28.2.2014

Idiopaattinen kystiitti

Kissamme on kärsinyt parin viikon ajan idiopaattisesta kystiitistä. Sairaus on tuttu juttu kolmen vuoden takaa. Kissojen virtsatietulehduksista jopa 2/3 on selittämättömiä eli idiopaattisia kystiittejä. Sairaus voi johtua esimerkiksi stressaavasta elämäntilanteesta, vuodenaikojen vaihtelusta, tylsistymisestä jne. Vaihtoehtoja on monia. Itse olen diagnosoinut kissamme sairauden johtuvan kevään tulosta. Lumet sulavat ja kaikki kissan aistimat tuoksut tulvivat nenään. Vähemmästäkin sitä menee sekaisin. Kolme vuotta sitten tilanne oli aivan sama kuin nyt: lumi suli, kevät tuli.

Kissamme virtsatessa verta otin yhteyttä eläinlääkäriin. Lääkäri tutki kissan ja kyseli kaikkea mahdollista. Kissa sai varmuuden vuoksi antibiootin ruiskeena sekä hivenainekuurin, joka tekee virtsarakossa olevaan haavaumaan kalvoa. Lisäksi määrättiin särkylääkettä. Toivottiin myös, että kissasta saataisiin otettua virtsanäyte jonkin ajan kuluttua.

Kissan tila paheni parin ensimmäisen päivän aikana. Luin kaikki mahdolliset nettipalstat kyseisestä aiheesta ja itkin itseni uneen, koska olin varma, että tämä on kissan kuolemaksi. Kissalla olisi kuitenkin virtsakiviä, jotka aiheuttavat kuoleman, jos kissa ei virtsaa, ja jos kissa ei saa hoitoa. Mietin jo kissan hautajaismenoja ja kävin kyselemässä lisäneuvoja eläinlääkäristä. Suosittelivat aloittamaan ruokavalion, joka auttaa pääsemään eroon virtsakiteistä. Tein kaikkeni ja kissan olo kohenikin. Mielialani nousi samassa tahdissa. Ehkä tauti ei olekaan kuolemaksi.

Seuraavalla viikolla postiluukusta tippui Kissafani. Lehdessä oli juttua idiopaattisesta kystiitistä. Mies, joka täällä asuu, oli lukenut artikkelin ja sitten alkoi viikon kestävä vouhkaaminen. Minun olisi pitänyt lukea artikkeli, vaikka sanoin lukeneeni jo kaikki mahdolliset nettijutut aiheesta. Mies sanoi joka ilta, että kissa voi kuolla. Aloin taas kerran pyöritellä aihetta mielessäni ja viikonlopun koittaessa itkin jälleen kerran itseni uneen. Kissahan siis oli kuolemassa käsiin.

Soitin jälleen kerran eläinlääkäriin varatakseni ajan virtsanäytteen ottoa varten. Kerroin samalla, että kissa on syönyt suhteellisen normaalisti, paitsi ei kanan sydäntä, jota olin edellisenä päivänä ostanut. Eläintenhoitaja sanoi, että nyt ei saisi antaa mitään muuta ruokaa kuin aiemmin ostamaamme dieettiruokaa. Ai jaa, minä olin antanut vähän muutakin, ettei olisi niin yksipuolista syötävää. Näytteenottoon hoitaja ehdotti, että meidän kannattaisi ensin kokeilla näytehiekkaa, ettei kissaa tarvitsisi turhaan rauhoittaa. Mitä ihmettä? Samassa muistin, että kolme vuotta sitten oli puhetta samasta asiasta, mutta eläinlääkärissä ei ollut juuri silloin saatavilla hiekkaa.

Menimme ostamaan hiekkaa. Hämmästys oli suuri, kun tyttö nosti myyntitiskille pienen littanan muovipussin. Pussissa oli ehkä maksimissaan kolme lasten hiekkalapiollista hiekkaa. Olimme odottaneet hiekkapussin olevan noin 3-5 kiloa painava säkki. Eläintenhoitaja selitti meille, kuinka hiekka toimii. Kissa pissaa hiekalle ja virtsa jää hiekan päälle virtsahelmiksi, josta se voidaan ottaa näyteputkeen. Olimme varmoja, ettei tämä onnistu meidän kissalla. Eläintenhoitaja sanoi, että kyllä useimmat onnistuvat hiekan avulla ja hän on jopa puolittanut hiekkapussin ja saanut samalla hiekkapussilla otettua kaksi eri näytettä kissaltaan. Epäuskoisina menimme kotiin ja totesimme, että näytteenotto jää maanantaille, koska näyte pitää toimittaa neljän tunnin sisällä eläinlääkäriin.

