Olisi pitänyt mennä töihin, mutta en mennytkään. Olin kaukaa
viisas ja otin vielä yhden lomapäivän maanantaille, jolloin Helsingin
Kaupunginteatteri järjesti uuden näytäntökauden avajaiset. Kyllä avajaiset aina
työt voittavat vai mitä?
Helsingin Kaupunginteatterin avajaiset alkoivat
yleisötilaisuudella, jossa esiteltiin tulevaa ohjelmistoa. Tämän jälkeen median
edustajilla oli tilaisuus haastatella teatterin tekijöitä ja antaa kameroiden
käydä. Minä annoin kännykkäkamerani levätä. Kuvauksesta huolehti aina ihana Use Your Illusion And Enter My Dream
-blogin Riikka.
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Kinky Boots
-musikaali lienee se, joka kiinnostaa eniten suurta yleisöä, ja miksei
kiinnostaisi. Maistiaiset, joita avajaisissa saimme, lupasivat paljon. Oi joi,
mitä tanssin ja laulun riemua kumpuaa vaikeiden asioiden ääreltä. Ja ne
sensaatiomaiset kengät. Tässä on musikaali, joka tihkuu seksiä. Kinky Bootsin Lolan roolissa nähdään Lauri Mikkola. Miehellä on muuten
kertakaikkisen upea ääni. Kinky Bootsista
mainittakoon vielä pari faktaa. Teos on saanut Tony-, Grammer- ja
Olivier -palkinnot parhaimpana musikaalina. Cyndi
Lauper on musiikin ja laulujen sanojen takana. Kyllä kiinnostaa tätä tätiä
tämä musikaali.
Kinky Boots
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Eero Aho on yksi
suosikkinäyttelijöistäni. Aikamoisiin saappaisiin Aho syyskuussa astuukin, kun
Kekkoseksi ryhtyy. Kekkonen ja Kremlin
tanssikoulu vie katsojan vuoteen 1961 noottikriisin keskelle. Kekkonen
haluaa jatkaa presidenttinä, joten mikään ei estä presidenttiä hyödyntämästä
Venäjä-suhteitaan kotimaan politiikassa. Kekkosen aikakausi on ollut melkoista
menoa ja draamaa on tiedossa Kaupunginteatterin näyttämölläkin. Itse en ole
ikinä ollut mitenkään kovin kiinnostunut politiikasta, mutta tämä olisi mukava
nähdä. Kekkonen ja Aho. Tätähän ei tarvitse edes selitellä.
Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Jyrki Karttunen
on luonut koreografian voimakkaasti tanssiin ja ilmaisuvoimaan painottuvaan
teokseen Huonosti vartioitu tyttö.
Esityksessä nainen (Heidi Naakka) on
alkanut miettiä omaa kunnollisuuttaan ja hyvyyttään. Miehet joutuvat olemaan
esityksessä liikkuvia kulisseja. Tämä kuuluu kategoriaan ”pakko nähdä”.
Avajaisissa vilahtanut yksisarvisten sukkahousupukuisten kulissien liikehdintä näyttämöllä
kirvoitti naurut naisen tanssiessa kauniisti taustalla.
Huonosti vartioitu tyttö
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Kiinnostaisiko tietää, mitä tapahtuu Henrik Ibsenin Nukkekoti
-näytelmän jälkeen? Sitten kannattaa suunnata Helsingin kaupunginteatterin
pienelle näyttämölle marraskuun puolessavälissä. Nukkekoti, osa 2 on Lucas
Hnathin kirjoittama näytelmä, jossa on kulunut viisitoista vuotta siitä,
kun Nora Helmer jätti perheensä. Nora on menestynyt kirjailija, mutta
menestyksellä on hintansa. Myös vihamiehiä löytyy. Nora palaa kotiin saadakseen
avioeron, jonka oli luullut olevan selvä asia jo vuosikausia. Kotona on
vastassa Torvald, lastenhoitaja ja aikuinen tytär. Jotenkin tulee sellainen
tunne, että tässä näytelmässä voi olla ilmassa jännitettä.
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Lillanissa saa syyskuussa ensi-iltansa Fly Me To The Moon -näytelmä, jonka on kirjoittanut Marie Jones. Sama henkilö, jonka menestyskomedia
Kiviä taskussa on pyörinyt Helsingin
Kaupunginteatterin ohjelmistossa vuodesta 2002 lähtien, joka sinänsä on aivan
käsittämätön juttu. Mutta asiaan. Fly Me
To The Moon tuo vastaan moraalisia kysymyksiä komedian keinoin. Missä menee
rehellisyyden raja? Pitääkö köyhän ja tavallisen ihmisen olla moraalisesti
rehellinen, jos rikkaat ja kuuluisatkaan eivät niin tee? Tämä voisi olla kiva
nähdä. Etenkin, kun esitys on tekstitetty suomeksi.
