Antti Tuomainen: Parantaja

Pahaa aavistamatta tartuin Antti Tuomaisen Parantajaan (Like, 2013). En ole aiemmin lukenut Tuomaisen kirjoja, joten ajattelin, että kyseessä on perinteinen dekkari. Kirja on dekkari, mutta myös muuta. Se on dystooppinen romaani. En ole mikään dystopian ystävä ja kirjan alku olikin todella karmaiseva. Tällaista en olisi halunnut lukea koronakevään jälkeen. Äidilleni ehdin jo kirjan haukkua, mutta nyt on pakko perua puheeni. Kirja on käsittämättömän hyvä.

Tapani Lehtisen vaimo Johanna on kadonnut. Johanna on toimittaja, joka yrittää kirjoittaa artikkeleita, joissa on sanomaa ja ajatusta. Se on kuitenkin vaikeaa, koska ne ihmiset, jotka vielä lehtiä lukevat, haluavat lukea sensaatiouutisia julkkiksista. Tapani puolestaan on runoilija, joka työskentelee kotona. Tapanin ja Johannan suhde on onnellinen ja Tapani tietääkin heti, että Johannalle on sattunut jotain, kun vaimosta ei ole kuulunut mitään, eikä hänen numeronsa vastaa. 

Tapani alkaa selvittää, mitä Johannalle on tapahtunut, joten Tapanin tutkimuksissa on mutkia enemmän kuin tarpeeksi. Maailma on muuttunut täysin erilaiseksi kuin me sen tunnemme. Ilmastonmuutos on johtanut siihen, että aina sataa ja myrskyää. Taudit jylläävät, rikollisuus kukoistaa, eikä kehenkään voi luottaa. Yksityisiä vartiointiliikkeitä syntyy kuin sieniä sateella. Kaikkein rikkaimmat ihmiset pakenevat pohjoiseen, koska siellä voi vielä hetken olla turvassa. Pakolaisia virtaa ympäri maailmaa Helsinkiin, koska kaupunki on täynnä autioituneita kerrostaloja ja asuntoja. 

Parantaja on väkivaltainen, ahdistava ja pelottava. Antti Tuomaisen kuvaamassa Helsingissä on vanhoja tuttuja paikkoja, mutta täysin muuttuneina. Vaikka kirjan ympäristökuvaukset ovat järkyttäviä, pidän Tuomaisen tavasta kuvailla sitä. Inhorealistinen voisi olla lähin sana, joka kuvaisi Helsinkiä. Pimeä, vihamielinen sekä kylmä ja märkä paikka. Kaiken tämän kuvailun ympärille Tuomainen on punonut juonen, joka vetää lukijan mukaansa. Kuka on Parantaja ja missä Johanna on? 

Kirjan tarina on hyytävä, mutta erittäin ajankohtainen. Ilmastonmuutos eittämättä johtaa jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen romahtamiseen. Koska se tapahtuu? Sitä ei osaa sanoa kukaan, mutta jo nyt ilmastonmuutos on täällä. Lukiessani Tuomaisen kuvailuja sateista, tuulista ja myrskyistä, mietin, että tuulen voimakkuudet ovat ainakin kasvaneet. Välillä tuntuu, että aina tuulee, eikä mitenkään vienosti, vaan kauhealla puhurilla. 

Historia kertoo, että tällaista on tapahtunut monesti aiemminkin. Sivilisaatiot kukoistavat ja kaatuvat. Sitä on tapahtunut maapallolla meidänkin elinaikanamme miljoonille ja miljoonille ihmisille. Ennen tätäkin. Mutta jotenkin se ottaa koville kun kyseessä on oma pikku maailma, joka tuhoutuu. Eikö niin Tapani? (s. 142) 

Kirjassa kuvataan erilaisia tauteja. Alun kammorefleksin myötä alkoi jo hieman suupielet nousta, kun mietin sitä, että Tuomaisen kirjoittaessa kirjaa ei maailma tiennyt, mikä on COVID-19 eli koronavirus. Ei tietenkään, koska virus löydettiin vasta viime vuonna. Olisin voinut kuitenkin lisätä koronaviruksen Tuomaisen tautilistoihin. Sehän olisi sopinut kirjaan loistavasti. On pakko sanoa, että tämänkin takia kirja on ajankohtainen. Koronavirus muutti Suomea ja koko maailmaa. Poikkeuslaki otettiin käyttöön, jotta viruksen aiheuttamat tuhot saataisiin minimoitua. Taloudellinen katastrofi voi olla edessä. Oikeasti oli järkyttävää, kun ajattelin sitä, miten osuva kirja käteeni sattui. 

Antti Tuomaisen Parantaja on ilmestynyt vuonna 2010. Kirjallaan Tuomainen sai vuoden 2011 Vuoden johtolanka -palkinnon. Kirjan oikeudet on myyty ainakin 26 maahan ja se on saanut uskomattoman hyvän vastaanoton maailmalla. 

Antti Tuomaisen Parantaja on sinulle, joka pidät dystooppisista romaaneista, mutta kirja sopii hyvin myös dekkarinnälkäisille. Pakko kuitenkin huomauttaa, että koronakevään jäljiltä kirja saattaa olla herkimmille liian kamalaa luettavaa. 

Tällä viikolla 8.-14.6.2020 vietetään valtakunnallista Dekkariviikkoa, jossa myös kirjabloggaajat ovat mukana. Kirjabloggaajien Dekkariviikkoa emännöi Luetut.net -blogin Mari.