Maanantaiaamuna kissa herätteli jo ennen herätyskelloa. Ulos oli päästävä. Mies sanoi, että päästä vaan, koska kissa ei ollut tehnyt edellisenä iltana suurempaa hätäänsä. Laitoin kuitenkin kissanhiekkalaatikkoon näytehiekan ja seurasin kissan ulkoilua. Ei kissa käynyt tarpeillaan. Kissan tullessa sisälle, mies sanoi, että älä enää päästä ulos. Ennen kuin ehdin töihin lähteä, kissa jo riehui, koska ei päässyt pihalle. Sälekaihtimet saivat kyytiä ja kynnysmatto revittiin oven edustalta. Kissa myös meuhkasi siihen malliin, että huokaisin helpotuksesta, kun pääsin lähtemään töihin. Onnea vaan miehelle ja näytepissan otolle.

Töihin päästyäni kerroin kerrankin olevani iloinen työpäivästä. Mies soitti minulle ensimmäisen kerran kello 8.15 ja pyysi soittamaan eläinlääkäriin ja kysymään, pitkäänkö kissaa voi pitää sisällä. Lopetin puhelun lyhyeen ja kerroin kouluttavani osastomme uusinta tulokasta, ja etten ehtisi nyt keskustella. Hetken mietittyäni lähetin vielä tekstiviestin, jossa kerroin, että eläinlääkärissä sanottiin, että kissaa vaan täytyy pitää sisällä niin pitkään, että pissaa hiekalle. Ajattelin edelleen, että onneksi olen töissä. 
Puhelin soi toisen kerran kello 9.30. Kissa oli käynyt tekemässä näytehiekkaan isomman tarpeensa. Sanoin, että nyt on sitten lähdettävä ostamaan uutta hiekkaa. Tarpeet kuulemma olivat kuivia pötiköitä, joten mies vaan päätti ottaa pötikät hiekan päältä pois. Sanoin, että jos kissa pissaa, niin sitten on sanottava eläinlääkärissä, että kissa teki myös isomman tarpeensa hiekalle. Meni kymmenisen minuuttia ja puhelin soi taas. Bingo! Mies oli siivonnut isommat tarpeet laatikosta, niin kissa oli saman tien rynnännyt laatikkoon pissaamaan. Virtsa oli kaiken lisäksi valunut ihan eri paikkaan, missä kuivat pökäleet olivat olleet. Mies oli saanut näyteputken täyteen näyteainetta ja oli lähdössä eläinlääkäriin.


Jouduin lähtemään palaveriin. Neuvottelusta tultuani totesin, että mies oli soittanut minulle kolme kertaa. Soitin miehelle ja kysyin, mitä asiaa. Mies kysyi, soitettiinko minulle jo eläinlääkäristä. ”Joo, ei ole soitettu.” Kuulemma soittavat, kun ovat tutkineet näytteen. Olivat kehuneet hienoa näytettä. Huokaisin ja kävelin kohti ruokalaa. Salaattipöydän ääressä päätin kaivaa puhelimen taskusta ja laittaa sen tarjottimelle, jotta huomaisin tai kuulisin, jos se soisi. Samassa puhelin alkoikin soida. Eläinlääkäristä soitettiin ja kerrottiin, että näyte on puhdas ja kyseessä on tosiaan ollut idiopaattinen kystiitti. Kissamme on kuulemma herkkä ja reagoi vahvasti, joten joskus voisi kokeilla ruokaa joka hieman laannuttaa kissan mieltä. Olisikohan siitä ruoasta apua minulle itsellenikin?


PS. Nyt taas elämä maittaa.

32 kommenttia:

  1. Heippa! Meillä kanssa idiopaattista kystiittiä, vaivannut vuodenvaihteesta asti..joten tunnen tuskasi kun huoli eläimestä on suuri! Mikähän mieltä laannuttava ruoka mahtoi olla el:n mukaan olla, voisi meifän stressipellelle kanssa harkita?