Fly Me To The Moon
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Kuinkakohan minulla on nyt sellainen tunne, että Helsingin
Kaupunginteatterin kaudesta on tulossa huikea. Mitä sanoisitte, jos komisario
Palmu taas näyttäytyisi? Kyllä! Marraskuun lopulla saa ensi-iltansa Kaasua, komisario Palmu! Aivan mieletöntä.
Palmun roolissa nähdään Kari Väänänen.
Kyllä kiitos. Tänne tai siis suurelle näyttämölle. Jotenkin tuntuu, että tästä
voi tulla työpaikkojen pikkujoulujen vetonaula. Klassikkoteos teatterissa!
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Studio Pasilassa saa syyskuussa ensi-iltansa todella
mielenkiintoinen juttu. Agapetuksen Syntipukki
valtaa näyttämön. Teos toteutetaan yhdessä Kaupunginteatterin konkarinäyttelijöiden
sekä Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kesken. Eikä siinä vielä kaikki.
Esityksessä on kolme näytöstä. Jokaisen näytöksen alussa roolit arvotaan
näyttelijöiden kesken. Hah hah. Näyttelijä ei siis tiedä töihin tullessaan,
mihin rooleihin illan aikana joutuu. Pakko nähdä -kategoriaan.
Syntipukki
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Lapsiakin muistetaan. Mauri
Kunnaksen Kaksitoista lahjaa
joulupukille tuo pienen näyttämön lämpiöön Ville-tontun, joka haluaa
muistaa joulupukkia joulua edeltävinä päivinä. Kaikki ei mene aina aivan putkeen
ja kommelluksia sattuu. Voin uskoa, että tämän esityksen aikana lämpiössä
hihkutaan, nauretaan ja kiljutaan. Suositusikäraja on 3-vuotiaasta ylöspäin.
Kaksitoista lahjaa joulupukille
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Pullo cavaa ja
aurinkoa voisi sopia tällaiselle täti-ihmiselle vallan mainiosti. Syyskuussa
ensi-iltansa saava näytelmä kertoo neljästä naisesta, joita yhdistävät taidematkat ja ystävyys. Nyt matkataan Portugalin auringon alle, josta löytyy
täydellinen taiteilijakoti vanhuuspäiviä varten. Ystävyys kestää kaiken vai kestääkö?
Riidat, haukut, naurut, erilaisuudet. Se jää nähtäväksi, mutta ainakin komediaa
on tiedossa.
Pullo cavaa ja aurinkoa
Kuva © Riikka Kiviaho
|
Ja nythän tästä postauksesta tuli pitkä kuin nälkävuosi ja
vielä jäi kertomatta muutama juttu. Kannattaa muistaa myös Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti sekä Maria Brauns Äktenskap. Vanhoista näytelmistä nostettakoon esiin
mahtavaakin mahtavampi Hinta sekä Lisää saikkua, kiitos, joka on vielä allekirjoittaneelta
näkemättä.
Miltä kuulostaa? Kannattaako lähteä teatteriin? Itse olen
tietysti sitä mieltä, että teatteriesitys on aina nautinto.
Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille kutsusta avajaisiin.
Riikalle lämpimät kiitokset hienosta kuvakattauksesta. Jos
haluat lainata kuvia, niin pyydäthän Riikalta luvan.
Hyvältä näyttää! Ajattelin mennä katsomaan ainakin Kinky Boots musikaalin.
VastaaPoistaOlisi ollut ihanaa olla tilaisuudessa mukana, joten kiva, kun sain tutustua siihen ainakin tätä kautta!
Kinky Boots on varmasti huikea tapaus.
PoistaJos ei olisi ollut lomapäiviä jäljellä, niin olisi jäänyt väliin tilaisuus minullakin. Onneksi kuitenkin pääsin paikalle, niin sai kivan näkemyksen, mitä on tulossa.
Olet tehnyt kattavan postauksen tulevasta näytäntövuodesta. Tätä oli kiva lukea. Mielenkiintoinen vuosi tulossa.
VastaaPoistaOlipa harmi, kun ei teatterissa tavattu. Olisi ollut mukava nähdä sinut livenä. Mutta toiste, niin toivon.
Mukavia elokuun viimeisiä päiviä sinulle!
Toivottavasti tosiaan nähdään jossain muussa mukavassa tilaisuudessa. Olisi ollut tosi kiva tavata.
PoistaMinun piti viikonloppuna tehdä teatterimenokalenteri syksylle, mutta en ehtinyt. Täytyy yrittää ensi viikonloppuna uudestaan.
Ihanaa elokuun loppua myös sinulle!