22.8.2018

Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoa kaudelle 2018-2019


Olisi pitänyt mennä töihin, mutta en mennytkään. Olin kaukaa viisas ja otin vielä yhden lomapäivän maanantaille, jolloin Helsingin Kaupunginteatteri järjesti uuden näytäntökauden avajaiset. Kyllä avajaiset aina työt voittavat vai mitä?

Helsingin Kaupunginteatterin avajaiset alkoivat yleisötilaisuudella, jossa esiteltiin tulevaa ohjelmistoa. Tämän jälkeen median edustajilla oli tilaisuus haastatella teatterin tekijöitä ja antaa kameroiden käydä. Minä annoin kännykkäkamerani levätä. Kuvauksesta huolehti aina ihana Use Your Illusion And Enter My Dream -blogin Riikka.

Kuva © Riikka Kiviaho



Kinky Boots -musikaali lienee se, joka kiinnostaa eniten suurta yleisöä, ja miksei kiinnostaisi. Maistiaiset, joita avajaisissa saimme, lupasivat paljon. Oi joi, mitä tanssin ja laulun riemua kumpuaa vaikeiden asioiden ääreltä. Ja ne sensaatiomaiset kengät. Tässä on musikaali, joka tihkuu seksiä. Kinky Bootsin Lolan roolissa nähdään Lauri Mikkola. Miehellä on muuten kertakaikkisen upea ääni. Kinky Bootsista mainittakoon vielä pari faktaa. Teos on saanut Tony-, Grammer- ja Olivier -palkinnot parhaimpana musikaalina. Cyndi Lauper on musiikin ja laulujen sanojen takana. Kyllä kiinnostaa tätä tätiä tämä musikaali.

Kinky Boots
Kuva © Riikka Kiviaho




Eero Aho on yksi suosikkinäyttelijöistäni. Aikamoisiin saappaisiin Aho syyskuussa astuukin, kun Kekkoseksi ryhtyy. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu vie katsojan vuoteen 1961 noottikriisin keskelle. Kekkonen haluaa jatkaa presidenttinä, joten mikään ei estä presidenttiä hyödyntämästä Venäjä-suhteitaan kotimaan politiikassa. Kekkosen aikakausi on ollut melkoista menoa ja draamaa on tiedossa Kaupunginteatterin näyttämölläkin. Itse en ole ikinä ollut mitenkään kovin kiinnostunut politiikasta, mutta tämä olisi mukava nähdä. Kekkonen ja Aho. Tätähän ei tarvitse edes selitellä.

Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu
Kuva © Riikka Kiviaho




Jyrki Karttunen on luonut koreografian voimakkaasti tanssiin ja ilmaisuvoimaan painottuvaan teokseen Huonosti vartioitu tyttö. Esityksessä nainen (Heidi Naakka) on alkanut miettiä omaa kunnollisuuttaan ja hyvyyttään. Miehet joutuvat olemaan esityksessä liikkuvia kulisseja. Tämä kuuluu kategoriaan ”pakko nähdä”. Avajaisissa vilahtanut yksisarvisten sukkahousupukuisten kulissien liikehdintä näyttämöllä kirvoitti naurut naisen tanssiessa kauniisti taustalla.

Huonosti vartioitu tyttö
Kuva © Riikka Kiviaho




Kiinnostaisiko tietää, mitä tapahtuu Henrik Ibsenin Nukkekoti -näytelmän jälkeen? Sitten kannattaa suunnata Helsingin kaupunginteatterin pienelle näyttämölle marraskuun puolessavälissä. Nukkekoti, osa 2 on Lucas Hnathin kirjoittama näytelmä, jossa on kulunut viisitoista vuotta siitä, kun Nora Helmer jätti perheensä. Nora on menestynyt kirjailija, mutta menestyksellä on hintansa. Myös vihamiehiä löytyy. Nora palaa kotiin saadakseen avioeron, jonka oli luullut olevan selvä asia jo vuosikausia. Kotona on vastassa Torvald, lastenhoitaja ja aikuinen tytär. Jotenkin tulee sellainen tunne, että tässä näytelmässä voi olla ilmassa jännitettä.

Kuva © Riikka Kiviaho




Lillanissa saa syyskuussa ensi-iltansa Fly Me To The Moon -näytelmä, jonka on kirjoittanut Marie Jones. Sama henkilö, jonka menestyskomedia Kiviä taskussa on pyörinyt Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa vuodesta 2002 lähtien, joka sinänsä on aivan käsittämätön juttu. Mutta asiaan. Fly Me To The Moon tuo vastaan moraalisia kysymyksiä komedian keinoin. Missä menee rehellisyyden raja? Pitääkö köyhän ja tavallisen ihmisen olla moraalisesti rehellinen, jos rikkaat ja kuuluisatkaan eivät niin tee? Tämä voisi olla kiva nähdä. Etenkin, kun esitys on tekstitetty suomeksi.

