat riitaa toistensa kanssa päivästä toiseen. Jostain kumman syystä rakkaus ei kuitenkaan katso ideologioita. Kun rakkaus iskee, ei ole väliä, millainen ideologia ihmisellä on. Tosin se ei tarkoita sitä, etteivätkö muut rakkautta tuomitsisi. 

Näytelmä etenee kahdella aikatasolla. Ollaan nykypäivässä sekä Mallan ja Pertin nuoruudessa. Nuoruuden uhoa näyttämöllä nähdäänkin paljon. On joukko teddyjä ja joukko punkkareita. Näiden joukossa on myös nuori Malla (Karoliina Isomäki) ja nuori Pertti (Atso Mouhu). Nyt on pakko antaa todella suuret kiitokset näytelmän nuorelle voimalle. Aivan uskomattomia tanssiesityksiä ja rooleihin heittäytymisiä. Karoliina Isomäki oli saanut napattua rooliinsa hienosti myös piirteitä Minna Kivelältä vai onko se kenties mennyt toisinpäin? Joka tapauksessa upeaa katseltavaa. Atso Mouhu nuorena Perttinä on suloisen epävarma, vaikka esittääkin kovanaamaa. Nuoren miehen herkkyys nousee hyvin esiin kohtauksissa Mallan kanssa.

Minna Kivelä ja Seppo Halttunen
Keski-Uudenmaan Teatteri: Sherwood Tigers (2022)
Kuva © Tuomas Scholz

Minna Kivelän ja Seppo Halttusen roolityöt ovat tietenkin ammattimaisia. Jollain tavoin ihastuin siihen, kuinka Kivelä ja Halttunen näyttelivät tavallisia suomalaisia ihmisiä. Ei mitään pintaliitäjiä, eikä rahalla mässäilijöitä. Sekä Mallu että Pertti piirtävät kuvan keskiverrosta keski-ikäisestä suomalaisesta ihmisestä. Elämää on nähty ja koettu, mutta edelleen mielen voi pitää avoimena. 

Tiina Brännaren ohjaus on ollut taitavaa. Näytelmä on hyvin tasapainoinen, eivätkä hypyt nykyajasta vuosikymmenten taakse ole millään tavoin häiritsevää. Näytelmän koreografiat ovat sujuvia. Erityisesti nuorten tanssikohtaukset ovat huikeaa katseltavaa. Kiitos koreografiasta lähtee Saana Syrjämäelle. Entä sitten puvustus? Oikeasti upeita! Etenkin teddygirlsien fiftarimekot. Puvustuksen takana on Sinikka Zannoni.

Nora Taskinen ja ensemble
Keski-Uudenmaan Teatteri: Sherwood Tigers (2022)
Kuva © Tuomas Scholz

Sherwood Tigers on erittäin onnistunut näytelmä. Pidän siitä, kuinka näytelmässä soitetaan Teddy & The Tigersia, näytetään videomateriaalia ja vanhoja valokuvia. Nostalgiaa on kieltämättä ilmassa, vaikka täytyy myöntää, että itse olen juuri sen ikäinen, etten ihan päässyt Teddy & The Tigersien musiikin matkaan lapsuudessani. Olin vasta nuoruuden kynnyksellä. Toki isoveljelläni oli Teddy & The Tigersin kasetti tai kasetteja eli ei musiikki missään tapauksessa tuntematonta minulle ollut, eikä se tietysti olisikaan voinut olla. Viimeistään nuorena aikuisena opin, mikä on keravalaista aitoa nuorisokulttuuria. Siitä huolimatta myönnän myös sen, että itse ehkä kallistuin nuoruudessani enemmän punkkareiden suuntaan. Pitihän sitä jotenkin kapinoida. Mainittakoon myös siitä, että näytelmässä vilahtelevat keravalaiset maamerkit loivat myös mukavaa tunnelmaa vanhan keravalaisen katsojan perspektiiviin. 

Jos syksyyn haluaa iloa, väriä, musiikkia ja upeita tanssikohtauksia, niin ehdottomasti kannattaa suunnistaa Keravalle Keuda-talon Kerava-saliin. Sherwood Tigers on kaikkea edellä mainittua ja paljon muuta. Sitä paitsi rakkaustarinat ovat aina ihania. 