    VastaaPoista
  2. Hei! Tuo idiopaattinen kystiitti on todella ikävä sairaus. Meidän kissalle syötettiin el:ltä ostettua Royal Canin Urinarya vaivan ollessa päällä. Kun virtsanäyte oli puhdas, el suositteli, että välillä voisi syödä "rauhoittavaa" ruokaa. En tietenkään kirjannut ruoan nimeä ylös, koska olin niin huojentunut ja tiesin, että ruoka on kirjattu kissan tietoihin el:n tietokantaan. Lisäksi Urinarysta on riittänyt näihin päiviin saakka syötävää, joten en käynyt hakemassa stressiruokaa, koska kissa näyttää voivan nyt mitä mainioimmin. Selasin äsken nettisivuja ja voisin veikata, että ruoka olisi Royal Caninin Calm. Voin vielä varmistaa asian el:ltä, kun arki koittaa. Ajattelin, että ensi vuonna ostan tammi-helmikuussa pussillisen stressiruokaa, jos vaikka estäisi idiopaattista kystiittiä. Toivottavasti saatte kisulinne kuntoon. Tuska on tosiaan käsittämätön, kun huoli kissasta on suuri.

    VastaaPoista
  3. Meidän kissalla on nyt tämä vaiva myös.. Oliko sinun kissallasi kestokatetria missään vaiheessa? Jos oli, oliko pissa kauankin veristä? Välillä tuntuu, että tuo on oikeasti pelkkää verta eikä edes pissaa :( http://www.kissamaailma.net/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1402923543 tuolla sivulla on aloittemani keskustelu kissamme tilanteesta, jos kiinnostaa. Neuvoja otan myös ilomielin vastaan!

    VastaaPoista
  4. Luojan kiitos, ettei ollut kestokatetria eli en osaa sanoa tuosta verisyydestä mitään. Olisin varmasti tullut hulluksi. Nyt jälkikäteen ajateltuna, kissa kuitenkin alkoi toipumaan aika nopeasti, vaikka silloin kaikki tuntui tosi tuskastuttavalta. Särkylääkkeenä oli Metacam, josta kissa tykkäsi tosi paljon.

    Luin juuri kauhulla tuota viestiketjua Kissamaailmasta. Tsemppiä sinulle ja kissallesi. Toivon todellakin, että kaikki on kääntynyt parempaan suuntaan. Sellainen tuli mieleen, että kun eläinlääkäri suositteli dieettiruokaa vaivan ollessa pahimmillaan, niin siitähän sain noottia, ettei olisi saanut syöttää muuta ruokaa. Dieettiruoan (Royal Canin Urinary) pitäisi nimenomaan auttaa tuohon todella ikävään vaivaan.

    Ja nyt tuli mieleen, etten saanut aiemman viestin aikoihin eläinlääkäriä kiinni, joten jäi selvittämättä stressiruoan nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävimme eläinlääkärissä rokotuksessa, niin muistin kysyä samalla rauhoittavan ruoan nimeä. Se oli juurikin tuo aiemmin veikkaamani Royal Canin Calm. Oli puhetta, että alkukeväästä, kun lumet alkavat sulaa, voisimme ottaa Calm-kuurin. Saattaisi helpottaa sitä, ettei idiopaattinen kystiitti alkaisi taas vaivata.

      Poista
  5. Hei!
    Meillä todettiin eilen tuo idiopaattinen kystiitti. Solmu on n 5 vuotias leikattu tyttökissa. Saatiin kanssa Royalin diettiruokaa ja kipulääkettä. Neiti vain ei suostu syömään kuin kuivanappuloita ja juokin melko vähän. Vinkkejä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi voi näitä idiopaattisia kissoja. Sääliksi käy.

      Nyt on tosi hankala antaa vinkkejä, koska Manni meinasi ahmia Metacam-annostelijan aina antaessani lääkettä. Tuntui tykkäävän lääkkeen mausta. Mitä kipulääkettä Solmulle annetaan? Me ostimme Urinaryn kuivanappuloina, koska niitä Manni syö. Vastaava märkäruoka ei kelpaa. Voisiko Solmulle ostaa Urinaryn kuivaruokana? Tuohon veden juomiseen työkaverini on joskus kokeillut ruiskua, mutta en sitten tiedä, kuinka helppoa se on.

