Saara Cantell: Kesken jääneet hetket

Joskus on hetkiä, jolloin et haluaisi irrottaa otetta kirjasta. Tänään oli sellainen, kun luin viimeiset sivut elokuvaohjaaja Saara Cantellin esikoisromaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kuinka onnekas olenkaan, kun saan lukea tällaisia tarinoita. 

Lapsen nostellessa yksittäisiä valokuvia valokuvalaatikosta Virva alkaa muistella elettyä elämäänsä. Tarinat ovat yksittäisiä, mutta vähitellen niistä koostuu kokonaisuus. Kokonaisuus, jollainen Virvan elämä on ollut. Kati ja Jonde ovat olleet Virvan parhaimmat ystävät yläasteelta lähtien. Tytöt ovat kasvaneet yhdessä läpi nuoruuden aikuisiksi naisiksi. Naisiksi, joilla jokaisella on omat hienot piirteensä ja vahvuutensa. Ystävä on aina ollut lähellä, jos toinen on tarvinnut olkapäätä. 

Ja olkapäätä Virva on tarvinnut. Virva lähti ulkomaille töihin, jotta saisi karistettua harteiltaan rakastettunsa, jota ei ikinä saisi itselleen. Kaksi vuotta maailmalla oltuaan Virva saa puhelun, joka syöksee hänet takaisin Suomeen. Salla, Virvan sisko, on kuollut. Koko maailma tuntuu kaatuvan päälle. Sallan entinen mies Make on muuttamassa ulkomaille uuden perheensä kanssa, eivätkä he halua ottaa vaivoikseen Oonaa ja Dania. Lapsia, joiden isä Make kuitenkin on. Mihin lapset joutuvat, kun äitikin on kuollut? Luonnollisin valinta on loppujen lopuksi Virva. Virva, joka huomaa yhtäkkiä olevansa keskellä sellaista elämää, josta hänellä ei ole muuta kokemusta kuin mitä tätivuodet ovat opettaneet. 

Aivan uskomattoman hieno kirja. Vaikka kirja ei välttämättä aina etene kronologisesti, se ei haittaa. Kirjan tarinat tai ehkä paremminkin muistot rakentuvat lukijalle siten, että lukijan on helppo yhdistellä palasista kuva elämästä, jollaisen Virva on elänyt. Kirja on tosiaan kirjoitettu siten, että erilliset luvut ovat kuin katsoisi valokuvaa, josta muistot alkavat kumpuilla mieleen. Mahtavasti toteutettu rakenne. 

Kirjassa jätetään paljon myös lukijan mielikuvituksen varaan. Usein kyse on valinnasta, entä jos olisin valinnut tällaisen tien, kuinka elämäni olisi rakentunut. Kysymyksiä, joita meistä jokainen varmasti silloin tällöin heittelee itselleen. Olisiko elämäni ollut helpompi, mutta ehkä sisällöltään köyhempi. Toisaalta olisi se voinut olla jotain aivan muutakin. Elämä on valintoja täynnä. Minua kismitti Sallan miesvalinta. Oi, kuinka ihanaa olisi ollut, jos hän olisi valinnut Santerin, joka tuntui olevan täydellinen mies hänelle. Tosin sitten ei olisi ollut Oonaa, eikä Dania. Myös Virvan elämästä olisi tullut täysin erilainen. 

Romaanissa oli muutama sivu, jotka minua ärsyttivät, mutta niin ne ärsyttivät myös Virvaa. Virva oli kirjoittanut päiväkirjaansa muistiin tekstiviestikeskustelut, joita oli käynyt rakkaansa kanssa. Niin siirappia, niin siirappia. Onneksi äitelät kirjoitukset kumottiin tarinassakin. Muuten tästä olisi tullut iso miinus muuten niin hienolle kirjalle. 

Saara Cantell vieraili helmikuussa Bloggariklubilla kertomassa kirjastaan, joka on ollut tekeillä kymmenkunta vuotta. Idea kirjan julkaisemisesta lähti ystävän suosituksesta. Kysyttäessä, kuinka kirjan kirjoittaminen eroaa elokuvien ohjaamisesta, Cantell kertoi, että romaaniin kuuluu ajatusten ja sisäisen maailman kuvaaminen. Hän myös kertoi, kuinka Sallan kuolema murtaa asetelman iso- ja pikkusiskosta. Virvahan oli kolme vuotta nuorempana saanut aina olla se, joka kuuntelee ja ottaa opit vastaan vanhemmalta siskoltaan. Kirjan muistot saattavat olla myös valemuistoja, jos muistot ovat virheellisiä ja hataria. Cantellia on kiehtonut myös valinnat ja vastuu, jotka molemmat tulevat hyvin esiin romaanissa. 

Saara Cantell kirjoittaa kauniisti. Maalailee kuvia ja näkyjä lukijan ihailtavaksi. On kirjassa myös rumuutta ja kauheutta. Kirjaa siivittää haikeus ja ehkä jonkin kaltainen alakuloisuus. Kirja on kuitenkin hyvin elämänmakuinen. Kesken jääneet hetket on kirja sisaruudesta, ystävyydestä ja rakkaudesta. Tämä on kirja, johon kannattaa tarttua.

 

Iso kiitos kustantajalle ja Bloggariklubille, jotka toitte minun tietoisuuteeni tämän upean kirjan.