Seitsemän vuotta täynnä

Huomasin juuri, että tasan seitsemän vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen blogipostauksen. Blogini eli melkoisen hiljaista elämää ensimmäiset kolme vuotta, jonka jälkeen kirjoitustahti alkoi hieman aktivoitua. Vuodet 2012 ja 2013 menivät opintojen parissa, joten blogille ei yksinkertaisesti jäänyt aikaa. En vain ehtinyt töiden ja koulun ohella ajatella juuri muuta. Koulun kun sain päätökseen, oli taas aikaa muille harrastuksille. Kouluhan oli tavallaan harrastus. Hain sinne hetken mielijohteesta, ja kun pääsin sisälle, niin pakkohan se oli käytävä loppuun saakka.

Tänä päivänä blogistani on muodostunut melkoisen kulttuuripainotteinen pläjäys. Sattumaa sekin. Aloin jossain vaiheessa kirjoitella muistiin ajatuksiani lukemistani kirjoista ja siitä homma oikeastaan lähti käyntiin. Kummallisesti blogikin voi ajautua johonkin tilanteeseen, kuten ihminen omassa elämässään.

Blogi on minulle ennen kaikkea henkireikä. Vaikka istun päivät pitkät koneen ääressä, on blogin kirjoittaminen tapa saada työasiat pois mielestä, vaikka se vaatisi lisätunteja illalla koneen ääressä. Blogimaailma on avannut minulle myös mahdollisuuden päästä näkemään, kokemaan ja kuulemaan sellaisia juttuja, joista ennen pystyin vain haaveilemaan. Olenkin kiitollinen kaikista ihanista tilaisuuksista, joihin olen päässyt osallisiksi.

Parasta blogissa on kuitenkin te ihanat lukijat. Alun perin kuvittelin kirjoittavani blogia vain itselleni, mutta kun aloin saada ensin suullista palautetta lähipiiriltä ja jossain vaiheessa oikeita kommentteja teiltä lukijoilta, niin huomasin, kuinka tärkeitä blogin lukijat ovat. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka jaksatte blogiani seurata.

Nyt olisi ollut kiva järjestää synttäriarvonta, mutta sen jätän hieman myöhäisempään ajankohtaan. Minun pitää oikeasti ottaa selvää ennen arvontaa, mitä uusi tietosuoja-asetus tarkoittaa blogiarvonnoille.

Joka tapauksessa ihanaa juhannusviikkoa kaikille. Nautitaan Suomen suvesta, vaikka lämpötilat hieman laskisivatkin ja vettä ripottelisi.