      Jaksamista sinulle ja Solmulle. Idiopaattinen kystiitti on todella rasittava vaiva.

      Poista
  6. Vedenjuontiin ehdottaisin vesiautomaattia. Esim. Drinkwell tai CatIt. Virtaava vesi houkuttelee juomaan, samoin nuo Urinary-raksut janottavat normaaleja enemmän.

    VastaaPoista
  7. Juomista voidaan yrittää lisätä myös maustamalla kissan juomavettä esim. kanan tai kalan suolattomalla keitinliemellä, jota voi valmistaa kerralla isomman määrän ja pakastaa pieniksi annospaloiksi jääpalamuottiin. Yksi jääpala riittää maustamaan ison kupillisen vettä. Mössöruokaa voi myös jatkaa vedellä. Kannattaa kokeilla myös erilaisia vesikippoja, korkeita, matalia, leveitä ja metallisia. Kuppeja voi sijoitella eri puolille asuntoa. Jotkut kissat tykkäävät juoda hanasta valuvaa vettä. On tärkeää, että veden vaihtaa usein ja pesee kulhon säännöllisesti. Juoma-automaattia kannattaa myös kokeilla, niin kuin tuossa joku ehdottikin. Olen itse maustanut virtsakiteistä kärsivälle kissalleni muiden kissojen märkäruuista (Thrive, Canacan, applaws. Saa eläinkaupasta ja esim. Zooplus) makunestettä ja siivilöinyt sattumat pois, näin sain kissan juomaan sen kipeimmillä ollessaan paljon vettä. Tätä kikkaa suositeltiin myös eläinlääkärissä. Kissallamme (leikattu poikakissa 5v) oli katetri kotona 5 päivää. Lisäksi rakkoa huuhdeltiin monta kertaa eläinlääkärissä ja kotona omatoimisesti suolaliuoksella, aina kun katetri meni tukkoon kiteistä. Rankkaa se oli kaikille, saa nähdä kuinka kissa lähtee paranemaan uudella ruokavaliolla, jossa on raksut kokonaan kielletty loppuiäksi ja virtsakiteiden liotusmärkäruokaa tulee syödä ainakin kahden kuukauden ajan. Voimia ja paranemisia kaikille kissoille ja niiden hoitajille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä vinkkejä kissan veden jatkamiseen, jos kissalla on ongelmia juomisen kanssa.

      Kuulostaa tosi pahalta tuo katetrointi. Toivottavasti kissanne kaikesta huolimatta toipuu ja oppii elämään uuden ruokavalion kanssa.

      Poista
  8. Meillä on ollut pissavaivaa jo seitsämän vuotta. Ekalla lääkärikäynnillä vaivaksi diagnosoitiin struviittikiteet ja saatiin pissaraksuja sekä antibiootit. Vaiva uusi hoidosta huolimatta neljän kuukauden välein. Viimeisimmällä sairastelukerralla pissanäytteessä ei ollut bakteeriperäistä tulehdusta eikä kiteitä, siitä huolimatta sain pissaruuat sekä antibiootit varmuuden vuoksi. Selvästikään hoito ei auta mutta lääkäri ei edes etsinyt vaihoehtoja. Kyselin ruokavalion vaikutuksesta ja feliwayn käytöstä mutta vastaus oli aika tympeä: Niistä ei olisi hyötyä tässä tapauksessa. Siirryin barffaukseen ja jätin kaiken teollisen kissanruuan pois, sekä lääkkeeksi Cystaidia jatkuvaan käyttöön. Kissamme oli oireeton lähes neljä vuotta. Selvisi myös erehdysten kautta että oireilu alkaa jos annan edes kourallisen raksuja tai märkäruokaa. Nyt viimeisen vuoden aikana sairastelujaksoja on ollut useampi kuin neljä. Ruokavaliossa tai lääkityksessä ei ole ollut muutoksia joten saattaa olla joku muu syy. Vien näytteen eläinlääkäriin ja katsotaan saanko taas pissaraksuja sekä antibiootteja tai kortisonipiikkiä. -Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjaa, että kissalla on lähes jatkuvasti pissavaivoja. Minua jännittää joka kevät, kuinka kissan kanssa käy, mutta nyt on menty kaksi kevättä puhtain paperein. Toivottavasti saatte kissanne sairauden selville ja siihen oikean hoidon. Epävarmuus on todella kamalaa ja kuluttavaa. Kissalle haleja ja rapsutuksia. <3