Fly Me To The Moon
Kuva © Riikka Kiviaho




Kuinkakohan minulla on nyt sellainen tunne, että Helsingin Kaupunginteatterin kaudesta on tulossa huikea. Mitä sanoisitte, jos komisario Palmu taas näyttäytyisi? Kyllä! Marraskuun lopulla saa ensi-iltansa Kaasua, komisario Palmu! Aivan mieletöntä. Palmun roolissa nähdään Kari Väänänen. Kyllä kiitos. Tänne tai siis suurelle näyttämölle. Jotenkin tuntuu, että tästä voi tulla työpaikkojen pikkujoulujen vetonaula. Klassikkoteos teatterissa!

Kuva © Riikka Kiviaho




Studio Pasilassa saa syyskuussa ensi-iltansa todella mielenkiintoinen juttu. Agapetuksen Syntipukki valtaa näyttämön. Teos toteutetaan yhdessä Kaupunginteatterin konkarinäyttelijöiden sekä Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kesken. Eikä siinä vielä kaikki. Esityksessä on kolme näytöstä. Jokaisen näytöksen alussa roolit arvotaan näyttelijöiden kesken. Hah hah. Näyttelijä ei siis tiedä töihin tullessaan, mihin rooleihin illan aikana joutuu. Pakko nähdä -kategoriaan.

Syntipukki
Kuva © Riikka Kiviaho




Lapsiakin muistetaan. Mauri Kunnaksen Kaksitoista lahjaa joulupukille tuo pienen näyttämön lämpiöön Ville-tontun, joka haluaa muistaa joulupukkia joulua edeltävinä päivinä. Kaikki ei mene aina aivan putkeen ja kommelluksia sattuu. Voin uskoa, että tämän esityksen aikana lämpiössä hihkutaan, nauretaan ja kiljutaan. Suositusikäraja on 3-vuotiaasta ylöspäin.

Kaksitoista lahjaa joulupukille
Kuva © Riikka Kiviaho




Pullo cavaa ja aurinkoa voisi sopia tällaiselle täti-ihmiselle vallan mainiosti. Syyskuussa ensi-iltansa saava näytelmä kertoo neljästä naisesta, joita yhdistävät taidematkat ja ystävyys. Nyt matkataan Portugalin auringon alle, josta löytyy täydellinen taiteilijakoti vanhuuspäiviä varten. Ystävyys kestää kaiken vai kestääkö? Riidat, haukut, naurut, erilaisuudet. Se jää nähtäväksi, mutta ainakin komediaa on tiedossa.

Pullo cavaa ja aurinkoa
Kuva © Riikka Kiviaho




Ja nythän tästä postauksesta tuli pitkä kuin nälkävuosi ja vielä jäi kertomatta muutama juttu. Kannattaa muistaa myös Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti sekä Maria Brauns Äktenskap. Vanhoista näytelmistä nostettakoon esiin mahtavaakin mahtavampi Hinta sekä Lisää saikkua, kiitos, joka on vielä allekirjoittaneelta näkemättä.

Miltä kuulostaa? Kannattaako lähteä teatteriin? Itse olen tietysti sitä mieltä, että teatteriesitys on aina nautinto.

Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille kutsusta avajaisiin.

Riikalle lämpimät kiitokset hienosta kuvakattauksesta. Jos haluat lainata kuvia, niin pyydäthän Riikalta luvan.

4 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää! Ajattelin mennä katsomaan ainakin Kinky Boots musikaalin.

    Olisi ollut ihanaa olla tilaisuudessa mukana, joten kiva, kun sain tutustua siihen ainakin tätä kautta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kinky Boots on varmasti huikea tapaus.

      Jos ei olisi ollut lomapäiviä jäljellä, niin olisi jäänyt väliin tilaisuus minullakin. Onneksi kuitenkin pääsin paikalle, niin sai kivan näkemyksen, mitä on tulossa.

      Poista
  2. Olet tehnyt kattavan postauksen tulevasta näytäntövuodesta. Tätä oli kiva lukea. Mielenkiintoinen vuosi tulossa.
    Olipa harmi, kun ei teatterissa tavattu. Olisi ollut mukava nähdä sinut livenä. Mutta toiste, niin toivon.
    Mukavia elokuun viimeisiä päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tosiaan nähdään jossain muussa mukavassa tilaisuudessa. Olisi ollut tosi kiva tavata.

      Minun piti viikonloppuna tehdä teatterimenokalenteri syksylle, mutta en ehtinyt. Täytyy yrittää ensi viikonloppuna uudestaan.

      Ihanaa elokuun loppua myös sinulle!

      Poista