Sherwood Tigers sai kantaesityksensä Keski-Uudenmaan Teatterin esittämänä Keravan Keuda-talon Kerava-salissa torstaina 1.9.2022.

 

Rooleissa: Minna Kivelä, Seppo Halttunen, Jari Vainionkukka, Karoliina Isomäki, Nora Taskinen, Atso Mouhu, Mikael Viemerö, Olivia Sirén, Roosa Kärkkäinen, Iida Kukkonen, Stella Sainio ja Maria Laumola 

Punkkareita ja Teddyjä: Henriikka Rautanen, Eeva Öystilä, Juulia Isoherranen, Emma Virtanen, Arttu Lavi, Tuomo Virtanen, Ella Lipponen, Mina Törmälä ja Ella Niinistö

 

Käsikirjoitus: Heikki Lund

Ohjaus: Tiina Brännare

Koreografia: Saana Syrjämäki

Lavastus: Mikko Rantanen

Puvustus: Sinikka Zannoni

Keuda-talon tekniikka: Jussi Kaatrasalo & Mika Hakkarainen

Graafinen suunnittelu: Kalle Tahkolahti

Valokuvat: Tuomas Scholz 

Tuotanto: Juha Suihko/Keski-Uudenmaan Teatteri

Lämmin kiitos Keski-Uudenmaan Teatterille kutsuvieraslipusta.

 

Teatterissa: Aktiivimalli – Harmaat pantterit 4

Raskas työviikko takana. Pieni päänsärky otsalohkossa. Väsynyt olo. Teatteri-ilta edessä, mutta ei mikä tahansa teatteri-ilta, vaan väsymyksen, päänsäryn sekä työjutut karkottava teatteri-ilta. Kyllä. Keski-Uudenmaan Teatteri (KUT) räjäytti sellaisen ilotulituksen, ettei voinut muuta kuin iloita. Aktiivimalli – Harmaat pantterit 4 on täällä nyt.

Käpyhovin vanhainkodissa kaikki on mallillaan. Ainakin siihen asti, kunnes pääministeri Töyräs (Elina Varjomäki) esittelee uuden AIPA-lain eli Aktiivisten ikäihmisten itsepalveluohjelman. Laki velvoittaa kaikki 65 vuotta täyttäneet kansalaiset AIPA-kurssille eläkkeen menettämisen uhalla. Käpyhovilaiset ovat pöyristyneitä. Sydämestä ottaa ja tuohtumus on kovaa. Kaiken lisäksi Käpyhovissa jo pitkään eläneen Irmeli Kurpan (Anna-Leena Sipilä) pahin vihamies vai pitäisikö sanoa vihanainen Ellinoora Näkäräinen (Leena Uotila) muuttaa Käpyhoviin. Sellainen syöjätärhän vie kaikki miehet. Ainakin Elvis Natusen (Seppo Halttunen). Enää ei ole mikään ennallaan Käpyhovissa.

Anna-Leena Sipilä, Leena Uotila, Elina Varjomäki ja Seppo Halttunen

Keski-Uudenmaan Teatteri: Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4 (2020)

Kuva © Kapina Oy

Olen aina pitänyt Anna-Leena Sipilän näyttelijän työstä, mutta Irmeli Kurppana hän on mahtava. Minihameinen ja korkokengissä viihtyvä nainen pyllähtelee tuon tuosta ja beiget, pitkälahkeiset alushousut vain vilkkuvat. Eikä silläkään ole väliä, että suonikohjut pullistelevat sukkahousujen läpi. Elviksen roolissa oleva Seppo Halttunen on mainio. Hieman hömppä mies, joka lankeaa helposti naisen kuin naisen pauloihin. Etenkin, jos samalla voi laulaa luikauttaa Elvis Presleyn klassikkokappaleita. Leena Uotilasta ei voi muuta sanoa kuin, että Irmeli oli oikeassa. Nainen on syöjätär.

