Kesäteatterissa: Ulvova mylläri

Postasin pari viikkoa sitten lukemastani Arto Paasilinnan kirjasta Ulvova mylläri. Nyt tuli sitten käytyä katsomassa teatterisovitus kyseisestä kirjasta Keski-Uudenmaan teatterin (myöhemmin KUT) kesäteatterissa Tuusulan Krapilla. Hieman jännitti etukäteen, kuinka ilmojen haltija suosii, koska sadetta ja kylmyyttähän oli riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Keskiviikkoillasta 2.7.2014 tuli kuitenkin loistava. Aurinko paistoi, eikä satanut. Tuuli oli kuitenkin sen verran voimakas, että vaatetusta ei ollut yhtään liikaa. 

Ulvovan myllärin on sovittanut ja ohjannut Milko Lehto. Päärooleissa ovat Jussi Lampi ja Sari Havas. Muissa rooleissa esiintyvät Seppo Halttunen, Johannes Korpijaakko, Jari Pahkin, Juha-Pekka Palonen, Nora Raikamo, Juha Svahn ja Susanna Roine.

Sari Havas ja Jussi Lampi, Ulvova mylläri

Kuva © Keski-Uudenmaan teatteri

Pitkänhuiskea Jussi Lampi on oiva valinta mylläri Gunnar Huttuseksi. Mieshän on kuin suoraan Paasilinnan kirjan sivuilta revitty. Lammen roolityö on vähäeleistä, mutta sitten kun tapahtuu, sitten myös tapahtuu. Sari Havas eläytyy kerhoneuvoja Sanelma Käyrämön rooliin loistavasti. Hieman naivia, mutta tulenpalavasti rakastunutta naista Havas näyttelee rautaisella ammattitaidolla. Muut näyttelijät esiintyivät useissa eri rooleissa, joka mielestäni kuvastaa näyttelijän ammattitaitoa. Osataan heittäytyä hetkessä roolista toiseen. Johannes Korpijaakko esiintyi mm. Vittavaarana, nimismiehenä ja hullujenhuoneen lääkärinä. Silmälaseja alati hinkkaavan lääkärin roolin Korpijaakko veti antaumuksella. Kauppias Tervolan roolissa riehui yllätyksekseni nainen; Nora Raikamo, jonka lavasuoritus oli sitä luokkaa, että välillä mietin, kuka onkaan pääroolissa. Kauppiaan ukkona ja renki Launolana vakuutti Juha Svahn. Juha-Pekka Palonen vaihteli rooleja Siposesta Happolaan. Välillä Palosen ilmeestä näki, että pokka ei meinannut pitää. Susanna Roine oli napannut ehkä eniten roolituksia. Roine ehti näytellä mm. Siposen emäntää, pankinjohtajaa, maaherraa ja hullujenhuoneen hoitajaa. Näitä kaikkia rooleja yhdisti tietynlainen kylmäverisyys ja ilkeys. Roine veti roolinsa läpi hienosti ja uskottavasti. Seppo Halttusen roolit olivat Piittisjärvi ja lääkäri Ervinen. Etenkin Ervisen roolin Halttunen veti hengästyttävällä tavalla. Poliisi Portimoa, Jeesusta ja Siposen koiraa esitti Jari Pahkin. Pahkinin tanssijan taidot olivat huomattavissa hyvin vedetyissä koira- ja Jeesusrooleissa.

Kuinka KUT oli onnistunut työssään? Hullunhauskasti tietenkin. Esitys seurasi kirjan juonta hyvin tarkasti ja siinä olivat mukana kesäteatterille tyypilliset piirteet: hulluttelua, juopottelua, rakkautta ja pieruhuumoria. Tällaiset seikat saattavat häiritä osaa katsojista, mutta mielestäni kesäteatterin tehtävä on olla viihdyttävä. Itseä ainakin nauratti ja sain heitettyä aivot narikkaan muutamaksi tunniksi. Vakavuutta voi harrastaa muulla ajalla. Ei kesäteatterissa. Kirjaan verrattaessa esityksestä puuttui kirjasta löytyvä surullisuus, mutta en sitä kaivannut, koska koin sen jopa hieman ahdistavana efektinä kirjaa lukiessani.

Lavastus oli vähäinen, mutta toimiva. Kohtaukset tapahtuivat pääosin keskelle näyttämöä tehdyllä puisella esiintymislavalla muutamine puulaatikoineen. Lavasteina toimivat myös näyttämön reunalle asetellut mylly, kasvimaa porkkanoineen, kauppa ja kylän silhuetti. Näissä käytiin myös joitakin kohtauksia, mutta selvästi vähemmän kuin esiintymislavalla.

Jussi Lampi ja Jari Pahkin, Ulvova mylläri

Kuva © Keski-Uudenmaan teatteri

Suosittelen Ulvovaa mylläriä etenkin henkilöille, jotka eivät muuten teatterista perusta. Esitys ei ole liian syvällinen, mutta on uskollinen Paasilinnan teokselle. Lisäksi näyttelijäsuoritukset ovat hyviä. Käsiohjelmassa näytelmän kestoksi on mainittu noin kaksi tuntia väliajan kanssa, mutta esitys kesti huomattavasti kauemmin, lähes kolme tuntia. Tämä ei kuitenkaan mielestäni tuntunut liian pitkältä ajalta, koska näyttämöllä tapahtui koko ajan jotain.

Alussa mainitsemaani vaatetukseen palatakseni, minulla oli farkkujen alla sukkahousut ja nilkkasukat sekä jaloissa kunnon kengät. Ei mitään sandaaleja eikä korkkareita. Muuna vaatetuksena oli t-paita (olisi voinut olla pitkähihainen), lämmin neuletakki ja päällystakki. Kaulassa huivi. Väliajan jälkeen puin vielä käsineet käsiini. Ensi vuonna lisään vaatetuslistalle huovan ja kenties piponkin. Kunnon vaatetus lisää kesäteatterin mukavuutta, koska Suomen kesäillat saattavat olla yllättävän viileitä. Suosittelen myös oman istuinalustan mukaan ottamista kesäteatteriin. Joissain kesäteattereissa saa lainata istuinalustoja, mutta Krapilla en tällaisia nähnyt. Istuinalusta paransi mukavuutta, koska istuimet eivät sinällään olleet mitenkään erikoisen mukavat istua.