Liskojen ja kissan yö

 

Olihan taas yö! Tai ei voi sanoa taas, koska yleensä nukun yöni hyvin ja rauhallisesti. Mutta ei tarvitse kuin muutama asia, kun yöunet ovat pilalla. Mitä siis oikeastaan tapahtui? 

Mies, joka täällä asuu, oli lähdössä aamulla Kela-taksilla Meilahteen. Taksin piti tulla klo 5.50-6.05, mutta mies halusi, että hänet herätetään jo neljältä, että ehtii juoda aamukahvit ja ehkä syödäkin jotain. Siis minun täytyy laittaa herätyskello soimaan, koska mies ei välttämättä herätyskelloon soi. Aikainen herätys siis, mutta suunnittelin meneväni takaisin sänkyyn, kunhan mies on herännyt.

Edeltävä ilta oli sinänsä tavanomainen. Miehen sairauteen liittyvä ummetus tuli selätettyä ja siitä oikeastaan kaikki alkoikin. Illalla kaikki oli hyvin. Menin nukkumaan puoli yhdentoista aikaan ja nukahdinkin hyvin. Yöllä heräsin rytinään. Mies syöksyi vessaan. Ummetus oli vaihtunut ripuliksi ja siitähän show alkoikin. Kello oli puoli yksi ja uni pois. Aloin kuunnella, koska mies taas ryntää vessaan ja kyllähän niitä ryntäilyjä tuli. Joka kerta, kun mies juoksi vessaan, alkoi Herra Karvajalka huutaa huomiota. Mieluista oli myös syöksyä miehen jalkoihin sotkemaan askeleita. 

Kyllähän sen tietää, että kun tällaista tapahtuu, niin uni ei enää tule, vaan alkaa sängyssä pyöriminen. Mikään asento ei ollut hyvä ja kellon viisarit etenivät. Alkoi ahdistaa, eikä aikaakaan, kun herätyskello soi. Herätin miehen ja hän ei tehnyt elettäkään noustakseen. Alkoi ärsyttää entistä enemmän. Siirsin herätyksen viideksi, mutta en siitä huolimatta saanut nukuttua. Herra Karvajalka oli ehtinyt innostua aikaisesta herätyskellon soimisesta ja aloitti mekastuksensa ja sohvan tuhoamisen. Huusin, että olisi hiljaa ja siirsin kuitenkin herätyksen klo 4.40.

Herra Karvajalka vähät välitti kielloista. Melske kävi ja yhtäkkiä kävikin todella kova meteli. Syöksyin sängystä ylös. Ehdin vain nähdä kissan valkoisen hännän. Herra Karvajalka oli toteuttanut kielletyn haaveensa. Olimme jouluaikaan kieltäneet kissaa hyppäämästä kirjahyllylle, koska siellä oli yhdellä tasolla joulukukkia ja maljakoita. Edelleen on hyvässä muistissa vuosien takainen maljakkokatastrofi. Jostain syystä kirjahylly oli muodostunut kissan mielessä esteeksi, joka on ylitettävä. Herra Karvajalka oli hypännyt kukkatasolle ja siitä aivan ylimmälle tasolle, jossa on yksi miehen keräilemä peltiauto. Autohan sieltä hyllyltä oli tippunut maahan ja se meteli öisessä pimeydessä oli valtava.

Siinä vaiheessa totesin, että jos mies ei nouse, niin minä nousen ja laitan Herra Karvajalan ulos jäähylle. Laitoin samalla kissalle aamupalan ja luin lehteä sekä kirjaa. Mieskin jossain vaiheessa nousi ja alkoi valmistautua lähtöön. Klo 5.20 tuli Kela-taksilta tieto, että auto on tulossa. Menin linkistä katsomaan, moneltako tulee, niin ymmärsin aluksi, että arvio oli klo 6.02. Sitten kun seurasin auton liikkeitä tarkemmin, niin totesinkin, että auto on täällä kymmenen minuutin kuluttua. Miehelle tuli hieman kiire. Aamukahvi jäi juomatta. Tosin ei kuulemma olisi maistunutkaan. 

Taksin tullessa mies lähti reissuun. Herra Karvajalka nousi terassilla mangustiasentoon nähdäkseen paremmin, mitä tapahtuu. Eihän se oikein mitään auttanut, koska lunta oli joka puolella korkeat kinokset. Kun mies oli saatu matkaan, yritin ottaa Herra Karvajalan sisälle. Kissa oli sotkenut fleksinsä jotenkin eli piti mennä irrottamaan. Tästä Herra Karvajalka päätteli, että lähden hänen kanssaan aamulenkille. Yritti lähteä liikkeelle, mutta se oli pakko estää. Yöpaita päällä ja crocsit jaloissa ei ollut oikein sopiva ulkoiluasu.

Lopulta sain Herra Karvajalan sisälle. Sanoin, että nyt mennään takaisin nukkumaan ja nukutaan vaikka miljoonaan asti. Aloitan työt sitten, kun aloitan. Kuinka kävi? En saanut unta. Pyörin sängyssä ja havahduin vähän yli seitsemän. Ei muuta kuin työläppäri auki ja töiden pariin. Ensi yöstä todellakin odotan rauhallisempaa. 

Onko teillä keinoja, joilla nukahtaa uudestaan, js yöllä herää johonkin poikkeukselliseen juttuun?