Käpyhovin hoitajattaren Kikka Natusen asussa pyörivä Reeta Vestman on juuri sellainen ilonaama, jonka itsekin soisin kaikkiin laitoksiin. Hymy ei hyydy, vaikka välillä on pakko korottaa ääntä. Elina Varjomäellä ja Jari Vainionkukalla on esityksessä monta roolia. Varjomäki veti parastaan pääministeri Töyrään mekossa. Toimittajan kysymyksiä kierrellään kestohymy kasvoilla. Ja mikä siinä on, että aina, kun Jari Vainionkukan näkee vähäpukeisena näyttämöllä alkaa naurattaa? Todella hyväkroppainen mies, joten ei pitäisi muuta kuin ihailla, mutta Jorma Keravalta huvitti. Jestas, mikä hieroja. Voisin tilata kotiin tai työpaikalle.

Aktiivimallin lavastus ja valaistus ovat upeat. Leopardikuvioiset tapetit ja samaa kuosia oleva divaani. Pinkkiä ja purppuraa löytyy myös. Näitä tehostetaan välillä hyvinkin psykedeelisillä valoilla. Tuollaisessa vanhainkodissa minäkin haluaisin joskus eläkepäiviäni viettää, mutta ilman AIPAa. Kiitos Mikko Rantanen ja Jussi Kaatrasalo. Pidin myös sellaisesta pienestä yksityiskohdasta, jossa valokeila ohjataan näyttelijän kasvoihin elokuvamaisesti siten, että muu näyttämö on pimeänä. Hieno tehokeino.

Leena Uotila, Reeta Vestman, Seppo Halttunen ja Anna-Leena Sipilä

Keski-Uudenmaan Teatteri: Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4 (2020)

Kuva © Kapina Oy

Vaikka kyseessä onkin komedia, ollaan periaatteessa vakavien asioiden äärellä. Eläkeläiset nähdään usein yhteiskunnan taloudellisena riesana. Heitä ei nähdä ihmisinä omine persoonineen, vaan kyse on jostain kummallisesta porukasta, joka ei tee mitään, josta olisi taloudellista hyötyä. Heistähän on vain pelkkiä menoeriä kunnille ja valtiolle. Ikääntyneiden ihmisten palveluja leikataan aina, kun se vain on mahdollista, vaikka muuta luvataan. Nähtäväksi jää, kuinka uusi lakiin kirjattava 0,7:n hoitajan minimimitoitus vanhusten ympärivuorokautiseen tehostettuun hoivaan toteutuu.

Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4 on nimensä mukaisesti näytelmäsarjan neljäs osa. Itse en ole muita osia nähnyt, mutta se ei haitannut, koska näytelmä toimii tällaisenaan itsenäisenä näytelmänä. En siis voi myöskään verrata, millaisia sarjan muut osat ovat olleet. Äitini ja hänen miehensä, jotka olivat teatteriseuranani, ovat yhden osan aiemmin nähneet. En huomannut heiltäkään kysyä, millainen aiempi esitys oli, jonka olivat nähneet. Aktiivimalli tuntui kuitenkin molempia naurattavan ja paljon.

Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4 on näytelmä, joka naurattaa varmasti kaikenikäisiä. Ikääntyneet voivat nähdä itsensä näytelmässä ja perheen pienimmät voivat nauraa hassuille kohtauksille.

Keski-Uudenmaan Teatterin Aktiivimalli - Harmaat pantterit 4 sai kantaesityksensä Keravalla Keuda-talon Kerava-salissa perjantaina 7.2.2020.

Rooleissa: Leena Uotila, Anna-Leena Sipilä, Seppo Halttunen, Elina Varjomäki, Jari Vainionkukka ja

Reeta Vestman

Käsikirjoitus: Heikki Lund

Ohjaus: Kimmo Virtanen

Lavastus: Mikko Rantanen

Puvustus ja tarpeisto: Sinikka Zannoni

Valosuunnittelu: Jussi Kaatrasalo

Rap-biisi: Jussi Hongisto

Äänet: Mika Hakkarainen

Näin esityksen kutsuvieraslipulla. Kiitos Keski-Uudenmaan Teatterille, kuten kiitos myös kuvalainauksista.