      Poista
  9. Idiopaattinen kystiitti saatiin diagnoosiksi. En tiedä mikä sen laukaisee kun ainakaan ihmisen aisteilla arki ei ole muuttunut. Maanantaina lääkäriin niin selviää jatko. Mieltä rauhoittavaa ravintolisää lääkäri taisi ainakin suositella jos on stressiperäistä.-Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Mannilla sairauden laukaisi vuodenajan vaihtuminen. Syy voi hyvinkin löytyä kodin ulkopuolelta. Toivottavasti saatte sairauden kuriin ja kissanne normaalielämä voi jatkua. Idiopaattinen kystiitti on todella inhottava sairaus.

      Poista
  10. Meidän itämaisella lyhytkarvalla on myös idiopaattinen kystiitti ja se ilmaantuu n. 2-5kertaa vuodessa. Vaiva menee yleensä ohi alle tunnissa. Vertakin tulee joskus. Yleensä pystymme päättelemään mistä syystä vaiva on tullut, esim. muutto tai jokin muutos kotona. Inhottava vaiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho. Todella nopeasti menee ohi, jos jo tunnissa. Mutta on totta, että on todella ikävä vitsaus. Täytyy ihan koputtaa puuta, ettei Herra Karvajalka ole nyt kolmeen vuoteen oireillut idiopaattista kystiittia.

      Poista
  11. Meillä oli suuri apu Feliway haihduttimesta, poskiferomoni rauhoittaa stressaavaa kissaa, koska stressi usein aiheuttaa tuota ideopaattista kystiittiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut Feliway käytössä joskus silloin, kun Herra Karvajalka oli aika pieni. Tuohon virtsavaivaan en usko pelkän Feliwayn auttavan, vaikka hyvä onkin stressitilanteissa. Muistaakseni joskus Herra Karvajalka sai idiopaattiseen kystiittiin tarkoitettua Kystineä, mutta siitä on niin monta vuotta, etten löytänyt tuotetietoja googlettamallakaan. Ruokavalio kyllä auttoi, kun tilanne oli päällä. Inhottava vitsaus kaiken kaikkiaan.

      Poista
  12. Kiitos kaikille kokemuksienne jakamisesta. Tämä on todellakin vertaistukea, kiitos. 16-vuotiaalla cornish rexillä todettiin 8.6.2019 ensimmäistä kertaa tämä sairaus. Kissa oli todella kivulias ja luuli, että menehtyy käsiin. Päivystyksessä asia hoidettiin ja kotiin sain metacam-kipulääkkeen sekä varuiksi ab-kuuri. Pissanäytettä kun ei myös saatu.Hankin lisäksi cystaid plus kapseleita. Sairaus uusi parin päivän kuluttua em lääkkeiden loputtua. Pissanäyte tutkittiin ja luojan kiitos siellä ei ollut kiteitä, mutta pöpö kylläkin. Taas tuli ab-kuuri, nyt vahvempana ja pidempään. Eka kuuri oli ollut aivan liian pienellä annostuksella! Lääkäri sanoi, että voi joutua pitämään kuurilla jopa kuukauden. Kuuri loppui 2vkon kuluttua ja kissa tuntui olevan elämänsä kunnossa kunnes eilen illalla alkoi oireilla. Kerkesi siis olla jopa kolmisen päivää ok. Onneksi kotona on kipulääkettä hänelle. Ilmeisesti viikolla ollut hammashoitokäynti laukaisi nyt tämän. Tämän sairauden kanssa pitää näköjään oppia tulemaan toimeen. Voimia teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimia sinulle. Idiopaattinen kystiitti on viheliäinen sairaus, jota en haluaisi kenellekään karvakuonolle. Oletteko kokeilleet ruokkia kissaanne eikoisruokavaliolla, jota saa ostaa eläinlääkäriltä? Minusta tuntuu, että meillä oli dieettiruoasta apua, vaikka tietysti oli myös metcam ja cystaid rinnalla. Tiedän, että on hankala antaa kissalle uutta ruokaa, jos on johonkin muuhun tottunut, mutta erikoisruoasta oli meillä ainakin apua. Tervehtymisen jälkeen palasimme normaaliin ruokavalioon.

