Teatterissa: Masennuskomedia

Tämän vuoden ensimmäinen teatterikäynti oli Kansallisteatterissa. Esityksenä oli pienellä näyttämöllä pyörivä Masennuskomedia. En olisi ehkä muuten mennyt katsomaan kyseistä näytelmää, mutta onneksi Bloggariklubi töytäisi minut paikalle. Näytelmä on kerta kaikkiaan mahtava.

Eeva (Pirjo Luoma-aho) on viidenkympin rajapyykin ylittänyt naisjohtaja, joka vaatii yrityksen jokaiselta työntekijältä täyttä panosta ja hieman enemmänkin. Eevalla menee kovaa ja silloin on taottava, kun rauta on kuumaa. Menee niin kovaa, että Eeva palaa loppuun ja saa lähtöpassit työpaikaltaan. Eevan uusi elämä on mielialalääkkeiden sävyttämää sohvalla makoilua, kunnes lääkkeet saavat lähteä. Kukaan ei kuitenkaan halua palkata viisikymppistä naista. Lopulta Eeva ajautuu työkeskukseen, jossa näkee uuden mahdollisuuden edetä urallaan. Eeva järjestää entisten suhteidensa avulla työkeskukselle suuren tilauksen, koska onhan se hienoa, että hyvin menestyvä yritys näyttää eettisen valveutuneisuutensa tilaamalla työkeskukselta HulluPupu -tuotteita. Kuinka työkeskuksen työntekijät ottavat asian vastaan ja onnistuuko Eevan päsmäröinti?

Pirjo Luoma-aho

Kuva © Mitro Härkönen, Kansallisteatteri

Pirjo Luoma-aho tekee huikean roolityön. Nainen on todella sekopäinen ja ylienerginen. Luoma-ahon menoa katsellessa en yhtään ihmettele, että näytelmän Eeva sekoaa ja palaa loppuun. Työkeskuksen mielenterveyskuntoutujista koottu työntekijätrio (Maria Kuusiluoma, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström) on tiimi, joka tukee toinen toistaan. Maria Kuusiluoma on uskomattoman vakuuttava omassa roolisuorituksessaan. Aivan kuin nainen olisi nostettu jostain syrjäytyneiden joukosta näyttämölle. Aggressiivinen, mutta heikompaa puolustava ja tietää tasan tarkkaan kaiken Kelan myöntämistä tuista. Tuomas Uusitalo puolestaan vaikuttaa hyväuskoiselta hölmöltä. Mies on valmis uskomaan kaikkeen, mitä hänelle sanotaan. Pietu Wikström puolestaan peittää kasvonsa pitkien hiustensa taakse ja odottaa hetkeä, jolloin saa otteen työstä. Ehkä on kuitenkin parasta vain olla omissa oloissaan.

Muidenkin näyttelijöiden roolisuoritukset olivat mainioita. Arttu Kapulainen Eevan pojan vaatteissa on loistavalla tavalla yliampuvaa. Mies haluaa pelastaa maailman, mutta olla kuitenkin tekemättä oikeastaan mitään. Eihän valmiissa maailmassa ole kiire minnekään. Tai ainahan voi ryhtyä tekemään vaikka dokumenttielokuvia. Antti Pääkkösellä on näytelmässä monta roolia, mutta paras on ehkä Sulev. Työkeskuksen ulkomaalaisvahvistus, jonka suomen kieli on hämmästyttävän hyvin korostettua. Pidin myös Paula Siimeksen topakan mukavasta roolista. Nainen on kuin tehty työkeskuksen ohjaajaksi. Sydämellinen ja kuunteleva.

Pietu Wikström ja Pirjo Luoma-aho

Kuva © Mitro Härkönen, Kansallisteatteri

Esityksen alkaessa näin näyttämöllä karrikoidun kohtauksen omalta työpaikaltani. Tulosta on tahkottava hinnalla millä hyvänsä ja säästöjä saatava. Eevan mennessä ensimmäistä kertaa työkeskukseen, minua nauratti, mutta toisaalta kiemurtelin häpeästä. Saako tällaiselle nauraa, koska kohtaus on hyvin aito? Työkokeilussa olevat työntekijät ovat todellisen tuntuisia, eikä tällaiselle oikeasti saisi nauraa. Totuudenmukainen näytelmä on hullu, hauska ja raju. Nyt on leikitelty vakavilla asioilla, mutta se on tehty taitavasti.

Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen kirjoittama näytelmä perustuu Mari Rantasilan alkuperäisideaan. Näytelmän on ohjannut Rantasila, ja onkin onnistunut siinä mielestäni loistavalla tavalla. Palaset ovat kohdillaan ja homma toimii. Erityiskiitokset lähtevät tällä kertaa videosuunnittelun Pyry Hyttiselle ja äänisuunnittelun Johanna Stormille. Molemmat loivat näytelmälle aivan omanlaisensa, kaaosmaisen tunnelman.

Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho ja Tuomas Uusitalo

Kuva © Mitro Härkönen, Kansallisteatteri

Masennuskomedia on ilman muuta aito ja rehellinen kuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta. Näytelmä on myös hyvin ajankohtainen kuvaus siitä, millaisessa maailmassa elämme. Näytelmä sopii etenkin bisneselämän kärrynpyörässä juokseville. Toisaalta näytelmä on sopiva irtiotto ihan kenelle vaan, joka haluaa viettää viihdyttävän parituntisen.

Masennuskomedia sai kantaesityksensä Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 29.11.2017.

Rooleissa: Arttu Kapulainen, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Antti Pääkkönen, Paula Siimes, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström (TeaK)

Ohjaus: Mari Rantasila

Lavastus: Katri Rentto

Pukusuunnittelu: Ninja Pasanen

Valosuunnittelu: Kare Markkola

Äänisuunnittelu: Johanna Storm

Videosuunnittelu: Pyry Hyttinen

Naamioinnin suunnittelu: Petra Kuntsi

Tanssin valmennus: Kaari Martin ja Jussi Väänänen

Dramaturgia: Minna Leino

Näin esityksen medialipulla. Kiitokset Kansallisteatterille, kuten kiitos myös kuvalainauksista.