Katja Kärki: Jumalan huone

Olen marissut jo useampaan kertaan flunssasta. Se ei jätä rauhaan. Pari viikkoa ehdin nauttia suhteellisen normaalista olosta, kunnes taas iskettiin. Flunssa ja keuhkoputken tulehdus. Nyt sentään kävin lääkärissä ja sain sairauslomaa. Heti, kun olo alkoi olla hetkenkin aikaa siedettävä, kaivoin esiin Katja Kärjen Jumalan huoneen (Bazar, 2019) ja luin. Kiehtova kirja kolmesta eri sukupolvesta tarkoin säädellyssä yhteisössä.

Aili on syntynyt vuonna 1922. Iloinen nuori nainen kokee sotavuosina jotain sellaista, joka maalaa mielen mustaksi. Hänen aviomiehensä Severi on kaatunut rintamalla, mutta hautajaiset tuovat jotain muutakin, joka rikkoo Ailin sisintä. Ailista tulee katkera kaikelle. Siskolleen Vienolle hän on  kateellinen, koska Vieno ilakoi Maurin kanssa. Miksi Mauri menee Vienon kanssa naimisiin? Aili hänen olisi pitänyt valita. Elämä on synkkää ja ryssää saa pelätä, mutta onneksi Aili löytää lestadiolaisen uskontopiirin. Tästä on tuleva ohjenuora loppuelämälle.

Vienon tytär Maria on sisaruskatraan nuorin. Hän on joutunut Ailin kasvattamaksi sen jälkeen, kun Vieno löydetään kuolleena ja Mauri joutuu vankilaan. Maria tuntuu elävän salaisuuksien ympäröimänä. Vanhemmat sisarukset tietävät asioita, joita ei hänelle kerrota. Maria kuitenkin kasvaa, ja lähtee opiskelemaan yliopistoon. Joka sunnuntai hän tunnollisesti menee seuroihin keittämään kahvia ja tarjoilemaan iänikuista pullaa. Toisaalta seuroissa hän tapaa Hannun, johon on ihastunut ja jopa rakastunut. Hannu on varattu mies, joten Marian rakkauden kaipuu on yksipuolista.

Elsa on syntynyt kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Hän on kyllästynyt lestadiolaisiin piireihin ja ahdasmielisyyteen. Hän haluaa elämältään jotain muuta. Elsa kapinoi ja tekee syntiä, minkä ehtii. Pohjois-Karjala jää taakse heti, kun opiskelupaikka Jyväskylästä aukeaa. Elsa riitaantuu vanhempiensa kanssa ja laittaa välit kokonaan poikki. Onhan hänellä paras ystävä Veera sekä rumpali. Lisäksi ympärillä on sekalainen joukko punkkareita. Elsa on irti menneisyyden kahleista, mutta silti tuntuu tyhjältä. 

Katja Kärki on osannut kirjoittaa hienosti punotun sukupolvien tarinan. Naisten elämäntarinoita kerrotaan kirjassa vuorotellen pieni pala kerrallaan. Jossain vaiheessa lukija huomaa, mitä joku naisista on ajatellut samassa tilanteessa. Pidin myös siitä, kuinka naisten elämänkaaria rakennetaan. Valinnoilla naiset tulevat kuin huomaamatta ohjanneeksi loppuelämäänsä. Ailin uskon valinta on ehdottomasti sellainen, joka on ollut jokaiselle naiselle ratkaiseva elämän määrittelijä. Vaikka lestadiolaisuus toimii evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, on se kuitenkin oma uskonhaaransa, jolla on omat vahvat tapansa toimia ja tulkita Raamattua.

Uskonnon lisäksi yksi kirjan teema on sota. Sodan jättämät kauhut koettelevat lähes jokaista. Naiset joutuvat lapsien ohella kaitsemaan miehiään, jotka ovat sodasta palanneet mielet murtuneina. Jumalan huoneessa, kuten monessa muussakin kirjassa tulee myös se selväksi, kuinka voimakkaat vaikutukset sodalla on useisiin sukupolviin. Sota arpeuttaa, ja sen vammoja hoidetaan vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja.

En yleensä lainaa kirjoista, mutta tämän haluan lainata.

Katson kuvajaistani ikkunasta enkä näytä tytöltä, joka pakenee menneisyyttään. Mitä väliä on sillä, mistä tulee. Mitä väliä on sillä, että on elänyt lapsuutensa erilaisessa kulttuurissa kuin muut. (Katja Kärki: Jumalan huone)

Yllä oleva mielestäni kiteyttää mainiosti sen, kuinka meidän pitäisi nähdä erilaiset kulttuurit ympärillämme. Olemme erilaisia. Meillä on erilaiset kulttuuritaustat. Kaikesta tästä huolimatta olemme myös samanlaisia ajattelevia ja tuntevia ihmisiä.

Loppukaneettina on pakko mainita hauska yksityiskohta. Olimme töissä keskustelleet drinkeistä, joita kaikki eivät tunnistaneet. Yksi tällainen oli Mummon tohveli, jonka itse tunnistin, ja jota olen maistanutkin. Sen sijaan kirjassa mainittu Hyppy tyhjyyteen oli minulle aivan outo drinkki. Oli pakko googlata, ja nyt tiedän, mitä kyseinen shotti sisältää. 

Katja Kärjen Jumalan huone on paksu romaani, jonka lukemista suosittelen lämpimästi.

Lämmin kiitos kustantajalle, jolta sain kirjan luettavakseni.