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi. Voi mitenkä hieno juttu, että kissasi on voinut palata normaaliin ruokaan. Todella viheliäinen sairaus tämä, huh. Ei olisi tarvinnut hänen enää tuohon kystiittiin sairastua. Kissallani todettiin puolisen vuotta sitten hcm ja siihen on lääkitys. Kurkkasin netistä tuota royal canin calm-ruokaa. Se ei taida käydä kissalleni kun on tuo sydänvika :-(. Kysäisempä kuitenkin huomenna omalta eläinlääkäriltä tuostakin. Kiitti vinkistä. Voi minun vanhusta. Saisinpa vielä hänelle hyviä elinvuosia. Niitä on tähän asti ollut liki 16vuotta eli hän on ollut terve kissa.

      Poista
    3. Idiopaattisen kystiitin kanssa vaaditaan voimia ja aikaa jaksaa odottaa parempaa päivää. Se on harmittavaa, kuinka eläinrakkaamme alkavat sairastua mitä enemmän ikää tulee. Aivan kuten me ihmisetkin. Tuo ruokajuttu tai Hill'sin Urinary kannattaa tarkastaa, voiko kissasi syödä niitä. Etenkin Urinary on tarkoitettu kystiittiseen vaivaan.

      Poista
  13. Meidän vajaan 2 vuoden ikäisen siperiankissamme tarinalla ei ollut onnellinen loppu! Yht`äkkiä alkaneiden pissavaivojen tuloksena 1,5 kk:n aikana 7 eläinlääkärikäyntiä Evidensiassa ja 4 eri lääkäriä siellä huseerasi. Vähättelyä ja vaihtuvia diagnooseja, virtsakivileikkaus, rauhoituksia ja rakkohuuhteluja, yms.! Metacamia lähes jatkuvassa käytössä, parit antibioottikuurit ja Cystaidia ja Feliway! Virtsakiviä ei leikkauksessa löytynyt, vain sakkaa. Mielestämme siis turha leikkaus, joka oli rasite kissalle ja hintakin noin 1000 euroa. Rahasta viis, mutta kisumme tilanne sai meidät aivan huolesta sekaisin. Oireet jatkuivat ja pahenivat. Toiseksi viimeisellä eläinlääkärikäynnillä kisullemme laitettiin kestokatetri kahdeksi päiväksi. Tämän jälkeen rakkaamme kunto heikkeni selvästi. Valvoimme käytännössä 2 vuorokautta kisumme vierellä turvaa ja rakkautta antaen ja vahtien, ettei hän irrottaisi katetria. Sitten olikin edessä katetrinpoistoreissu, eikä sinne mennessämme mistään kovin vakavasta vieläkään eläinlääkäri puhunut, kuten ei koko aikana. Sitten meille kuitenkin rakkohuuhtelun jälkeen ilmoitettiin, että eutanasia on ainoa vaihtoehto. Olimme aivan shokissa, kuten vieläkin 2 kk tapahtuneen jälkeen. Kisumme virtsarakon seinämät olivat paksuuntuneet ja epänormaalit ja munuaiset pahasti vaurioituneet. Kisullamme ei lääkärin mukaan ollut mitään mahdollisuuksia selvitä. Diagnoosit vaihtelivat matkan varrella idiopaattisesta kystiitistä kystiinikiviin ja bakteeritulehdukseen. Olimme varanneet kisullemme jo ajan toiselle paikkakunnalle kissoihin erikoistuneelle lääkärille, mutta aika loppui kesken. Sitä matkaa ei enää tehty! Hirveä ikävä ja suru on edelleen ja kamalinta on tunne, että kisun vaivoihin ei suhtauduttu riittävän vakavasti ja kenties jossain muualla olisi ollut tarjolla parempaa hoitoa ja asiantuntemusta, jolla kisumme olisi mahdollisesti voitu saada kuntoon. Pyysimme selvitystä kyseisen Evidensian johtajalta ja hyvin ympäripyöreitä vastauksia saimme. Ei vakuuttanut meitä millään tavalla! Hirveintä kuitenkin on se, että rakas pikkuisemme on poissa, eikä häntä takaisin saada, vaikka miten asiaa selvittelisimme. Toivottavasti muut eivät joudu kokemaan tätä samaa tuskaa kuin me!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka kamalaa. Ihan järkyttävä juttu. Jotenkin tuo kuulostaa siltä, ettei kissanne tilannetta otettu tarpeeksi vakavasti. Tuo on aivan kauheaa, että eutanasia nähdään ainoana vaihtoehtona. Ja kuinka paljon kissanne joutuikaan kärsimään. Olen todella surullinen puolestanne. Ei ole kyyneleet kaukana, kun ajattelen tuota tapahtumaketjua. Lähetän teille oikein lämpöisiä ajatuksia ja voimia surun keskelle. En haluaisi kenenkään kokevan moista.

      Poista
  14. Kiitos! Kyllä todellakin jäi se tunne, että oikealla hoidolla kisumme olisi saatu kuntoon ja hän olisi nyt täällä kanssamme. Urhea pikkuinen oli loppuun asti, vaikka varmasti kipuja oli välillä. Niin, eutanasia oli siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto, kun kisumme kunto oli jo romahtanut hoitamattomuuden/väärien hoitojen vuoksi! Valtava ikävä on tuota maailman suloisinta ja kilteintä kisuamme, joka rakasti meitä ihan yhtä paljon kuin me häntä. Sen hän näytti joka hetki! Olkaa kaikki tarkkoja, millaisen eläinlääkärin luona asioitte! On niitä, jotka tekevät työtä rakkaudesta eläimiin ja niitä, joille rahastus on tärkeintä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä niin totta, että toiset rahastavat ja toiset tekevät työtä rakkaudesta eläimiin. Teille kävi todella huono tuuri, eikä mikään tuo rakasta kissaanne takaisin. Sitä tunnetta ei voi ymmärtää, kun sanotaan, että eutanasia on ainoa vaihtoehto. Olen surullinen puolestanne.

      Poista
    2. Osalla kissoista sairaus on niin hallitseva, ettei siihen tunnu auttavan erikoisruoat, Cystaid, Feliway, hyvät kotiolot. Meidän kissaamme käytettiin myös Evidensissä ja siellä tutkittiin kaikki, myös veriarvot. Aika vauhdikasta "liukuhihna" työtä tuntui olevan, jossa lemmikki saa ensiavun. Muuten on ammattitasoltaan päteviä eläinlääkäreitä. Emme ole saaneet kissan tuskia vielä millään konstilla pois. Näyttää siltä, että pikkuiselle paras lahja olisi päästää se täältä pois ;(

      Poista
  15. Kiitos! On vaan koetettava jatkaa eteenpäin ja uskottava, että ajan myötä suru ja kaipuu helpottaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se helpottaa, vaikka aikaa varmasti ottaa. Onneksi on kuitenkin ihania muistoja, joita voi vaalia. <3

      Poista
    2. Kiitos!!! Niin, vaikka pikkuisen elämä oli lyhyt, niin sitäkin ihanampi yhteinen aika oli! Muistot itkettävät ja myös lohduttavat!

      Poista
  16. Täällä kans nyt kolmestä itiksestä jo toisella tuo vaiva. Ekalla kissalla oireet tuli kun siirsin hiekkalaatikon parvekkeelle, oireet saatiin kuriin kipulääkkeillä ja Feliwayllä. Oireet uusivat kun haihduttimesta loppu neste, ja kaveri oli kylässä pidempään. Taas kipulääke+Feliway ja auttoi. Toisella kissalla oireet nyt viidettä päivää, kipulääkityksellä on ja Feliwayt käytössä. Tämän kissan kanssa käytiin näyttelyssä pari viikkoa sitten, tiedä olisivatko oireet voineet muhia noin kauan. Lääkityksellä jatketaan. Murhetta tuo herättää, miettinyt jo sitäkin, eikö kissat tule toimeen yms. kun ei meinaa parantua. Surkeana katsonut vierestä, kun toinen käytännössä asuu hiekkalaatikossa. Onneksi pissaa kuitenkin tulee, eikä enää veristä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idiopaattinen kystiitti on todella ikävä sairaus. Sitä tuntee suurta huolta ja tuskaa pienestä kissasta, kun näkee, että toinen kärsii. Teillä vielä kaksi kissa kärsii samasta vaivasta. Oletteko kokeilleet antaa idiopaattiseen kystiittiin tarkoitettua ruokaa?

      Toivon, että pääsette vitsauksesta eroon, ja ettei se uusisi enää ikinä. On todella viheliäinen vaiva.

      Poista